Järjestelmän ilmaus

[pökö]

Järjestelmässä ei ole riittävästi painetta jos mainitsemasi ilmiö tapahtuu. Paineellinen vesi tulee aivan yhtä pienestä lävestä kuin ilmakin. Senverran on alalta kokemusta koeponnistuksenkin suhteen.

Älä jaksa, selkeesti et omaa kokemusta tästä asiasta.

[jolla]

Järjestelmässä ei ole riittävästi painetta jos mainitsemasi ilmiö tapahtuu. Paineellinen vesi tulee aivan yhtä pienestä lävestä kuin ilmakin. Senverran on alalta kokemusta koeponnistuksenkin suhteen.

kuule sie sälli, järjestelmä voi olla myös alipaineinen, aika useasti osittain myös onkin, jos sinulla olisi edes jonkinlaista käytännönn kokemusta asioista.......mutta kun ei....olet varsinainen ilmiö

[Markku]

Lämmitysjärjestelmissä jossa kiertovesipumpulla kierrätetään nesteitä ei ole edellytyksiä toimia alipaineisena.

[Jra]

Jos on avoin järjestelmä ja pumppu katonrajassa niin voihan imupuoli mennä helpostikin alipaineiseksi, mutta mikä pakko noita hölmöjä asennuksia on tehdä..
Avoimessa systeemissä pumppu mahdollisimman alas ja paineellisessa järjestelmässä painetaso kohdalleen niin ei pikkupumpun kanssa jouduta alipaineen puolelle.

[Markku]

Suunnittelu- ja mitoitusopillisesti kiertovesipumppu asennetaan aina mahdollisimman alhaalle ja paluupuolelle.
Sillä ei ole merkitystä onko järjestelmä avoin tai suljettu.

[jolla]

sen jälkeen, kun kortonkipaisarit tulivat, on hyvin monella ollut tietämättään alipaineinen järjestelmä vaikka siellä kumin kuivalla puolella onkin painetta reilusti

[Markku]

sen jälkeen, kun kortonkipaisarit tulivat, on hyvin monella ollut tietämättään alipaineinen järjestelmä vaikka siellä kumin kuivalla puolella onkin painetta reilusti

Kannattaisi hiukan perehtyä kalvopaisunnan asioihin, ennekuin laukoo mitään asiasta.
Kalvopaisunta-säiliön esipaine on kalvon toisella puolella ( yleensä typpeä ).
Verkostoon täytetty vesi laajenee lämpötilan funktiona ja pitää verkoston paineen halutulla tasolla. Alipainetta ei pääse syntymään kun järjestelmä on oikein mitoitettu ja rakennettu.
Jos paisunta-säiliön esipainen suosituksen mukaan on 0.5 bar, niin vesipatsaan korkeus on tällöin 5 metriä.

[syrjaki]

Painepuolellakin on mahdollista tietyissä olosuhteissa imeä ilmaa joukkoon. Esim. akvaariopuhdistimissa painepuolen sivuhaaralla saadaan imettyä ilmaa veden joukkoon = ilmastetaan vettä. Paine toki on minimaalinen, mutta painepuoli joka tapauksessa. Onko se sitten virtaus joka saa aikaan imun?

[Markku]

Painepuolellakin on mahdollista tietyissä olosuhteissa imeä ilmaa joukkoon. Esim. akvaariopuhdistimissa painepuolen sivuhaaralla saadaan imettyä ilmaa veden joukkoon = ilmastetaan vettä. Paine toki on minimaalinen, mutta painepuoli joka tapauksessa. Onko se sitten virtaus joka saa aikaan imun?

Paineettomassa järjestelmässä  se on mahdollista mutta ei paineellisessa järjestelmässä.
Toimiihan vesioinaskin pumppuna, jossa energia pumppaamiseen tehdään vedenpinnan korkeuserolla ja veden virtauksella. Samoin lappoilmiöllä.

