Aloittava puukeskuslämmittäjä kaipaa gurujen viisauksia homman aloitukseen

[Kettu-Pekka]

No pakko kyllä myöntää, että tuo vigas vaikuttaa aika hyvältä...

-Aika syvä palopesä, jos en ihan väärin lukenut. Periaatteessa 55cm klapi menee vai?

-Kyllä se vaan tulee aika paljon enemmän maksamaan, jos atmoksen saa haettua virosta itse, hintaan 2400€. Otaksun, että hinnassa on alv 20% mukana. Siihen laddomatti n. 300€ . Kokonaishinta 2700€.

-Sitten taas Vigaksen hinta 3042€ + rahti 200€ + laddomat 300€ + imuri X-määrä € . Hinta vähintään 3600€ kotiin...

-Eikö se Vigas sitten toimi oikein sillä puhaltimella, että se imuri on hommattava?

-En tiedä, tuntuu että menee jo ihan pyörryksiin näiden vaihtoehtojen kanssa 

Kyllä vigas toimii puhaltimella. Mutta kun puita laitetaan pesään niin silloin puhallin on sammuksissa ja imuri päällä. Menee savut hormiin ja pannuhuone ei muistuta palvisaunaa.

[VPJ]

Kotikattilan valinta ratkesi pannuhuoneen mittojen ja piipun paikan perusteella Attack DPXL, Atmos olisi ollut 33 cm puulla. Attackista saa käännettyä piipun ylös ja sivulle.
"Päiväkodin" kattilavaihtoehtoja mietin taas puhtaalta pöydältä ja kaikki vaihtoehdot olivat mietinnässä.
Taas vaaka kallistui uuteen Attack SLXL malliin jossa pieni teho ja suuri varastopesä yhdistyi.
Jos tehoa on paljon tarvitaan suurempi varaaja, valitsin 30 kw mallin, 25 kw olisi ollut ehkä järkevämpi, molemmissa on samankokoinen pesä. Puuni on vielä 50 cm, jos olisi 60 cm puuta niin pesällisellä lämmittäisi
varmaan 2500 litraa 30-80c ja kulutukseen samalla, pitää laskeskella.
Tätä lyhyttä leppää polttaessa pesällinen palanut parhaimmillaan 6 tuntia.

[markkulievonen]

Onkohan käänteispaloista tehty mitään puolueetonta testiä, tyyliin tekniikanmaailma? Suomessa ei varmasti, mutta ehkä jossain muualla?

Kattiloiden keskinäinen vertailu on melko mahdotonta kun juuri kenelläkään ei ole kokemusta kuin max muutamasta kattilasta. Itse pystyn kertomaan että 60 kW Orlan on hieman parempi vempain kuin Arimaxin kaksoispesäkattila, mutta siihen se vertailupohja sitten jääkin...

Niimpä. Olisipa paikka, missä vertailla eri kattiloiden ominaisuuksia. Hyviä ja huonoja tekijöitä. Siis ihan arjen tasolla testaten, missä kattilaa käytetään ja erikoisesti miten kattila muuntautuu eri olosuhteisiin / polttotapahtumiin.
 Nuo tehtaan testiti on vain suuntaa antavia ajatellen  kattilan käyttämistä arjen tasolla. Jokainen ymmärtänee, miten valmistaja testaa kattilansa mahdollisimman hyvissä olosuhteissa ja jos testiin laitettaisiin jokin kieteinen tekijä, niin lopputulos eri kattiloiden välillä voisi olla huomattava.

Niin, nyt vain tulisi pähkäillä jokainen yksikseen ja yhdessä miten eri kattiloita ja niiden ominaisuuksia / muuntautumista voisimme vertailla.

