Varaajan lämmitystiheydet ja energian säästö

[ev3449]

Niimpä. Onko sinulla todella neuroosinomaista ymmärtää asia väärin / tuoda se esille. Kerroin aiemmin, miten lämmintä vettäKIN riittää eilen ja tänäänkin,- huomenesta en tiedä. Kädelle polttavaa. Uunin lämmitys siirtäisi lämmityskertaa, mutta maanantai ei sovi.

Taas huoneiden lämmittämiseen varaajan lämpötila riittäisi,- jopa maanantaihin saakka. Sisälle syöttöveden lämpötila on  vain reilu +30C.

Ehkäpä kannattaisi selventää, miten kirjoittamaasi pitäisi eritavoin tulkita.

Niin, 8.12 lämmitin viimeiksi ja esim. eilen illalla käsienpesussa lämpimän veden lämpötila oli sitä luokkaa, miten käsien pesu onnistui just ja just kun hana oli täysin kuuma asennossa.

Tänään lämmitämme leivinuunia...

...tänään lämmitetty leivinuuni antaa lämmön koko talouteen koko viikonlopuksi ja varaajalta tuleva syöttö on sulkeentunut ja siten varaaja ei luovuta energiaansa.

Luulin kirjoittaneeni saman, hieman eri sanoin. Eilen oli 11. päivä. 11-8=3. "Vaitonaisuudella" viittasin mainintaasi vaitiolovelvollisuudesta.

Varaaja jäähtyi n. kolmessa vuorokaudessa riittämättömälle tasolle, jonka jälkeen lämmitys hoidetaan leivinuunilla ja käyttöveden lämmitys "vaitonaisesti". Tämä n. 3vrk on myös saavutettu avustaen lämmitystä liedellä ja puukiukaalla.

[markkulievonen]

Ehkäpä kannattaisi selventää, miten kirjoittamaasi pitäisi eritavoin tulkita.

Luulin kirjoittaneeni saman, hieman eri sanoin. Eilen oli 11. päivä. 11-8=3. "Vaitonaisuudella" viittasin mainintaasi vaitiolovelvollisuudesta.

Lie turhaa keskustelua, jos et halua tietoisesti ymmärtää asioita. Mutta, ymmärrätkö, miten varaajassa on riittävästi lämpöenergiaa / lämpötilaa, jos käsien pesu korkean veden lämpötilasta johtuen onnistuu just ja just. Kokeilu mielessä tein tämän testin.Siis  varaajan lämmittäminen ei vielä ole ajankohtaista. Ymmärrtkö? Niin, edelleen varaajasta tulee lämmintä vettä, mutta kuinka kauan?

Samoin jos varaajan syöttö verkostoon sulkeentuu uunin lämmittämisen tähden, niin tämä ottamaton energia,- sem  käyttö siirtyy tuonnemmaksi. Ymmärrätkö?

Niin, jokin neuroottisuus ohjaa ajatuksiasi inttämisen asteellla. Lapsikin ymmärtää mitä tuon esille.

[markkulievonen]

Itsellä on se ,että lämmin käyttövesi ei saa loppua ja kattilan/varaajan hukkalämpöä en voi talossa hyödyntää mitenkään kanaalia 21 m. Jos noita hukkua sais paremmin hyötykäyttöön ja käyttöveden viilentymisen sallis niin oltais lähempänä 4-5vrk.

Niimpä. Monasti rakentamiseen liittyen kattilahuone rakennetaan etäämmäksi. Niin, itse vierastan ajatuksen tasolla tuota etäälle rakentamista juuri  siksi, ettei hukkalämpöä voi hyödyntää. Pitkässä juoksussa tuokin on merkittävä asia. Niin, täällä päin olen seuraillut kaukolämmön vetämisiä kilometri kaupalla. Lumen sulamisesta päätellen, omakotitaloon tarvittava lämpöenergian voisi korvata muutaman sadan metrin lämpövuodon hyödyntämisen avulla.Huvittavinta vielä on, miten lämpölaitoksessa ajetaan korkeita lämpötiloja ja suurella kierrolla, jotta kauimmaiseen kohteeseen saadaan siirrettyä  tarvittava lämpöeneria.

