Järjestelmän ilmaus

[jolla]

Vesikiertoisissa järjestelmissä on monta kohdetta, jotka voivat päästää ilmaa suljettuun kiertoon. Yksi varteenotettava kohde on kiertovesipumpun akselitiivisteen vuoto.

olet ihan 'ULAlla' et edes tiedä kiertovesipumpun rakennetta

[jolla]

No eikös se paine ole sama kumin kuivalla ja märällä puolella kun korkeus on sama. Meillä korkeuseroa n. 7 m ja esipaine 0,8 bar. Aina on tullu ylimmästä patterista ilmaa tai vettä, ei oo koskaan vetäny ilmaruuvista sisäänpäin.

useimmiten on, aina ei kuitenkaan ole
no tuolla korkeudella ei ole sitten asian kanssa mitään tekemistä

[att57]

useimmiten on, aina ei kuitenkaan ole
no tuolla korkeudella ei ole sitten asian kanssa mitään tekemistä

No näin maalaisjärjellä ajateltuna luulisi paineen nesteen alaosassa olevan suurempi kuin yläosassa.

[jolla]

No näin maalaisjärjellä ajateltuna luulisi paineen nesteen alaosassa olevan suurempi kuin yläosassa.

no jos se kalvopaisari on kyljellään, niin kumpi puoli on se yläosa, kyse on sen kalvon eri puolista, ei peine-eroista järjestelmän eri paikoissa vaan sen kumin kahtapuolen

[pökö]

Olisi syytä pysyä asiassa vaikka kuinka kismittäisi.

Ei kismitä ollenkaan vaan hauskuuttaa.

Yksi varteenotettava kohde on kiertovesipumpun akselitiivisteen vuoto.

Jä tämäkin vielä . Mieti rakennetta omakotipumpuissa, missä siellä tarvitaan stefoja

[Markku]

Ei kismitä ollenkaan vaan hauskuuttaa. :)Jä tämäkin vielä . Mieti rakennetta omakotipumpuissa, missä siellä tarvitaan stefoja

Tunnen kyllä kaikki ja kaikentyyppiset kiertovesipumput rakenteeltaan. Ei siinä mitään olisi jos tietäisit pumpuista jotakin niin voitaisiin keskustella miten ja mistä kiertovesipumput alkavat vuotamaan.
Koeponnistuksessa ne asiat selviää kuten olen aikaisemmin kertonut.

[markkulievonen]

Ihan mielenkiinnosta kysäisen kaimaltani. Mistä kohtaa Grudfors kiertovesipumppu vuotaisi? Koko paketti on valurungon sisällä.
Moottorin ulkopuolella olevat pumput alkavat luonnollisesti vuotamaan ajan saatossa akselin tiivistyksen pettäessä.

[pökö]

Ei siinä mitään olisi jos tietäisit pumpuista jotakin niin voitaisiin keskustella miten ja mistä kiertovesipumput alkavat vuotamaan.
Koeponnistuksessa ne asiat selviää kuten olen aikaisemmin kertonut.

Mulla on karvan yli 10 vuoden korjauskokemukset panimoteollisuuden pumpuista, myös vähän harvinaisemmista pumpuista. Jotain näistä saatan tietää, mutta en kyllä yhtä paljon kuin sinä

[att57]

no jos se kalvopaisari on kyljellään, niin kumpi puoli on se yläosa, kyse on sen kalvon eri puolista, ei peine-eroista järjestelmän eri paikoissa vaan sen kumin kahtapuolen

Tarkoitin nesteen alaosalla paikkaa säiliössä joka on lähimpänä maapallon keskipistettä, olkoon paisari vaikka ylösalaisin.

[Markku]

Ihan mielenkiinnosta kysäisen kaimaltani. Mistä kohtaa Grudfors kiertovesipumppu vuotaisi? Koko paketti on valurungon sisällä.
Moottorin ulkopuolella olevat pumput alkavat luonnollisesti vuotamaan ajan saatossa akselin tiivistyksen pettäessä.

Grundfosin pumppuja on montaakin eri sorttia.
Tarkoitatko UPS-tyyppisiä pumppuja? Kyseiset pumput yleisesti ottaen on pitkäikäisiä ja vuotamattomia.
Niissäkin on havaittu pieniä vuotoja, jotka imupuolelta vetää järjestelmään ilmaa. Vuoto voi olla niin pieni, ettei sitä havaitse kuin painekokeella. Valurungon sisällä oleva sähkömoottori on suojattu hyvin. Sensijaan pumppupesän/siipipyörän tiivisteet ( O-renkaat) kovettuu korkeissa lämpötiloissa ja alkavat vuotamaan. Vuotoa ei silmällä näe, koska pieni vesimäärä haihtuu nopeasti huoneilmaan/eristeisiin.
Vaikka valmistaja ilmoittaa pumpun kestävän yli 100 C lämpätiloja, tältäosin tiivisteiden käyttöikä on alhainen.