[vesimies]

Eri merkkkisissä kattilloissa on tietysti pieniä eroavaisuuksia ja teknisiä hienouksia, jossain niitä on enemmän ja jossain vähemmän ja ehkä niiden vertailu sekoittaa turhaan tavallista lämmittäjää, vaikka monet noista ominaisuuksista olisivat tärkeitäkin. Jokaiselle lämmitäjälle on kuitenkin viime kädessä tärkeintä että millaisella puumäärällä ja vaivalla sen varaajan saa lämpimäksi-
Ehkä vertailu eri kattiloiden välillä olisi helpointa tehdä ihan listaamalla pesän koko ja se miten suuren varaajan tuolla yhdellä pesällisellä saa lämmitettyä riittävän lämpimäksi?

[markkulievonen]

Eri merkkkisissä kattilloissa on tietysti pieniä eroavaisuuksia ja teknisiä hienouksia, jossain niitä on enemmän ja jossain vähemmän ja ehkä niiden vertailu sekoittaa turhaan tavallista lämmittäjää, vaikka monet noista ominaisuuksista olisivat tärkeitäkin. Jokaiselle lämmitäjälle on kuitenkin viime kädessä tärkeintä että millaisella puumäärällä ja vaivalla sen varaajan saa lämpimäksi-
Ehkä vertailu eri kattiloiden välillä olisi helpointa tehdä ihan listaamalla pesän koko ja se miten suuren varaajan tuolla yhdellä pesällisellä saa lämmitettyä riittävän lämpimäksi?

Niimpä. Jos laajentaisin mielikuvaa, niin punainen lanka jokaisen puulämmittäjän kohdalla  on. Millä puumäärällä saadaan toteutettua talouden  vuotuinen lämpöenergian kulutus. Taas talouksien vertailu ei ole mielekästä, koska jokainen kohde on yksilönsä energian kulutuksessa. Edes neliöt / kuutiot eivät ole vertailukelpoisia ajatellen vuotuista puun kulutusta.

[AnssiKo]

Niimpä. Jos laajentaisin mielikuvaa, niin punainen lanka jokaisen puulämmittäjän kohdalla  on. Millä puumäärällä saadaan toteutettua talouden  vuotuinen lämpöenergian kulutus. Taas talouksien vertailu ei ole mielekästä, koska jokainen kohde on yksilönsä energian kulutuksessa. Edes neliöt / kuutiot eivät ole vertailukelpoisia ajatellen vuotuista puun kulutusta.

Eikös tossa vuotuisessa puumäärässä ole jo ne yksilölliset energiantarpeet mukana? Ja jos ilmoitettu hyötysuhde vaihtelee parin padan välillä vaiks 5%, se tekee vuodessa vaiks huimat alle motin eron, jos polttelee alle parikyt mottia vuodessa.

Hiukan epäreilua kans vertailla manuaalisäätöisiä ja automaattisäätöisiä suoraan hyötysuhteen osalta. Manuaalilla säätö on testissä kuiteskin koko ajan vieressä säätäin, et hyötysuhde saadaan tappiin. Vaan kukapa sitä jaksaa pannarissa asua? Automaattisäätöisillä ei tarvi tehdä muuttoilmoitusta pannariin, jos haluaa pitää hyötysuhteet kunnossa.

Ja turha väittää et samalla säädöllä selviää pesällisen ku pesällisen loppuun. Itsellä nyt poltossa hyvää klapia, mut niinpä vaan savujen lämpö tipahti pikku hiljaa 50 astetta, piti hetki sit veivata ensiöräppänää auki ja pari prossaa lisää imua puhaltimeen. Nyt ollaan enää viis astetta alle lähtötilanteen. Väittääkö joku, ettei käy hyötysuhteelle? Ja juu ei, en nyt viitsis jättää savuja lähteissä kohtuuttoman korkeallekaan, ettei menis niin alaskaan. Kyllä mä kaipaan automatiikkaa ja lambadaa, ei käy kieltäminen.

Eli joo, manuaalilla todellinen toteutuva hyötysuhde on käytännössä ihan jotain muuta ku esitteen lukemat. Nyt käytännössä tuleeki sit eroa jo enempi ku motti vuodessa! Lambadalla päästään sit edes jotenkuten likemmäs myyntitykkien lupauksia.

