Aloittava puukeskuslämmittäjä kaipaa gurujen viisauksia homman aloitukseen

[Erbish]

Aloittajalle suosittelen miettimään tuota kattilan valintaa pidemmälle.
Eli sellainen kattila johon sopii öljy, pelletti , yms poltin jos mahdollista, jos meinaan mieli vaikka muuttuu, tai tulee muutos elämäntilanteeseen tai muuta.
Esim meillä tuo öljypoltin lähes pakollinen jos meinaa itse poistua pariksi päiväksi johonkin reissuun.

Itse käyn juuri mielen taistoa lämmitysjärjestelmän kanssa, puuta tosin vielä palaa kun sitä jäljellä täksi vuodeksi.
Suunnitelmissa pelletti mutta taitaa tuo öljy olla vaan liian halpaa, Tosin kuinka kauan halpuus jatkuu.

Onhan tuo puu lämmitys ihan jees puuhaa kunhan löytyy sitä aikaa ja viitseliäisyyttä, itsellä tuo aika on kortilla ja siitä olen valmis maksamaan joten siitä tämä oman homman muutos.

Eli kannattaa miettiä tarkoin mikä lämmitys järjestelmä on se oma juttu nyt ja esim 5 v tai 10v päästä.
Samoin kannattaa miettiä puu logistiikka ja muut puu lämmittämiseen liittyvät asiat pitemmälle että saa hyvin toimivan kokonaisuuden.

[Markku]

Samalla linjoilla kuin edellinenkin kirjoittaja.
Täytyisi ehdottomasti olla tietoinen erilaisten laitteistojen suhteen. Markkinoilla on paljon erilaisia ja laatuisia vaihtoehtoja. Valikoimasta on hankala valita sellainen tuote joka toimii  ja on kestävä ja helppohuoltoinen.
Tuttu ja turvallinen / toimiva ainakin on alapaloinen, käänteispaloisissa voi käydä niin, ettei toisiopaloa saa kunnolla toimimaan kattilasta tai puun laadusta johtuen. Monessa käänteispaloisessa joutuu kikkailemaan em. asioiden kanssa.

[Erbish]

Niin unohtui sanoa ettei kannata hinnan olla määräävä tekijä kun suunnittelee tulevaa.
" Köyhän kannattaa ostaa halpaa koska halpa tulee ajan mittaan kalliiksi ja kallis on laadukasta"

[markkulievonen]

Nojuu, hyvä että otit puheeksi, kun tuota kattilaa minä olen juuri katsellut toru jyristä myös, ja se kyllä kiinnostaisi.
Onko tämä kattilan sääteleminen siis ihan napeista kääntelemishommaa, eli että haetaan oikeanlaista ilmansyöttöä polttotapahtumaan jne, vai onko se jotain suurempaa?


- Mites hyötysuhde, onko se orlan superin tasolla tässä kattilassa? Orlanissa 91% Ja miten muutenkin, onko suunnilleen yhtä käyttömukava vai jopa mukavampi?

- Tämä DC40GS on siis käänteispalokattila ilmeisesti savuIMURILLA?

Atmos olisi myös sen vuoksi hyvä, että voisin noutaa keväällä virosta, ja täten säästäisin Orlanin tilaamisen rahdin, joka lienee jotain 400€ ?

En kuitenkaan haluaisi tällai aloittelijana hirveän hankalaa kattilaa käyttää, että hommasta tuleekin sitten jotain. Toki nopeasti varmaankin oppii jne. mutta... Tiedätte varmaan mitä ajan takaa. On niin vierasta tämä vielä hetken

Niin, pienin muutoksin kattilan käyttö on todella helppoa. Toisiopalo alkaa jo minuutin päästä sytytyksestä ja palo täydelllistyy kattilan lämmettyä. Ainut kriteeri on tuo sytytykseen liittyvän puun valitseminen.Tulee olla siis herkästi syttyvää.
  

Kattilassa on mekaanisesti säädettävä ensiöilman määrä, joka  myös toimii käytännön tasolla. Puun kaasuuntuminen on toteutettu siten, että hiillosta on vain 150mm korkeudelta pesän pohjalla.