[Pehu]

Miten nyt niin....

Siten että alkaa käymään yhtä raskaaksi fortsan seuraaminen ja kommentointi, joidenkin sosiaaliset taidot ja ulosanti vaan tekee siitä epämiellyttävää.

[markkulievonen]

Mulla 230m2 josta talli 30. Puuta kuluu n. 200kg viikossa josta varaajaan päätyy n.700kwh. Ulkolämpö ollut 0 ja -7 välillä.
Autotallissa 20c. Ovi vähän heikkoeristeinen 20mm.
Sisällä talossa 22-23c
Jokapäivä suihkut ja parhaimmillaan 20min loruuttelee emäntä

Niin, silläkin on merkitystä onko neliöt samassa tasossa,- vaiko kerroksessa. Toisaalta aina kerrokseen rakentaminen ei ole mahdollista esim. kaavoitukseen liittyen.  Taas kerrostaloossa asumiseen liittyy kielteisyyttä,- niin ainakin ihmisen liikuntakyvyn heiketessä.
Niin, aikoinaan kun mörskäni oli yksikerroksinen, niin normaalina talvina puun kulutus oli 12....15m3 seka klapia, ohueksi halottuna. Silloin talvet olivat talvia verraten lähitalviin.Nyt, puun menekki lie yli 20m3.

[Heater]

Niin, silläkin on merkitystä onko neliöt samassa tasossa,- vaiko kerroksessa. Toisaalta aina kerrokseen rakentaminen ei ole mahdollista esim. kaavoitukseen liittyen.  Taas kerrostaloossa asumiseen liittyy kielteisyyttä,- niin ainakin ihmisen liikuntakyvyn heiketessä.
Niin, aikoinaan kun mörskäni oli yksikerroksinen, niin normaalina talvina puun kulutus oli 12....15m3 seka klapia, ohueksi halottuna. Silloin talvet olivat talvia verraten lähitalviin.Nyt, puun menekki lie yli 20m3.

Juu yhdessä tasossa

[AnssiKo]

Miten nyt niin....

Se noilla kahdella on yhteistä, et kyky ajatella asioita muustakin kun omasta näkökulmasta, ja omilla tutuilla lähtöarvoilla, puuttuu aika pitkälti. Ja jos eriäviä mielipiteitä esitetään, nehän aina voi ohittaa. 'Mä en kuule sua, lälllälläälläällläää....' 

[Pehu]

Se noilla kahdella on yhteistä, et kyky ajatella asioita muustakin kun omasta näkökulmasta, ja omilla tutuilla lähtöarvoilla, puuttuu aika pitkälti. Ja jos eriäviä mielipiteitä esitetään, nehän aina voi ohittaa. 'Mä en kuule sua, lälllälläälläällläää....' 

Juuri näin,itsekkin olen täällä kinastellut, ja joutunut toteamaan olleeni väärässä, jotkut vaan hyväksyy uuden tiedon paremmin kuin toiset

[markkulievonen]

Niin, varaaja tuli taas lämmitettyä. Trukkilavoista oleva puumäärä oli tarkalleen 45.5kg, josta nauloja 1.5kg. Kuten aavistelin, niin varaajan päällä jäi vielä  +40C lämpöhattu leivinuunin lämmittämisen johdosta, jonka häviäminen kesti reilun puolisen tuntia.

Siis varaajaa lämmitettäessä varaajan alaputksesta tuli +27....28C vesi, mutta aivan lopussa n puolen tunnin ajan n +40C. Keskiarvo lie  +32C.  Varaajan lämpötila nyt +100C ja kiertovesi pumppu edelleen päällä. Jäähtyy tosi hitaasti, koska sisälle ei oteta / palaa vettä. Kattilan lämpötila edelleen +110C
Niin, sisälle lämmityksen aikana ei mennyt yhtään kwh lämpöenergiaa,koska syöttö on ollut täysin kiinni elisestä lähtien.
Niin, vaikka nyt polttelen roskatavaraa, niin huomioimisen arvoista  on koivuun /sekapuuhun verraten poltettava puu on puhdasta / kuoreton.