Toisin sanoen, jos millään saa budjettia venytettyä, niin ehdottomasti lambada-ohjattu kattila. Jos ei saa venytettyä, ni sit kannattaa miettiä miten sais venymään, tai edes saa myöhemmin kamppeen ajan tasalle.

Ainakin Attack ja Vigas on aika hyvän oloisia, mitä olen seurannu. Onhan toi omakin ihan älyttömän hyvä, paitsi et lambada puuttuu, vieläkin toistaiseksi....

[markkulievonen]

>Ja turha väittää et samalla säädöllä selviää pesällisen ku pesällisen loppuun.<

Niin, en väitä, vaan pian vuoden kokemuksella voin kertoa, miten ruuvisäätöisessä kattilassani savukaasujen lämpötila pysyy +240C +- 10C koko pesän polton ajan ja säätämättä kattilaa. Juuri tuohon liittyy, miten olen hankkimassa valvontakameraa, jolla havainnoin  puiden lisäyksen ajankohdan. Tarkalleen; kun lämpötila on laskenut +220C, niin pohjalla on vain hiillos ja lisäys onnistuu huonetta savuttamatta ilman ohituspeltiä.
Niin, nykyisin sytytys vie n 10min ajan ja seuraavan kerran käyn kattilahuoneessa reilun 2 tunnin päästä. Joskus liian aikaisin ja siksi kameravalvonta olisi tarpeen.

Mutta, se on totta kun siirtyy toiseen puu laatuun, niin säädät ovat toiset,- mutta silti ne saavat olla samat koko polttoajan.

[Sahami]

No huhhuh!   , mutta on hyvää keskustelua, ei auta kieltää. Kiitoksia vaan mukana olleille  

Tämä on hauskaa, miten tällainen noviisi lentää aivan laidasta laitaan. Jokaisen kommentin jälkeen kompassin suuntima muuttu. Välillä vähän vain itään tai länteen, jostain kommentista sitten taas suoraan pohjoisesta etelään  

Ei viitsi lainata nyt ketään, mutta yleisesti ymmärrän kuitenkin pikkuhiljaa tuon lambdan merkityksen/tärkeyden. Ainakin kuvittelen, että tehot tosiaan ovat varmaankin automatisoidulla järjestelmällä aika toista, kun palotapahtuma koko polton keston ajan kuitenkin muuttuu ja ilmansyöttöä/ym. tulisi tältä osin säätää.

Orlingo 200-pakettihinta tuossa erään kommentin kautta kyllä haluttaisi, siitä innostuin aivan alunperin. Tuntui vain hyvältä kattilalta, mutta jotenkin tämä lambda-keskustelu taitaa viedä minut sijoittamaan hieman lisää, ja hankkimaan joko vigaksen, tai attackin.

Jos se ohjaus vain toimii niin kuin luvataan, niin voin ajatella sijoittavani tuohon kalustoon. Minulla on kuitenkin lopputalvi, ja koko kevät aikaa löytää paras tarjous. Tilauksen teen varmaankin viimeistään toukokuussa.

Ketään muita tilaamassa? Saataisko kimpassa edullisemmin?  

-Kertokaahan kokemuksia nyt varsinkin Vigas- ja Attack-omistajat, pitäisi nyt kallistua jompaan kumpaan. Attack hieman edullisempi, mutta onko Vigas lievästi myös laadukkaampi? Mitä eroja, jotain jo tulikin, mutta saisiko kootusti?

-Onko kenelläkään hajonnut tämä lambda, meinaan etteihän tällainen tekniikka ole vaan vielä lapsenkengissä. Jos niihin vikaa tulee, niin minkälaisia ja onko varaosia, tai muuten helposti korjattavissa?

-Jos minua ei pienet pölläyttelyt haittaa, niin tarvitseeko Vigas sitä imurin erillistä ostamista välttämättä, eli että muuten ei toimintaan juuri vaikuta?

