Kirjoittaja Aihe: Varaajan lämmitys yli 100°C  (Luettu 12227 kertaa)

pökö

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 210
Vs: Varaajan lämmitys yli 100°C
« Vastaus #30 : 23.01.2016-12:43 »
Millainen sisäpuolinen sidonta siihen tuli ja pullistuiko koeponnistuksessa yhtään?
Sisällä on latikkaa ristin rastiin, mutta vajavaisesti johtuen siitä että 4 kierukkaa joista 2 on isoja, vie paljon tilaa. Hieman alle 1,5 bar kohdalla alkoi selvä pullistelu ja kohta varoventtiili purskautti vettä pihalle, lopetin siihen ponnistuksen.

Käytin varaajaa ensin 100 litran paisuntasäiliön kanssa 0,2bar esipaineella mutta lisäsin siihen avopaisunnan siltä varalta että esim. kierukka alkaa vuotaa.
DIY aurinkovaraaja+12m2 keräimet  (puukattilalämmitys kiinnostaa)

jarppi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 45
Vs: Varaajan lämmitys yli 100°C
« Vastaus #31 : 23.01.2016-18:33 »
Minä väitän että yli kuumentunut vesi höyrystyy täysin viiveettä paineen laskiessa. Höyrystyminen tapahtuu veden rajapinnasta siihen suuntaan johon aukeaa pienempi paine. Veden sisällä lämmön ei tarvitse siirtyä tai muuttua mihinkään, kun energia lataus on jo vedessä tai höyryssä sisällä. Tässä tapauksessa ainoastaan paine säätelee olomuotoa.

Sitä vastoin varaajan seinän kaatuminen ei tapahdu viiveettä. Alkureiästä ulos tullut vesi höyrystyy välittömästi, mutta millisekuntti tasolla reiän kasvaminen on viiveellistä. Myöskin paineaallon kuvio, joka syntyy reikää tai repeämää vasten on ihan minun hatusta oleva arvio (puoliympyrä).

15 vuotta sitten töissä oli usein pitkiä kokouksia, jonne olisi voinut kantaa pahvista tehdyn Jarppi kopion. Ainoat virikkeet olivat ruutupaperi ja kynä. Kun olin käynyt kaikki kirkkoveneiden variaatiot läpi. Keksin tavan miten pääsin henkisesti pois kokouksista. Ryhdyin miettimään, laskeskelemaan ja suunnittelemaan kaikkia teknisiä asioita, jotka olivat minulle outoja. Mietin Tesla turbiineja, sähkögeneraattoreita, höyrykoneita ja ties mitä pulmia jotka eivät mitenkään sivunneet elämääni tai työtäni. Alkeellisilla välineillä pääsee pitkälle, jos on aikaa.

Höyrystymisen ja paineaallon kuvio riippuu reiästä. Samasta asiasta on tehty tiedettä turbiinien ja rakettien suuttimien muotoilun parissa. Kuten Seppol mainitsi, voimaloissa vesi ja höyry eivät ole samassa tilassa yhtäaikaisesti. Yleensä voimala turbiineissa jo valmis höyry työnnetään suuttimesta läpi ja sen paine laskee äkisti. Vastaavasti tilavuuden kasvu kompensoituu hurjalla nopeuden nousulla, joka saa höyryn massavirran iskeytymään turbiinin siipiin. Mitään estettä ei ole sillä etteikö höyry ja vesi voisi olla yhtä aikaa läsnä, myöskään mitään estettä ei ole ettei suuttimen toisella puolella voisi olla vettä.

Siirryin muutaman kuukauden kuluttua muihin pulmiin, kun minulle selvisi höyryn vaarallisuus. Tämä siksi että en missään vaiheessa vahingossakaan ryhdy toteuttamaan mitään höyryyn liittyvää. Vaara huomata jotain mielenkiintoista ja kokeilemisen arvoista kasvaa jos asiaa pyörittelee päässä.

Saturoituneessa vesihöyryssä ei ole lainkaan ”tavallista ilmaa”. Yksi henkäisy saturoitunutta vesihöyryä lamaannuttaa ja tuhoaa keuhkot lopullisesti, silleen että henki menee.