Niin, tuo hyötysuhde on tapauskohtainen. Jos kattilahuoneen lämpöä ei voida hyödyntää, niin hyötysuhde  lienee hyvissä arkioloissa 80.....85% tietämissä. Siis mitä kattilasta siirtyy lämpöenergiaa veteen. Taas, jos kattilahuone on talon eristeiden sisäpuolella / hukkalämpö hyödyntyy, niin hyötysuhde on jo 90% tietämissä. Nimittäin palamishyötysuhde tässä kattilassa on erittäin korkea,- niin oikein käytettynä. Samoin tulipesä ei holvaannu ja siten toisiopalo on tasaista.

Kattila toimii savuimurilla ja on erittäin hyvä asia, koska  puidenkaan lisäyksen aikana ei savutusta huoneeseen esiinny. Jos puiden lisäys ajoitetaan oikeaan aikaan, niin edes ohituspeltiä ei tarvitse käyttää. Hyvästä vedosta huolehtii juuri imuri. Puhaltimen kanssa luulisi olevan ongelmia, koska puiden lisäyksen aikana vedosta huolehtii vain hormi ja on siten tapauskohtainen.

Niin, pienin muutoksin kattilan käyttö on todella helppoa. Toisiopalo alkaa jo minuutin päästä sytytyksestä ja palo täydelllistyy kattilan lämmettyä. Ainut kriteeri on tuo sytytykseen liittyvän puun valitseminen.Tulee olla siis herkästi syttyvää.

[markkulievonen]

Mutta, jos markkinoilla on  Lambda ohjattu kattila, joka on erittäin helppo käyttöinen ja erikoisesti sytytys on helppoa ja toisiopalo alkaa heti sytyksen jälkeen ja ei holvaa puuta, niin ehdottomasti suosittelen tämän tyypin kattilaa.

Niin, itselleni ei ole vielä muodostunut  käsitystä, miten helppo on muut kattilat sytyttää ja erikoisesti  alkaako toisiopalo heti sytyksen jälkeen. Jos näin ei tapahu, niin kattila likaantuu suotta.

Joka tapauksessa kattilan sytytäminen PITÄÄ onnistua ihan uusavuttomalta, joka ainoastaan osaa edetä ohjeidenmukaisesti.Siis tietämättä kattilan toiminnasta mitään.

[Atmos Gsx]

Itse poltan tuossa 50gsx aina alkupesän ja 15-30min päästä käyn täyttämässä pesän ja vedon säätimen ketjun otan samalla pois, sitä en ole kokeillut ,että täyttää samantien täyteen mutta tuossakin kattilassa toisiopalo käynnistyy melko nopeasti jos ne ensimmäiset puut laittaa huolellisesti suutinaukolle jos ne puut laittaa siihen huonosti niin sitten se käynnistyminen saattaa kestää, mutta jos siihen kiinnittää huomiota niin mitään ongelmia ei silloin ole. Sen olen huomannut nyt ,että ei riitä että puut ovat vuorokauden lämpimässä pannuhuoneessa vaan mielummin 3 vrk niin ovat lämmenneet kunnolla ja vähän kuivaneetkin.

[markkulievonen]

Itse poltan tuossa 50gsx aina alkupesän ja 15-30min päästä käyn täyttämässä pesän ja vedon säätimen ketjun otan samalla pois, sitä en ole kokeillut ,että täyttää samantien täyteen mutta tuossakin kattilassa toisiopalo käynnistyy melko nopeasti jos ne ensimmäiset puut laittaa huolellisesti suutinaukolle jos ne puut laittaa siihen huonosti niin sitten se käynnistyminen saattaa kestää, mutta jos siihen kiinnittää huomiota niin mitään ongelmia ei silloin ole. Sen olen huomannut nyt ,että ei riitä että puut ovat vuorokauden lämpimässä pannuhuoneessa vaan mielummin 3 vrk niin ovat lämmenneet kunnolla ja vähän kuivaneetkin.

Kuten jo toisaalla olen kertonut, niin täytänpesän ja sytytys pesän etureunasta. Rakenteeseen lisäsin "sytytyspellin", ettei tuli nouse pesän yläosaan. Alimmaiseksi siis ohuempia helposti syttyvää puuta ja ylemmäs mitä sattuu.