Kertokaahan, kiitos  

[markkulievonen]

 >Itsellä nyt poltossa hyvää klapia, mut niinpä vaan savujen lämpö tipahti pikku hiljaa 50 astetta, piti hetki sit veivata ensiöräppänää auki ja pari prossaa lisää imua puhaltimeen. Nyt ollaan enää viis astetta alle lähtötilanteen. <

Mutta, hehkuuku kattilassasi keramiikka punaisena. Pesän reunat / Hiilloksen kohdalta ja palokamiossa.  Ymmärrän,- jos puut valuvat holvaantumatta korkealämpöiseen "suppiloon", niin kaasuuntuminen on tasaista. Korkeassa lämpötilassa kaasuuntuu paksummatkin puut tasaisesti. Taas mitä kylmenpi , niin sitä epätasaisempi kaasuuntuminen.

Mutta, kokonaan toinen asia on; kestääkö keramiikka todella näitä korkeita lämpötiloja?Vai,- loppuuko lysti lyhyeen? Ainakin säädöillä keramiikan saa punahehkuun.

[LoGr]

Paskat vuotuisesta puunkulutuksesta, osaa se merkitä päivittäin lämmittämiseen käytettävä aikakin. Eli mennään tuohon lämmittämisen helppous-kategoriaan, itsellänikin tilanne jossa puiden kuskaaminen pannuhuoneeseen ei ole ongelma. Pannuhuoneen välittömään yhteyteen mahtuu kolmisenkymmentä mottia, ja jos ei lopputalvesta ihmeitä tapahdu, näyttäisi siltä että parikymmentä riittää vuodeksi. Tottakai oli pirun lämmin syksy, mutta puukin on ollut vähintään 80% kuusta/mäntyä.
Muutama motti sinne tänne ei vaikuta itselläni niin paljoa kuin pärjääminen kovilla pakkasilla, puita kerkeää tekemään pitkin vuotta mutta jokainen tunti minkä säästää lämmityskaudella, on todella arvokas. Valoisan aika on hyvinkin rajallinen ja vuorotyö verottaa niitäkin vähiä.

En todellakaan pysty puhumaan vuosien kokemuksella puulämmityksestä, mutta pystyn kyllä arvioimaan oman aikani arvoa itselleni ja perheelleni. Jo tällainen ikiaikainen yläpalo on huomattava parannus entiseen vuokrakämppä-varaava takka -yhdistelmään jossa sai polttaa puuta lähes koko hereilläoloajan. Vähän tasokkaammalla kattilalla homma varmaankin helpottuisi vielä helvetisti. Tarvetta olisi tuo vähän reilut 100/kW/vrk joten mikä hyvänsä kattila millä tuohon pääsee yhdellä pesällisellä olisi loistavaa, enemmän rajoittaa tuo parin kuution pönttö mikä sinällään ei loputtomiin riitä, mutta ne lopunperin harvat päivät kun ollaan alle kolmenkympin, pystyy avustamaan leivinuunilla/takalla...
Minkäänlaista lisäarvoa itselleni ei ole pannusta joka lataa varaajan täyteen ja palaa jonkun 5-7h, jos se vaatii omaa läsnäoloa tuona aikana. Mielummin poltan tuplamäärän puuta ja selviän puolella ajalla. Toki useasti pystyn delegoimaan valvonnan tuolle hallituspuolelle, mutta kolmen lapsen kanssa pelleilyn vuoksi en voi vaatia häntä juoksemaan minuuttiaikataululla pannuhuoneessa.

Onhan tässä alustavasti katseltu pannuja, mitkä itselle tuonne mahtuisi. Juuri nuo Atmoksen 25 ja 30-mallit ollut kiikarissa mutta en ole vielä selvittänyt pystyykö noita mahduttamaan noihin omiin tiloihin, ja toimiiko 90-kulma plus parin metrin vaakaputki (on jotain nousua, en ole mitannut, oisko piipulla korkeuttta joku 7m?) ennen hormia vedon kannalta. Jos täyttäessä pölläyttää, ei ole ongelma, peittääpähän paskanhajun eikä pannari sijaitse asuintilojen yhteydessä. Sinällään pannuhuoneessa on tilaa kattilan oikealla puolella touhuta, mutta siinä sattuu sijaitsemaan käynti(luukku) kellariin joten sen päälle ei pysty mitään asentamaan. Toinen ongelma sinänsä että kattilan täyttö pitäisi käytännössä suorittaa palo-ovi auki, tulisi pirun lähelle seinää tuo pannu, mutta juuri oven kohdalle. Liekö tuo minkään määräyksien mukaista, lisäksi rajana menee tuo 20-luokan palosuojaus. Muuten menee koko ulkorakennuksen uusimiseksi...