Yli 100 asteinen vesi ei vaadi mitään hurjia paineita pysyäkseen vetenä ja tarvittava paine löytyy lähes kaikista kattila lämmitysjärjestelmistä. Todennäköisesti vikaantuminen on jonkin asteinen pihinä jossain nurkassa. Minusta ei kuitenkaan pitäisi mennä yli 100 asteen, jotta yhden vian tapauksessa ei lähde henki.

Jos viranomaiset heräävät, elämä muuttuu vaikeammaksi. Voi syntyä samanlainen ”kesäteatteri” kuin paloturvamääräyksissä. Mitä hemmetin merkitystä sillä on montako minuuttia kipsilevy kestää polttolamppua ? Mitä merkitystä on kattilan teholla kipsilevyjen lukumäärään ? Jos esimerkiksi kaikki sähköturvallisuusmääräykset heitettäisiin roskikseen yhdessä yössä, meidän kaikkien elintaso saattaisi parantua ehkä jopa puolella prosentilla. Edellyttäen että kaikki sähköturvallisuus asioita miettivät, toteuttavat ja laskuttavat löytäisivät yhtä tuottavaa ja mielekästä tekemistä. Sähköturmissa kuolleiden lukumäärä vuositasolla on pienempi kuin yhden terkkarilääkärin ”killing rate”.  Näin jos tutkittaisiin tarkasti ja puolueettomasti potilaiden kohtalot. Jos yhtä pontevasti edistettäisiin turvallisuutta terveydenhoidossa, huomattaisiin että ongelmat eivät poistu vaikka käytettäisiin elintasosta 250% turvallisuuskysymyksiin.   

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Vs: Varaajan lämmitys yli 100°C
« Vastaus #32 : 23.01.2016-23:21 »
Höyrykattiloita on rakennettu n. 150 vuotta. Tuhansia on räjähtänyt ja ainakin kymmeniä tuhansia kuollut. Arviolta 1700 kuoli 1865 tapahtuneessa laivan kattilan räjähdyksessä Missisippi joella.
Jos kattila repeää, veden lämpötilalla on ratkaiseva merkitys vahinkojen suuruuteen. Veden sisältämä lämpö keittää vedestä höyryä sitä enemmän mitä kuumempaa se on. Kriittinen piste on 374 astetta ja paine tuolloin on 221 bar. Tässä vaiheessa kaikki vesi on höyryä ja höyrystymislämpö on 0. Tämän suurempaa painetta höyrykattilasta ei saada. Jos kattila repeää, paine koko vesimäärässä laskee ympäristön paineeseen ja kiehumista tapahtuu kaikkialla vedessä kunnes sen lämpötila laskee 100 asteeseen.
Jos olet samassa huoneessa jossa höyryräjähdys tapahtuu on se suunnilleen sama kuin hyppäisit kiehuvaan vesipataan. Jos kattilassa on reikä vesitilan alapuolella osa vedestä höyrystyy ja osa tippuu 100 asteisena lattialle.

Voi paineastian varmaan tehdä kantikkaankin ja sisälle tukirakenteita mutta sen seinämissä on aina taivutusjännitystä. Sitten kannet hitsataan yleensä kulmistaan jolloin paine taivuttaa hitsaussaumaa.
Jos tekisi pyöreän säiliön niin se on helppo teettää mankelilla konepajassa. Päädyt on vaikeammat kun ne pitäis olla pyöristetyt. Minä tekisin ne kartioista.

vauxhall1972

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 205
Vs: Varaajan lämmitys yli 100°C
« Vastaus #33 : 23.01.2016-23:58 »
Teolliset lieriöpöntöt on yleensä tehty painosorvatulla päädyillä, vissiin helpoin tapa saada oikea muoto.
https://www.youtube.com/watch?v=ncSRHAMhS80

Harri2

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 320
Vs: Varaajan lämmitys yli 100°C
« Vastaus #34 : 24.01.2016-09:48 »
Jos tekisi pyöreän säiliön niin se on helppo teettää mankelilla konepajassa. Päädyt on vaikeammat kun ne pitäis olla pyöristetyt. Minä tekisin ne kartioista.
Säiliönpäätyjä valmistaa usea konepaja. Itse en edes harkitsisi kantikkaan(neliskanttisen) säiliön tekemistä.
http://www.sailionpaaty.com/
http://www.paatytuote.com/fi
« Viimeksi muokattu: 24.01.2016-10:48 kirjoittanut Harri2 »
Atmos DC70GSX, 3600l, 180m² vm.-37, 100m² 1/4lämmintä.