Hieman kattilan muuntautumisesta eri puunkokoihin. Nyt poltan todella ohutta leppä / haapa puuta, jotka tein aikoinaan leivinuunia ajatellen ja yläpalokattilaa. Tosin raivattava metsä ei suonut järeämpää kuin 3.....10 cm paksuista ja  nekin "järeämmät" halkaistu 4 osaan. Ohuemmat kahteen osaan.

Niin, tämän kokoinen puu/kin palaa atmoksessa tosi hyvällä palamishyötysuhteella kun ensiöilman saanti on 0- asennossa eli se pokkauksesta tuleva perussäätö on riittävä. Sytytyksessä ensiöilmaa riittävästi ja 10 min päästä säätöakseli 0 asentoon, niin palaminen jatkuu täyteen palamiseen hyvin. Jos ensiöilmaa pitää pidempään suurempana kaasuuntuminen tulee liian voimakkaaksi ja kattila / palaminen  alkaa resonoida. Niin,  koko pesän palamisen aikana savukaasujen lämpötila  pysyy lähes samana.On ruuvisäätö. Nyt on puuhastelun alla hommata kattilahuoneeseen valvontakamera ja siten saada puiden lisäys/kin parhaaseen hetkeen.
Niin, vaikka kattila ei ole lambda ohjattu, niin siitä huolimatta voiko puulämmitys olla enää vaivattomampaa ja silti palmistulos on hyvällä tasolla.

Niin, kertaakaan en ole lämmitänyt kattilani "oikeilla" puilla eli koivuhaloilla ja siten en tiedä miten järeämpi puu käyttäytyy kattilassa ja mitä säätöjä vaatinee.

Niin, kuten kerroitkin, niin puiden tulee olla erittäin kuivaa, jos mielii saada hyvän kokonaisuuden aikaiseksi. Sytytys tulee saada mahdollisimman nopeasti korkeisiin lämpötiloihin ja juuri tuo vaatii kuivan puun.Itse otan seuraavan lämmityskerran puut lämpimään kattilahuoneeseen  meneillään olevan lämmityksen aikana.

[Sahami]

Hyviä vinkkejä taas  

ERBISH: Kattilan valintaa en lähde enää pohtimaan, olen tässä harrastellut jo monen moista, eikä mieli ole viimeiseen 13vuoteen puunpolttamisesta muuttunut. Takka kun on molemmissa kerroksissa, sitä tulee poltettua jatkuvasti, saunan kiukaat toimii puulla ja mökilläki saa hakkaa halkoa aina vaan kiukaaseen, sekä takkaan. Meinaan siis sitä, että kun metsässäni on niin paljon kuitenkin puita, ettei niitä kattiloita polttamalla saa kyllä loppumaan, eikä motivaatiokaan ole koskaan niiden sytyttämisen suhteen ollut koetuksella, vaan aina on kiva lykätä pökköä pesään, niin tuskinpa puunpolttoon turhaudun. Puiden tekemistäkin pidän hyvänä hyötyliikuntana ja muutenkin mukava hommana, niin omasta mielestäni tämä asia on selvä.

Ja jos joskus löydän jostain lottovoittolapun ja rikastun ja sen jälkeen laiskistun niin, etten jaksa enää puitakaan tehdä, niin annan siltikin ennemmin sähkövastuksieni laulattaa varaajaa kuumaksi ennemmin, kuin siirryn esim. öljyyn.

Markkulievonen: Morjesta vaan! Sait minut aika vahvasti nyt kallistumaan tuon atmoksen puolelle kyllä. Kattila+varaaja tulisi tosiaan pannuhuoneeseen, jossa sen ns. hukkalämpö pitäisi siinä samalla sen 20m2 ja varmaankin sen autotallin noin 20m2 osittain ainakin lämpöisenä. Outoa kyllä tämänkinhetkisistä vesi-ilpolaitteistakin, eli sen 300L varaajasta hehkuu sen verran lämpöä,että tuo pannuhuone pysyi näilläkin viimeisimmillä pakkasilla yli +10'C

Vahvasti tosiaan alan kääntymään atmoksen DC40GS:n puoleen. Puu jota polttaisin, on kuitenkin rakoliitereissä kuivattua, varmasti ylivuotista puuta aina. Pääasiassa koivua, mutta havupuita myös. Aina on kuivaa ollut.