[ev3449]

Orlingo 200-pakettihinta tuossa erään kommentin kautta kyllä haluttaisi, siitä innostuin aivan alunperin. Tuntui vain hyvältä kattilalta, mutta jotenkin tämä lambda-keskustelu taitaa viedä minut sijoittamaan hieman lisää, ja hankkimaan joko vigaksen, tai attackin.

Hämmennetään vielä hiukan...
Jos orligno 200 ominaisuudet muuten innostaa, voi tuollaiseen jälkikäteen lisätä lambda ohjauksen jos hiukan askartelutaitoja löytyy.
Esim. Saksalaiselta foorumilta löytyy useita toteutuksia joissa hankitaan toimiva, mutta edullinen peruskattila ja asennetaan flammtronik tai vastaava automatiikka.

[AnssiKo]

Hämmennetään vielä hiukan...
Jos orligno 200 ominaisuudet muuten innostaa, voi tuollaiseen jälkikäteen lisätä lambda ohjauksen jos hiukan askartelutaitoja löytyy.
Esim. Saksalaiselta foorumilta löytyy useita toteutuksia joissa hankitaan toimiva, mutta edullinen peruskattila ja asennetaan flammtronik tai vastaava automatiikka.

Lisää hämmennystä, Vigasiin ja olisko ollut Attackiinkin voi vaihtaa ohjauskamppeet saman tehtaan valikoimista, eli saa päivitettyä todnäk hiukka pienemmällä virittelyllä pannun lambada-aikaan.

[kahe]

Attackista löytyy tarinaa kunhan vaan lukee foorumin aiheita. Ei täydellistä lähelläkään, mutta toimii. Taitaa foorumilaisilta löytyä jo lähes viisi vuotiaita. Itse vaihtaisin nyt Vigas 40lambdaan tai Attack SLX30. Pääpaino varastopesällä.

[vesimies]

No huhhuh!   , mutta on hyvää keskustelua, ei auta kieltää. Kiitoksia vaan mukana olleille  

Tämä on hauskaa, miten tällainen noviisi lentää aivan laidasta laitaan. Jokaisen kommentin jälkeen kompassin suuntima muuttu. Välillä vähän vain itään tai länteen, jostain kommentista sitten taas suoraan pohjoisesta etelään  

Ei viitsi lainata nyt ketään, mutta yleisesti ymmärrän kuitenkin pikkuhiljaa tuon lambdan merkityksen/tärkeyden. Ainakin kuvittelen, että tehot tosiaan ovat varmaankin automatisoidulla järjestelmällä aika toista, kun palotapahtuma koko polton keston ajan kuitenkin muuttuu ja ilmansyöttöä/ym. tulisi tältä osin säätää.

Orlingo 200-pakettihinta tuossa erään kommentin kautta kyllä haluttaisi, siitä innostuin aivan alunperin. Tuntui vain hyvältä kattilalta, mutta jotenkin tämä lambda-keskustelu taitaa viedä minut sijoittamaan hieman lisää, ja hankkimaan joko vigaksen, tai attackin.

Jos se ohjaus vain toimii niin kuin luvataan, niin voin ajatella sijoittavani tuohon kalustoon. Minulla on kuitenkin lopputalvi, ja koko kevät aikaa löytää paras tarjous. Tilauksen teen varmaankin viimeistään toukokuussa.

Ketään muita tilaamassa? Saataisko kimpassa edullisemmin?  