[ev3449]

Niin, varaaja tuli taas lämmitettyä. Trukkilavoista oleva puumäärä oli tarkalleen 45.5kg, josta nauloja 1.5kg. Kuten aavistelin, niin varaajan päällä jäi vielä  +40C lämpöhattu leivinuunin lämmittämisen johdosta, jonka häviäminen kesti reilun puolisen tuntia.

Siis varaajaa lämmitettäessä varaajan alaputksesta tuli +27....28C vesi, mutta aivan lopussa n puolen tunnin ajan n +40C. Keskiarvo lie  +32C.  Varaajan lämpötila nyt +100C ja kiertovesi pumppu edelleen päällä. Jäähtyy tosi hitaasti, koska sisälle ei oteta / palaa vettä. Kattilan lämpötila edelleen +110C
Niin, sisälle lämmityksen aikana ei mennyt yhtään kwh lämpöenergiaa,koska syöttö on ollut täysin kiinni elisestä lähtien.
Niin, vaikka nyt polttelen roskatavaraa, niin huomioimisen arvoista  on koivuun /sekapuuhun verraten poltettava puu on puhdasta / kuoreton.

Tuskinpa tästä tässä ketjussa mitään positiivista seuraa, mutta jospa jotain yleisemmin, pohdittaessa kattiloiden/järjestelmien hyötysuhteita ja niiden määrittelemistä kotikutoisesti…

Nimimerkki markkulievoselle huomautuksena, että kuvittelen perustavani seuraavat laskelmat/pohdinnat antamiisi tietoihin.
Lisäksi ymmärtääkseni kattilasi valmistaja/puolueeton tukijataho on ilmoittanut parhaan kaasutuspolton aikana veteen siirtyväksi hyötysuhteeksi ko. kattilalle n. 86%?

Polttamasi puumäärä, 44kg (45,5kg – 1,5kg) voitaneen ajatella sisältävän käyttökelpoista energiaa n. 180kWh edestä?!
2000 litran vesimäärässä dT68 (100-32) tarkoittaa n. 160kWh:a.
Jo tässä vaiheessa järjestelmäsi hyötysuhde nousee mielestäni uskomattoman korkeaksi, n. 89%.

Nyt, jos arvioidaan varaajan vaippaan varautuneen 2,5kWh, kattilaan (vesi+teräs) 10kWh on järjestelmäsi hyötysuhde n. 96%.

Kun sitten lasketaan esim. 20 kWh varautuneen kertomallasi tavoin kivirakenteisiin/kattilahuoneen korkeaan lämpöön, ollaan 44kg:sta puuta saatu lämpöä varatuksi yli 190kWh ja hyödynnettyä täten korkeahko n. 107%.

Nyt jos huomioidaan 250C savukaasujen sisältämä energiamäärä maltillisesti n. 20kWh, ollaan kaiketi sinulle merkitsevässä hyötysuhteessa? joka on näillä arvauksin jopa lähellä 120%.

Jos kattilasta jossain vaiheessa poistetaan tuhkaa tai se missään vaiheessa polttoa palaa epäpuhtaammin, pitäisi nämä vielä huomioida mahdollisina häviöinä alkuperäisestä kattilaan laitetusta energiamäärästä…

[AnssiKo]

Tuskinpa tästä tässä ketjussa mitään positiivista seuraa, mutta jospa jotain yleisemmin, pohdittaessa kattiloiden/järjestelmien hyötysuhteita ja niiden määrittelemistä kotikutoisesti…

----------------------------

Nyt jos huomioidaan 250C savukaasujen sisältämä energiamäärä maltillisesti n. 20kWh, ollaan kaiketi sinulle merkitsevässä hyötysuhteessa? joka on näillä arvauksin jopa lähellä 120%.