En tietty ala kehuskelemaan itseäni puukattilalämmittäjänä, mutta ei tässä nyt ensimmäistä kertaa olla tulitikut kädessä, että uskon, että olen kuitenkin nopea oppimaan sen polton, varsinkin jos ongelmia syntyy, nii kyselen sitten täältä teiltä viisailta vaikka jeesiä  

Ja tähän viimeiseen laitoit vielä vähän sytytysohjeitakin, niin niillähän sitä sitten.

YLEISESTI: Aiemmin joku kirjoittikin, että kannattaa laittaa kuitenkin vielä käyttöveden tulistus varaajan jälkeen, että varmasti vesi riittää. Mitäs muut siitä mieltä? Olisihan se tietty hyvä varmistus.

Suurin kysymys silti, että ottaisiko sitä sitten Hemeltronilta ihan sillä vakiopituudella kv-kierukan 10metriä, vai onko hyötyjä 10metristä lisää? Sitä ne ainakin rupesivat tarjoamaan siihen lisäksi, mutta miten on, onko liiemmin hyötyä, vai ennemmin vain se tulistusvaraaja siihen perään. Mitä ajattelette tästä?  

[vauxhall1972]

0,4 l/s 40 astetta lämmittävään kuparikierukkaan tarvitaan 6m 18 mm kampakuparia, se 10m kierukka pitäisi olla riittävä normaalissa käytössä jos se on ainakin 60-asteisessa vedessä mutta jos se 10 metriä lisää ei maksa hirveitä, niin tuossa kohtaa ylimitoituksesta ei ole ainakaan haittaa. Muistaakseni hitsattavalla kannella oleva 9m/18 mm lv-patteri maksaa vähän reilu 200€ koeponnistettuna 40 bar paineella.

[markkulievonen]

 >Sait minut aika vahvasti nyt kallistumaan tuon atmoksen puolelle kyllä. Kattila+varaaja tulisi tosiaan pannuhuoneeseen, jossa sen ns. hukkalämpö pitäisi siinä samalla sen 20m2 ja varmaankin sen autotallin noin 20m2 osittain ainakin lämpöisenä. Outoa kyllä tämänkinhetkisistä vesi-ilpolaitteistakin, eli sen 300L varaajasta hehkuu sen verran lämpöä,että tuo pannuhuone pysyi näilläkin viimeisimmillä pakkasilla yli +10'C<

Niin, tämä Atmos DC 40GS versio palaa todella hyvin, mutta on myös huonoja puoliakin. Juuri tuo hukkalämpö liittyy  korkeisiin savukaasujen lämpötilaan (+250C), koska itse konvektio on kuiva mallinen, jonka kautta toisioilma lämmitetään.
Samoin kattilan takaosa on hukkalämpöä tuottava. Siis kattilahuoneen lämpötila kohoaa lämmityksen aikana. Ymmärtäääkseni sinun/kin tapauksessa hukkalämpö hyödyntyy hyvin ja siten koko kattilan tuottama lämpökapasiteetti hyödyntyy.

Niin, varmaan tiedätkin, niin kattilan taakse tulee jäädä sopiva tila tuhkan poistoa  ja imurin puhdistusta varten. Lisäksi kattilan heikkouksiin liittyy kattilan päällä olevan veden heikko kiertäminen, jossa sijaitsee toimintaa ohjaavat anturit. Tehdas asetuksin menee helposti katkokäynnille, mutta asentamalla anturit pinta-asenteisena kattilan lähtöputken tuntumaan, niin katkokäynti poistuu.
Itse tein vielä ylä/ala luukkuihin tarkkailu lasit / silmät, joista voi havainnoida säätöjä. Niin, ihmettelen miksi tehtaalla ei ole asennettu näitä jo  valmiiksi.Alaluukkuun reiän tekeminen on työn ja tuskan takana liittyen 32mm keramiikka eristeeseen.

