Häggmanin puukattila

[cdn]

Nyt on flunssa antanut vähän periksi että oon saanut saavukaasumittarin asennettu. Lähtötilanne kun sytytin oli 42 astetta, ja seurasin paloa silloin tällöin 45 min aikana ja isoin lukema mitä näin oli 133,5. Muut kerrat kun katsoin oli 120 ja 130 välillä että aivan niinku veikannut ettei varmaan oo kovin korkeat. En jaksanut seurata palon loppuun asti mutta tuskin se tosta enää korkeammaksi muutu. Ei täällä kattilalla pääse ihan vesimiilun lukemiin muuta ei huono tämäkään ollakseen yläpalokattila.

[Heater]

Hyvä tuo on jos palaminen on kumminkin reipasta ja humina kuuluu?
eipä taida nuilla uusilla kaasutuskattiloilla päästä yhtä hyvään hyötysuhteeseen

[cdn]

Palaminen ihan normaali mittauksen aikana, liekki toista metriä. Ei mulla oo kuu kaksi asentoa ensiö/toisio luukuille, joko ne on auki tai kiinni.

[Pähkäilijä]

Panospoltossa kuumimmat kaasut tulevat alkuvaiheessa kun vety-yhdisteet palavat. Sitten puolen välin jälkeen vois toisioilman sulkea hiiltä polttaessa ettei se turhaan jäähdytä palokaasuja. Tämä projekti tosin vaatii sitten manuaaliohjatussa systeemissä pannuhuoneessa käynnin 

[ev3449]

Liitteissä erilaisista kattiloista ja niissä tapahtuvan palamisen/polttamisen eroista.

[Pähkäilijä]

Mitään säätövempeleitä ei oo ainoastaan "munakello" joka pitää ensiö/toisio ilmaluukut auki sähkömagneettien avulla 2h, kokemus on kertonut paljonko puita pitää laittaa että luukkujen aukioloaika riittää. Helppohoitonen kattila joka vie n. 5 min aamuin illoin. Tämä talvi ollut niin leuto että 2 pesällistä päiväs riittä hyvin.

Luit varmaan tämän aikaisemmin?

Liitteissä erilaisista kattiloista ja niissä tapahtuvan palamisen/polttamisen eroista.

eli käyttäjä ei lisää puita pienissä erissä koko palotapahtuman ajan vaan kerralla pesä täyteen ja tulta perään. Silloin voi käyttää ohjeena tätä, sivut 8-10

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39622/Lastumaki_Myllyla.pdf?sequence=1

Täällä tais lambdakattiloiden käyttäjät kirjoittaa joskus että toisiopuoli sulkeutuu noin prosessin puolessa välissä. Systeemiä jos tuunataan niin toinen "munakello" joka sulkee toision aikaisemmin 

[ev3449]

Jokainen tekee kohdallaan kuten haluaa. Tuo oli teoriaa josta voi halutessaan jotain poimia...

Itselläni täysi varastopesä kestää parhaillaan 8h polttaa, josta viimeisen alle tunnin jakson ei kaasutusta juurikaan enää tapahdu, jäljellä on enää hiiltä poltettavaksi.

Edit: Myös linkissäsi, sivulla 8 (kuvio 1) selventää, kuinka kuiva-aineesta 84-88% on haihtuvia aineita, eli kaasupaloa. Vain 11,3-15,6% kiinteää hiiltä.

[cdn]

Joskus alkuaikoina kokeilin laittaa toision kiinni kun on enää hiillos jäljellä mutta en oo enää sen jälkeen kun munakello pitänyt luukut auki. Vois kyllä josku kokeilla onko ero kuinka suuri jos niin tekis. Silloin kun kokeilin niin olihan hiillos paljon kuumempi mutta en tiedä sitten paljonko höytyä siitä olis kun ei nytkään jää kuin muutamia pikkukekäleitä pesään. Höyty tulis varmaan enimmäksen siitä ettei toisioilma jäähdyttäis. Silloin kun mietin kuinka mä saan luukut menemään kiinni tietyn ajan jälkeen niin totesin että tää oli helppo/halpa tapa (munakello 20€, magneetit 2€/kpl ja muuntaja 15€). Luukut halusin kiinni ettei siellä oo ilmavirtausta joka jäähdyttää veden lämmityskertojen välis.

[AnssiKo]

Toinen on kapeakaistalambda kokeilemalla. Siinä väen väkisin halutaan jotain niumerotietoja vaikkei tiedetä mitä ne on. Erikoinen on myös toteamus että labdaohjauksesta on hyötyä vasta kun palo-olosuhteen on oikeat. Eikös tällä juuri pyritä hakemaan oikeat palo-olosuhteet.