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Vs: Varaajan lämmitys yli 100°C
« Vastaus #35 : 24.01.2016-10:41 »
Kartion vaan pystyy tekemään itsekin esimerkiksi 4 millisestä. Ja jos sen tekee kahdesta kappaleesta sen pystyy taivuttamaan särmäyspuristimella. Silloin aine voi olla paksumpaakin.

Otetaanpas esimerkki ja tehdään pyöreä 1 m halkaisijaltaan oleva säiliö.
Rakennepaineeksi valitaan 10 bar. ja sallituksi jännitykseksi 20 kg/mm².
Otetaan metrin pätkä tätä säiliötä. Puolikkaita irti vetää toisistaan 100 000 kg voima. Toiselle puolelle siitä tulee puolet eli 50 000 kg. Tämä voima on metrin matkalla ja kun metrissä on 1000 milliä, jokaiselle millille tulee 50 kg. Tämä jaetaan sallitulla jännityksellä ja saadaan 50/20 mm = 2,5 mm.
2,5 millin aine riittää jos lasketaan vain säiliötä halkaiseva rasitus. Paine vetää sitä kyllä myös poikki. Nämä voimat yhdistetään Pythagoraan lauseella.

Markku

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 927
Vs: Varaajan lämmitys yli 100°C
« Vastaus #36 : 24.01.2016-11:10 »
Kartion vaan pystyy tekemään itsekin esimerkiksi 4 millisestä. Ja jos sen tekee kahdesta kappaleesta sen pystyy taivuttamaan särmäyspuristimella. Silloin aine voi olla paksumpaakin.

Otetaanpas esimerkki ja tehdään pyöreä 1 m halkaisijaltaan oleva säiliö.
Rakennepaineeksi valitaan 10 bar. ja sallituksi jännitykseksi 20 kg/mm².
Otetaan metrin pätkä tätä säiliötä. Puolikkaita irti vetää toisistaan 100 000 kg voima. Toiselle puolelle siitä tulee puolet eli 50 000 kg. Tämä voima on metrin matkalla ja kun metrissä on 1000 milliä, jokaiselle millille tulee 50 kg. Tämä jaetaan sallitulla jännityksellä ja saadaan 50/20 mm = 2,5 mm.
2,5 millin aine riittää jos lasketaan vain säiliötä halkaiseva rasitus. Paine vetää sitä kyllä myös poikki. Nämä voimat yhdistetään Pythagoraan lauseella.


Nämä seppol:n teesit ovat puolivuosisadan aikaisia juttuja.
Paineastioissa ja muissakin rakennesuunnittelussa voidaan käyttää CAD-ohjelmistoa.
Kyseiset tuotteet valmistuksen osalta kuuluu lisensoituun ryhmään, eli luvat täytyy olla kunnossa ja TUKES:n valvonnassa.

Jra

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 237
Vs: Varaajan lämmitys yli 100°C
« Vastaus #37 : 24.01.2016-11:29 »
Nämä seppol:n teesit ovat puolivuosisadan aikaisia juttuja.
Ei kukaan täysjärkinen lujuuslaskija luota pelkästään koneen antamaan tulokseen, nuo puolivuosisadan aikaiset teesit on varsin tarpeellisia - eräs opettaja sanoisi, että "ne on pitkän iän salaisuus" ;D

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Vs: Varaajan lämmitys yli 100°C
« Vastaus #38 : 24.01.2016-11:32 »
Toistaiseksi ainakaan vanhaa lujuusoppia ei ole osoitettu vääräksi. CAd ohjelmistot joutuu käyttämään samoja vanhoja kaavoja. Se on sitten eri asia jos ei osaa laskea.

Markku

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 927
Vs: Varaajan lämmitys yli 100°C
« Vastaus #39 : 24.01.2016-11:54 »
Toistaiseksi ainakaan vanhaa lujuusoppia ei ole osoitettu vääräksi. CAd ohjelmistot joutuu käyttämään samoja vanhoja kaavoja. Se on sitten eri asia jos ei osaa laskea.