[jolla]

Kannattaisi hiukan perehtyä kalvopaisunnan asioihin, ennekuin laukoo mitään asiasta.
Kalvopaisunta-säiliön esipaine on kalvon toisella puolella ( yleensä typpeä ).
Verkostoon täytetty vesi laajenee lämpötilan funktiona ja pitää verkoston paineen halutulla tasolla. Alipainetta ei pääse syntymään kun järjestelmä on oikein mitoitettu ja rakennettu.
Jos paisunta-säiliön esipainen suosituksen mukaan on 0.5 bar, niin vesipatsaan korkeus on tällöin 5 metriä.

no nyt sitten paljastit ettet tiedä näistä yhtikäs mitään käytännössä etkä teoriassakaan

[Markku]

no nyt sitten paljastit ettet tiedä näistä yhtikäs mitään käytännössä etkä teoriassakaan

40-vuotta energia-alalla suunnittelijana/käyttöpäällikkönä riittänee tämän asian suhteen tietämyksistä.

[Jra]

 

40-vuotta energia-alalla suunnittelijana/käyttöpäällikkönä riittänee tämän asian suhteen tietämyksistä.

[pökö]

40-vuotta energia-alalla suunnittelijana/käyttöpäällikkönä riittänee tämän asian suhteen tietämyksistä.

Riittää todellakin
Noilla edellä mainituilla kun ei ole käytännön työkokemusta eikä kädentaitoja niin ei ole ihme että tiedot oikeesta elämästä on vajavaiset. Esim. rakennustyömailla ei tule vastaan yhtään toimivaa suunnitelmaa mutta se on helppo kuitata kun kirjoittaa työkuvaan että "asentaja tarkastaa mitat työmaalla" .

Mikä on suunnittelijan vastuu, esim. vuoden vanhoissa homekouluissa?

[att57]

sen jälkeen, kun kortonkipaisarit tulivat, on hyvin monella ollut tietämättään alipaineinen järjestelmä vaikka siellä kumin kuivalla puolella onkin painetta reilusti

No eikös se paine ole sama kumin kuivalla ja märällä puolella kun korkeus on sama. Meillä korkeuseroa n. 7 m ja esipaine 0,8 bar. Aina on tullu ylimmästä patterista ilmaa tai vettä, ei oo koskaan vetäny ilmaruuvista sisäänpäin.

[Markku]

Riittää todellakin
Noilla edellä mainituilla kun ei ole käytännön työkokemusta eikä kädentaitoja niin ei ole ihme että tiedot oikeesta elämästä on vajavaiset. Esim. rakennustyömailla ei tule vastaan yhtään toimivaa suunnitelmaa mutta se on helppo kuitata kun kirjoittaa työkuvaan että "asentaja tarkastaa mitat työmaalla" .

Mikä on suunnittelijan vastuu, esim. vuoden vanhoissa homekouluissa?

Nämä kirjoituksesi eivät kuulu tähän threadiin. Olisi syytä pysyä asiassa vaikka kuinka kismittäisi.
En ole suunnitellut ainuttakaan hometaloa. Sensijaan käytännön kokemusta löytyy talotekniikan puoleltakin lähemmäs 50- vuotta. LVIS-asiat ovat energiatekniikan ohella hanskassa.

Näissä ilmaongelmissa lämmitysverkossa täytyisi suorittaa koeponnistus vuotojen havaitsemiseksi.
Vesikiertoisissa järjestelmissä on monta kohdetta, jotka voivat päästää ilmaa suljettuun kiertoon. Yksi varteenotettava kohde on kiertovesipumpun akselitiivisteen vuoto. On toki montaa muutakin kohdetta joita kannattaisi tarkastella. Liian usein lisätty raakavesi myös tuo happea/ilmaa järjestelmään, sekin jo kertoo mahdollisesta pienestä vuodosta järjestelmässä.