Heh, mistäs nyt kenkä puristaa? Mitäs kummaa siinä on, et pannua pitää pystyä säätämään, niin et säätöjä on edes joku realistinen mahdollisuus pitää?  Ja mitä numerotietoihin tulee, niitä nyt ei kai kukaan erityisesti kaipaa, taannoista mittarisankaria lukuunottamatta. Oikestaan automatisoidun säädön näkökulmasta on tosi asiassa aika sama perustuuko säätö nimenomaan säädettävän arvon mittauksiin vai jonkun ihan muun jutun mittauksiin, joka nyt vaan sattuu seuraamaan tunnetulla tavalla tuon säädettävän arvon muutoksia. Käytännön maailmassa toi on hyvin yleistä, joskus ihan vaan senkin takia et selvitään edullisemmalla mittausjärjestelyllä.

[Jra]

Toinen on kapeakaistalambda kokeilemalla. Siinä väen väkisin halutaan jotain niumerotietoja vaikkei tiedetä mitä ne on. Erikoinen on myös toteamus että labdaohjauksesta on hyötyä vasta kun palo-olosuhteen on oikeat. Eikös tällä juuri pyritä hakemaan oikeat palo-olosuhteet.

Kapeakaistalambdasta numerotiedon saaminen ulos on ylipäätään vaikeaa..
Ei lambda voi pelastaa tilannetta jos palo-olosuhteet on pielessä, jos kattilaa ei saa käsipelissä säätymään kohdalleen niin ei lambdakaan siihen pysty. Toimivassa kattilassa lambda tekee vaan säädöstä jatkuvaa.. Kai sitä voisi verrata vaikkapa auton vakionopeussäätimeen - se tekee ajamisesta vähän huolettomampaa vaikka tiessä olisikin mäkiä.

[cdn]

Sen voin luvata että tää kattila ei tuu lambda näkemään koska en näe mitä höytyä siitä saisin.

[Markku]

Näinhän se on, panospoltossa ei lambda-säädöllä saada yhtään puhtaapaa polttoa. Hyvin säädetty ja suunniteltu kattila sensijaan polttaa paremmin koko panoksen runsaalla ilmaylimäärällä. Nämähän on fakta tietoa, joita ollaan tutkittu perusteellisesti useammassakin koepolttotestissä.

[Jra]

Näinhän se on, panospoltossa ei lambda-säädöllä saada yhtään puhtaapaa polttoa. Hyvin säädetty ja suunniteltu kattila sensijaan polttaa paremmin koko panoksen runsaalla ilmaylimäärällä. Nämähän on fakta tietoa, joita ollaan tutkittu perusteellisesti useammassakin koepolttotestissä.

Ei niin jos säädetään toisioilmaa jatkuvasti käsin ja luetaan reaaliaikainen happi mittarista sitten kumpikin polttotapa on yhtä tehokas
Puu on tietysti edullinen polttoaine ja sen polttaminen yli-ilmalla ei vie kohtuuttomasti euroja piipusta pihalle - laskukaavaan täytyy lisätä laiskuuden tavoittelu (pienempi puun tarve, vähentynyt nuohoustarve jne.).

Olisi muuten mielenkiintoista nähdä tutkimus jossa todetaan että aktiivinen jäännöshappisäätö ei paranna hyötysuhdetta

[AnssiKo]

Sen voin luvata että tää kattila ei tuu lambda näkemään koska en näe mitä höytyä siitä saisin.

Siltä osin et varmasti saisikaan etua, et savujen kautta haihtuva energia on joka tapauksessa aika pieni, kun saat savujen lämmöt aika alas. Eli myös tarpeettoman happiylijäämän poistolämpö on alhaisempi.
Edelleen aktiivisella säädöllä on mahdollista jos ei parantaa palamishyötysuhdetta, niin ainakin pitää se mahdollisimman hyvänä läpi koko polton.

[Markku]

Siltä osin et varmasti saisikaan etua, et savujen kautta haihtuva energia on joka tapauksessa aika pieni, kun saat savujen lämmöt aika alas. Eli myös tarpeettoman happiylijäämän poistolämpö on alhaisempi.
Edelleen aktiivisella säädöllä on mahdollista jos ei parantaa palamishyötysuhdetta, niin ainakin pitää se mahdollisimman hyvänä läpi koko polton.

Silloin kun poltto on parhaimmillaan hyvin toimivassa kattilassa / konvektiossa, ilmaylimäärällä saavutetaan  suhteessa parempi polttohyötysuhde kuin säätämällä jäännöshapen määrää lambda-ohjauksen mukaisesti liian alas, josta seuraa " kitupolttoa ".