-Kertokaahan kokemuksia nyt varsinkin Vigas- ja Attack-omistajat, pitäisi nyt kallistua jompaan kumpaan. Attack hieman edullisempi, mutta onko Vigas lievästi myös laadukkaampi? Mitä eroja, jotain jo tulikin, mutta saisiko kootusti?

-Onko kenelläkään hajonnut tämä lambda, meinaan etteihän tällainen tekniikka ole vaan vielä lapsenkengissä. Jos niihin vikaa tulee, niin minkälaisia ja onko varaosia, tai muuten helposti korjattavissa?

-Jos minua ei pienet pölläyttelyt haittaa, niin tarvitseeko Vigas sitä imurin erillistä ostamista välttämättä, eli että muuten ei toimintaan juuri vaikuta?

Kertokaahan, kiitos  

Lambdan voi tosiaan lisätä jälkeenpäinkin, itsellä on pellettikattilassa lambda ohjaus ja täytyy sanoa että hieno vehje. Sytytyksessä piipusta tulee pari sekuntia vähän savua ja heti lambda aloittaa ohjaamisen ja lopun aikaa piipun päässä vain väreilee.
Nuo lambda-anturit on ihan samoja kuin autoissakin ja sarjanumeron perusteella saa uuden tilalle yleensä, katsoin kerran omaani huvikseni ja huomasin että sama lambda on uudessa Fiat Ducatossa ja uusi maksaa noin satasen:D
Lambda-anturi pitää kyllä harjata puhtaaksi aina välillä mutta muuten ne taitaa olla ihan luotettavia ja pitkäikäisiä.
Kotlyllä on lambda-anturi+moduuli sarjaa http://kotly.com/en/lambda-probe-module-can-module-probe-p-4948.html?currency=EUR
ja käyttöohje http://www.estyma.pl/en/wp-content/uploads/2013/06/613-en1.pdf

[AnssiKo]

Mutta, hehkuuku kattilassasi keramiikka punaisena. Pesän reunat / Hiilloksen kohdalta ja palokamiossa.  Ymmärrän,- jos puut valuvat holvaantumatta korkealämpöiseen "suppiloon", niin kaasuuntuminen on tasaista. Korkeassa lämpötilassa kaasuuntuu paksummatkin puut tasaisesti. Taas mitä kylmenpi , niin sitä epätasaisempi kaasuuntuminen.

Mutta, kokonaan toinen asia on; kestääkö keramiikka todella näitä korkeita lämpötiloja?Vai,- loppuuko lysti lyhyeen? Ainakin säädöillä keramiikan saa punahehkuun.

Jaa-a, vaikea sanoa noista sävyasioista yhtikäs mitään, kun se keraami jää sinne tuhkan alle. Enkä mä sinne pesään muutenkaan käy kurkkimassa, häiritsis vaan turhaan prosessia. Ja tuossahan ei ole keraameja pitkin seiniä, kun on siitä kohtaa samaa mallia ku mm. Hargassner. Tie sit onko sekään hyvä, ei kuitenkaan ole puut tai hiillos kylmiä pintoja vasten.

Tuosta keraamin lämmöistähän olikin jo joskus juttua, mites se oikein hehkuu siel seinillä, ku varastopesän lämmöt liikkuu siel vain muutaman sadan asteen luokassa? Ja kyllä se kaasutus tapahtuu suhteessa pinta-alaan, oli lämpö mikä tahansa.

Keraamien kestävyydestä sitten niin tiedä, mut kyl tuossa omassa padassa on suuttimen reunoista rapautunut tavaraa jossain määrin veks. Muutama vuosi enempi poltettu toki. Tie sit, olisko tuolla osavaikutus, kun tuntuu nykyään haluavan enempi säätöjä ku joskus aikaisemmin? Silloin oli kyl pihkaisia puita poltossa, ja pienempää tavaraa, nyt pääosin varsin isoa koivua, pientä tosi vähän seassa. Eikä ole tälläkertaa giljotiinin pilhomaa, vaan selkeitä kimpaleita kaikki.