[VPJ]

Eli sellainen kattila johon sopii öljy, pelletti , yms poltin jos mahdollista,

Eli kannattaa miettiä tarkoin mikä lämmitys järjestelmä on se oma juttu nyt ja esim 5 v tai 10v päästä.

Jos on tilaa niin öljy/pelletti kattila sähkövastuksella, maalämpöön siirtyjiltä noin 100e vähänkäytetty.
Toiseksi hyvä puukattila jossa kaikki valmina.

Mahdotonta miettiä elämäntilannetta ja markkinahintoja/lainsäädäntöä 5 vuoden päähän.
Öljy maksoi 1,35e kun purin laitteet pois, nyt 0,63e
Puun hinta muuttuu vähiten, isot metsäyhtiöt pitää siitä huolen.

Meille pääsee tutustumaan kahteen järjestelmään, jos kiinnostaa, muutama onkin käynyt  
Näkee livenä miten sytytys tapahtuu.

Laitin ikkunan toiseen kattilaan, kiva seurata liekkiä mutta lambdasäätöisessä turhaa, tarkoitus ei ollut muuttaa pannuhuoneeseen asumaan, varsinkaan kun nyt hoidossani on kaksi ja välimatkaa 2 km.

[markkulievonen]

Tuosta lasisilmästä puheenollen. Onko kenelläkään tietoa, miten ja millä saa kovaa keramiikkaa työstetyksi?  Niin, ei luulisi valmistusvaiheessa /valumuotissa  olevan suuri työ  huomioida tätäkään asiaa.

Muuten, onkohan atmoskattilan  varastopesän seinä keramiikassa tullut valuvirhe, koska keramiikassa olevat ensiöilma reiät ovat pintaosassa,- ei urituksessa. Jos ilmareiät olisivat urien pohjalla, niin puut eivät tukkisi  ilmavirtausta. Nyt,- ainakin sytytyspuita ladottaessa tulee huomioida reikien  esteetön ilmanvirtaus. Taas palon aikana ilmavirtaus / puhallus pitää reikien edustan vapaana.

[Sahami]

Markku Lievonen:

- Kyllä vain, kattilasta hehkuva lämpö on jopa toivottua, sillä pannuhuoneessa ei ole muuta lämmitintä. Autotallissa yksi vesipatteri, mutta lisälämpö sielläkin tervetullut. Pannuhuone ja autotalli on minulla toistensa vieressä, käytännössä yhteydessä, ja lämpöä siirtyy puolelta toiselle. Lisäksi sama lämpö on pääkerroksen alla, että sieltähän se lämmittää vielä noustessaan hieman välipohjaa jne. Ei siis haitaksi minullakaan.

Nuo olivatkin mielenkiintoisia tietoja polttamisesta. En tosiaan tiennyt vielä, että taakse on syytä jättää tilaa. Se kuitenkin onnistuu hyvin, sillä joudun tekemään 90' kulman liittyessäni päähormiin. Voin siis jatkaa hormia taaksepäin helposti. Hormini pituus lattiasta piipun päälle noin 8,5metriä, se riittänee?

- Kerrohan muuten, onko tämä ATMOS helposti nuohottava, ja joutuuko nuohoamista useinkin tekemään?
Orlanissa oli ainakin jonkinlainen pikanuohousvipu. Se lienee Orlanin kattilassa vahvuus jota atmoksessa ei ole?

- Entäpä tarvitseeko kattilan oikealle puolelle jättää tilaa. Minulla tulisi seinää vasten kattila osimmoilleen niin, ettei oikealle puolelle jää juuri tilaa. Taakse pääsisin siis helposti, mutta oikea puoli olisi miltei kiinni. Siis betoniseinässä tietty.

- Tulen varmaan kyselemään noista virityksistä sinulta vielä hieman lisää, kun saan kattilani jne. jos vaan sopii?