Jos kattilasta jossain vaiheessa poistetaan tuhkaa tai se missään vaiheessa polttoa palaa epäpuhtaammin, pitäisi nämä vielä huomioida mahdollisina häviöinä alkuperäisestä kattilaan laitetusta energiamäärästä…

Mut eikös tuo tulos oo vielä aivan käytetyn menetelmän virherajojen sisällä? 

[Heater]

  Oma systeemi paras systeemi

[Juhanisto]

Laskin joskus oman kattilani hyötysuhteen veteen.. oli noin 82%. Kattila 32kW GS Atmos. Ja lämmitystiheys on nykyään silloin kun kämppä kylmenee. Eilen lämmitin ja nyt suntti vilkuttaa punasta.. pitäis taas mennä. Pakkasta joku kymmenkunta oli yöllä. Toki varaaja pieni, vaan 1300l ja neliöt n. 170 ja kuutiot n. 420. Ja lämpimän veden kulutus on ollut aika minimaalista tällä latauskerralla, käytännössä nollissa. Eli minulla vaatisi 3 päivän lämmitysvälit n. 4000l varaaja kapasiteetin. Toki eilen ei ehkä mennyt ihan täyteen varaaja.

[markkulievonen]

Laskin joskus oman kattilani hyötysuhteen veteen.. oli noin 82%. Kattila 32kW GS Atmos. Ja lämmitystiheys on nykyään silloin kun kämppä kylmenee. Eilen lämmitin ja nyt suntti vilkuttaa punasta.. pitäis taas mennä. Pakkasta joku kymmenkunta oli yöllä. Toki varaaja pieni, vaan 1300l ja neliöt n. 170 ja kuutiot n. 420. Ja lämpimän veden kulutus on ollut aika minimaalista tällä latauskerralla, käytännössä nollissa. Eli minulla vaatisi 3 päivän lämmitysvälit n. 4000l varaaja kapasiteetin. Toki eilen ei ehkä mennyt ihan täyteen varaaja.

Niimpä. Kotikonstein tehty testi on vain suuntaa antava ja siten epätarkka. Jos taas eri kattiloita vertaisi keskenään hyötysuhdetta ajatellen, niin se tulisi tehdä samassa tilassa kotikonstein testaten. Niin, nyt voin verrata tätä atmosta entiseen Jämä YP kattilaan. Niin, vaikka kattila oli wanha, niin ihmeen hyvin eristetty ja siten kattilahuoneen lämpötila oli reilu 10C matalampi, koska kattilan ulkopuolelle siirtyi vähemmän lämpöä. Taas aivan samaa puuta poltettaessa puun menekki oli  15% suuremi, niin jos puiden lisäyksen teki 20min välein. Muutostöiden jälkeen paloi tosi hyvin.

Niin, vaikka polttelen jätepuuta, niin sen/kin  kulutus vuositasolla on huomatavsti pienempi kuin entisen. Hyöty on 0 koska on ilmaista. Todellinen hyöty tuleekin lämmittämisen helppoudessa.  Niin, atmoskattilan rakenteita huomioiden , niin todellinen hyöty tulee eristämättömistä massiivisista tiiliseinistä. Tilanne olisi kokonaan toinen, jos kattilahuoneen seinät olisivat eristetyt  kyproc pinnalla.

[hiili]

9.12 aamulla lämmitetty viimex  95 95 60 c 4.5 tunnin poltolla,pönttö 7,5m3 + pata 0.5 m3 ( vesitilvuus )  kattila högfors        H 21-16    (  kattila ulkona )  3 henkilöä suihkuttelee päivittäin ei muita lämmitys muotoja. Neliöitä 140 m2 sähkön kulutus tänävuona noin 3500kwh nyt 14.12 illalla lämmöt ylös 30 20 20c alku lämmöt  itä-suomi.