[jolla]

Tarkoitin nesteen alaosalla paikkaa säiliössä joka on lähimpänä maapallon keskipistettä, olkoon paisari vaikka ylösalaisin.

en pysty vastaamaan, kun en nyt ymmärrä mitä ajat takaa, mitä tarkoitat
väännän rautalangasta mitä minä tarkoitan
kun verkostosta vesi vähenee, etenkin hyvin tiukasti mitoitetuissa paisareissa, siis pienissä, verkoston veden jäähtyessä, sieltä kumin märältä puolelta vesi katoaa sinne paisarin putkeen, silloin kumi painaa sitä putkea/päätyä vasten sillä paineella mikä siellä kuivalla puolella on mutta verkoston paine on siinä vaiheessa huomattavati piemempi, useimmiten alipaineinen
tämä ei ole mitenkään harvinainen tilanne, yleensä tuolla palstoilla kysellään ja ihmetellään kun vähän lämmittää niin verkoston paine hyppää......jne ja jos verkosto ei ole tiivis tai ilmaimen kohon alle kertyy ilmaa, niin sieltä se sitten imaisee oikein kunnon happihörpyn ja kiertovesipumppu rallattaa ja muija huutaa kun makkarissa on kylmäää jne.

ei tää mitään tähtitiedettä ole ...arkijärkeä

[25mottia/v]

Jollalla hyvä kuvaus painevaraajan tyhjenemisestä nestepuolelta. Joskus kentällä ei olekaan esim. hydrauliikan paineakun kaasupuolen mittaus/ täyttövehkeitä mukana niin satavarman likiarvon kaasun täyttöpaineesta saa noin että kun paineet on ajettu ylös ja oletettu akun kaasunpaine ylitetty sekä akku ajettu öljyä se käyttötilavuus täyteen, niin moottori seis, ( tässä esim. jarrupiirin akut) aletaan polkea jarrupoljinta eli purkaa akkua ja luetaan samalla öljypainetta systeemissä.  Alkuun laskee joka polkaisulla todella vähän.Kun pudotus on roima ja kerralla, niin siinä loppui akun ponne eli kaasunpaine on siinä. 
Joskus oli omassa paisarissa selkeä kynnys johon se alkulämityksessä nousi pian ja siitä eteenpäin hitaasti. Silloin kai systeemin paine voitti kaasun paineen.  Mulla siis oli paisarissa omaan tarpeesen liikaa painetta ja paisuntatilavuutta jäi käyttämättä.  Poistin painetta, silloin olikin jo rengaspainemittari mukana.  Se kertoi saman paineeeksi kuin mitä olin mittaria pitkään tuijottamalla veikannut....

[att57]

useimmiten on, aina ei kuitenkaan ole
no tuolla korkeudella ei ole sitten asian kanssa mitään tekemistä

Oletetaan että paisuntasäiliön korkeus on 1 m.
Kalvo 0,5 metrin korkeudella.
Mittari 1 porattu juuri kalvon yläpuolelle . Mittari 2 sinne 1m korkeuteen. Onko mittarien lukema sama, jos on niin "korkeudella ei ole sitten asian kanssa mitään tekemistä"

[jolla]

Oletetaan että paisuntasäiliön korkeus on 1 m.
Kalvo 0,5 metrin korkeudella.
Mittari 1 porattu juuri kalvon yläpuolelle . Mittari 2 sinne 1m korkeuteen. Onko mittarien lukema sama, jos on niin "korkeudella ei ole sitten asian kanssa mitään tekemistä"

korkeudella ei ole paine-eron syntymisen kanssa mitään tekemistä, paine-ero alkaa syntyä kun vesi loppuu paisarista

[seppol]

Kinastellaankos nyt kahdesta eri asiasta. Paine-erosta kalvon eri puolella vai paine-eroista paisuntasäiliön eri korkeuksilla.
Jos varaajassa on vettä, kalvon eri puolilla paine voi vaihdella vain kalvon muodonmuutoksien vuoksi. Kalvon ei tarvi olla paksu koska mikään ei rasita sitä. Esimerkiksi hydrauliikan paineakussa saattaa olla 100 bar esipaine mutta kalvo on melko ohut. Kalvo sulkee venttiilin tiiviisti jos nestepainetta ei ole.

Vedessä paine nousee 1 bar jokaista 10 metriä kohti mentäessä alaspäin. Jos kalvopaisunta on kyljellään, alaosassa on vedellä suurempi paine ja kalvo taipuu siellä enemmän. Jos paisunta on vaikka 100 m korkea, alaosa täyttyy kokonaan vedellä ja kaasutilavuus jää toiseen yläkulmaan.

Ilmaa järjestelmään menee vain jos veden paine on alle ilmanpaineen. Tässä nyt keskustellaan vissiin vain keskipakopumpuista. Jos pumpussa on akseli ja siinä tiivistys niin ilman erikoisjärjestelyjä akseli on painepuolella. Siellä ei ole mitään imua.