En millään tavalla väheksy sitä taitoa, jotka ovat ennen laskutikkua ja sen jälkeen olleet tykötarpeet matemaattisissa tehtävissä.
Muistan itsekin aikoinaan opiskeluaikoja, jolloin varoiteltiin hahmottamiskyvyn rappeutumisesta kun siirryttiin tieteislaskimiin. Toinen tekijä on ydinpommin räjähtäminen ilmakehässä, joka tuhoaa elektroniikan.

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Vs: Varaajan lämmitys yli 100°C
« Vastaus #40 : 24.01.2016-12:35 »
Tämä minun laskentatapani on vaan niin yksinkertainen että laskut on päässälaskuja. Sillä voi helposti tarkastaa eri rakenteita.
Kun tänne tulee esimerkiksi maakaasua Venäjältä tuohon Räikkölään. Siinä on paksuseinäisiä kaasuputkia. Suurimmat on 80 senttiä halkaisijaltaan. Kun paine on maksimissaan 80 bar, paljonko pitäis olla seinämä.
Numeroita on vain 8 ja 8 x8 = 64. Tämä jaetaan 2 : lla, saadaan 32. Tämä jaetaan jälleen kahdella jos sallitaan 20 kg/m², saadaan 16. Seinämän pitäis olla 16 mm. Sellaisia ne suunnilleen oli. Kierresaumaputkia. Putken pituus ei vaikuta katkaisevaan rasitukseen. Ei tarvita laskinta eikä ohjelmaa.

sammy

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 36
Vs: Varaajan lämmitys yli 100°C
« Vastaus #41 : 24.01.2016-20:53 »
Kyllä nousee kateus pintaan oman tyhmyyden saattelemana, kun seuraa näitä laskutoimituksia. Itse ei enää muista  edes jakokulmassa laskemista. Täytyy nostaa hattua foorumin osaamiselle.

pökö

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 210
Vs: Varaajan lämmitys yli 100°C
« Vastaus #42 : 24.01.2016-20:58 »
Kyllä nousee kateus pintaan oman tyhmyyden saattelemana, kun seuraa näitä laskutoimituksia. Itse ei enää muista  edes jakokulmassa laskemista. Täytyy nostaa hattua foorumin osaamiselle.
Saman huomasin juuri itsestäni ;)
DIY aurinkovaraaja+12m2 keräimet  (puukattilalämmitys kiinnostaa)

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Varaajan lämmitys yli 100°C
« Vastaus #43 : 24.01.2016-21:20 »
Kyllä nousee kateus pintaan oman tyhmyyden saattelemana, kun seuraa näitä laskutoimituksia. Itse ei enää muista  edes jakokulmassa laskemista. Täytyy nostaa hattua foorumin osaamiselle.

Niimpä. Jos ihmisen ammatti sivuaa näitä kaavoja, niin ne pysyvät siellä takaraivossa. Yksinkertaisia kaavojahan on monenlaisia.Esim. ammattiini liittyen  pyörimisnopeuksien laskeminen onnistuu helposti yksinkertaisen  kaavan kautta ja ihan kansakoulu pohjalta.

Iskä

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 336
Vs: Varaajan lämmitys yli 100°C
« Vastaus #44 : 25.01.2016-10:35 »
No nyt oli Jarppi maalannut sellaisen skenaarion, jota odotin ja pelkäsin. Äkkiä tarkasteltuna tuo ajatustapa vaikuttaa oikealta ja ainoa tekijä, joka estää sitä tapahtumasta, on järjestelmän tiiveys. Tätä pitää vielä ajatella itsekin lisää, mutta saattaa olla, että pitää sittenkin asetella nuo lämpötilarajat uudestaan. Loppujen lopuksi 5° lämpötilan pudotus ei liene niin arvokas, ettei sitä pystyisi tekemään, jos vaakakupissa on tällaisen riskin toteutuminen.

Attack SLX 25 Profi (ex-Veda 35M) + Akvaterm 1400 l Ovaali + Laddomat 21-60
Käyttövesi tulistetaan vanhassa MLP puskurisäiliössä puulla
Lämmitettävää pääosin yhdessä tasossa n. 240 m2 / 650 m3 (talo v. 2013)
Saunassa Misa 11308 (ex-Narvi NC 20) ja kesäkeittiössä Kotiliesi 30, ei muita tulisijoja