[markkulievonen]

Markku Lievonen:

- Kyllä vain, kattilasta hehkuva lämpö on jopa toivottua, sillä pannuhuoneessa ei ole muuta lämmitintä. Autotallissa yksi vesipatteri, mutta lisälämpö sielläkin tervetullut. Pannuhuone ja autotalli on minulla toistensa vieressä, käytännössä yhteydessä, ja lämpöä siirtyy puolelta toiselle. Lisäksi sama lämpö on pääkerroksen alla, että sieltähän se lämmittää vielä noustessaan hieman välipohjaa jne. Ei siis haitaksi minullakaan.

Nuo olivatkin mielenkiintoisia tietoja polttamisesta. En tosiaan tiennyt vielä, että taakse on syytä jättää tilaa. Se kuitenkin onnistuu hyvin, sillä joudun tekemään 90' kulman liittyessäni päähormiin. Voin siis jatkaa hormia taaksepäin helposti. Hormini pituus lattiasta piipun päälle noin 8,5metriä, se riittänee?

- Kerrohan muuten, onko tämä ATMOS helposti nuohottava, ja joutuuko nuohoamista useinkin tekemään?
Orlanissa oli ainakin jonkinlainen pikanuohousvipu. Se lienee Orlanin kattilassa vahvuus jota atmoksessa ei ole?

- Entäpä tarvitseeko kattilan oikealle puolelle jättää tilaa. Minulla tulisi seinää vasten kattila osimmoilleen niin, ettei oikealle puolelle jää juuri tilaa. Taakse pääsisin siis helposti, mutta oikea puoli olisi miltei kiinni. Siis betoniseinässä tietty.

- Tulen varmaan kyselemään noista virityksistä sinulta vielä hieman lisää, kun saan kattilani jne. jos vaan sopii?

>- Kerrohan muuten, onko tämä ATMOS helposti nuohottava, ja joutuuko nuohoamista useinkin tekemään?
Orlanissa oli ainakin jonkinlainen pikanuohousvipu. Se lienee Orlanin kattilassa vahvuus jota atmoksessa ei ole?<

Mielestäni kattilan nuohoaminen ei ole helpommasta päästä. 35mm litteä teräsharja, jolla harjataan jäähdytysripojen pintoja. Mukana tuleva vaijeri tanko on todella vimpula ja siten itse tein harjaan 8mm harjateräksestä varren.
Tosin pintohin tulee vain helposti irtoavaa  pölyä / tuhkaa. Itse nuohan ehkä kerran kuukaudessa ja sikäli ihmeelllistä, ettei nuohouksella ole merkitystä savukaasujen lämpötilaan. Pinnoissa ei ole paljoakaan irtoavaa / eristävää ainetta. Pinnat käyvät kuumempana , koska eivät ole vesitilan /pintaan lämpöön liittyvä.

>- Entäpä tarvitseeko kattilan oikealle puolelle jättää tilaa. Minulla tulisi seinää vasten kattila osimmoilleen niin, ettei oikealle puolelle jää juuri tilaa. Taakse pääsisin siis helposti, mutta oikea puoli olisi miltei kiinni. Siis betoniseinässä tietty.<

Niin, edestä päin katsottuna oikealle puolelle tulisi jättää tilaa, koska oikealla puolella,- kattilan takaosassa sijaitsee ilmamäärien säätö.Siis kattilan taakse mentävä tarvittava tila. Taas kattilan taakse /seinään tai hormiin tulee olla vähintäin 200mm tila  (Kattilan hormiputken päästä) imurin puhdistamiseen liittyen.Ja  nuohoustuhkan poistamiseen liittyen.

[tjh]

Se lienee Orlanin kattilassa vahvuus jota atmoksessa ei ole?

Vipunuohous on kyllä mukava ominaisuus, ei ole tullut kattilaa nuohottua perusteellisemmin kuin max kerran vuoteen. Ei varmaan haittaisi jos sen vähän useammin tekisi, mutta en ole huomannut hyötysuhteessa mitään merkittävää heikkenemistä.

Nyt jos pitäisi kattila ostaa niin ehkä lähtisin lambda-porukoihin. Polttopuut kun ovat vähän mitä milloinkin niin palaisi varmaan tasaisemmin. Ilmasäätöjä ei ole Orlanissa tehty mitenkään liian helpoiksi, eipä niihin juuri tule kajottua.