Veda 35M toisiopalo tukahtuu - Neuvoja?

[Iskä]

Noihin savukaasun lämpöihin liittynen...
Se konvektion jälkeinen mittarihan ei kerro mitään palamisen lämpötilasta, vaan ainoastaan polttotehosta suhteessa konvektion jäähdytystehoon
Eli sen kuumempaa menee piippuun mitä suuremmalla teholla poltetaan, oli liekin lämpötila mikä tahansa.

Tämä asia on minulle kohtalaisen kirkas. Konvektion teho lienee aika vakio, mitä nyt termostaatin avautumislämmön yläpuolella lämpötilaero hiukan pienenee. Tässä vaiheessa toivottavasti jo tiristellään hiillosta, joten palotapahtuman tehokin on alempi.

Tarkoitin savukaasujen lämmön alentamisella sitä, että minusta tuntuu, että ensiöpesä ylikaasuttaa edelleen ja kattila käy liian kovalla teholla. Sen näen erillisenä asiana, että esimerkiksi savukaasujarruilla voi säätää savukaasujen lämpötilaa, kun polton teho on vakio.

[Iskä]

Tosiaankin keskipakopuhaltimen ilmamäärää ja ottotehoa on helpoin säätää kuristamalla puhaltimen imupuolta.

Siis nimenomaan imupuolta? Tehtaan jäljiltä säätöelin on ilmavirrassa painepuolella pomppiva läppä.

[pete73]

No tuon imupuolen vaikutuksen nimenomaan ottotehoon oon oppinut ihan käytännössä kun piti saada (3-vaihe-) puhaltimen ottama teho mootorin mukaiseksi. Imun kuristaminen näkyi heti ja selkeästi virtamittarissa.
Ilmamäärä varmaankin säätyy sama mistä kohden kuristaa.
Toki sillä painepuolen läpällä on se etu että se sulkeutuu jos pesässä tapahtuu yllättävä leimahdus eikä liekki pääse lyömään ulospäin. Säätöelimenä ei EHKÄ ole paras mahdollinen.

[Markku]

Markku; Jostain vanhasta ketjusta olen lukenut, että asustelet Loinais-Suomessa. Minä lämmitän kamiinaa Turussa. Olisiko sinulla kiinnostuneisuutta, harrastuneisuutta ja halua käydä katsomassa tätä toivottomuutta paikan päällä?

Vaikka olet sanonut, että et ole perehtynyt panospolttoon, on kokonaisnäkemyksesi tässä asiassa varmaankin aika eri luokkaa minuun verrattuna.

Lähtisin sinuna ongelmien poistamiseksi ottamalla kattilan valmistaan yhteyttä. Kattilalla on jonkinlainen takuu ja poltto ei onnistu, niin valmistajalla on velvollisuus auttaa ensisijassa ongelman poistamiseksi. Tarvittaessa vaihdetaan kaikki primääri ja sekundääriosat uusiin veloituksetta. Jos edelleenkään kattila ei toimi halutulla tavalla, sinulla on oikeus vaatia hyvitystä tai purkaa kauppa.

[AnssiKo]

Lähtisin sinuna ongelmien poistamiseksi ottamalla kattilan valmistaan yhteyttä. Kattilalla on jonkinlainen takuu ja poltto ei onnistu, niin valmistajalla on velvollisuus auttaa ensisijassa ongelman poistamiseksi. Tarvittaessa vaihdetaan kaikki primääri ja sekundääriosat uusiin veloituksetta. Jos edelleenkään kattila ei toimi halutulla tavalla, sinulla on oikeus vaatia hyvitystä tai purkaa kauppa.

Äläs nyt ole niin vaatimaton. Nyt olis hyvä mahis osoittaa se sun paljon mainostama osaaminen, ja käydä suit sait fiksaamassa pannuparka kuosiin. Ota ihan vaiks se analysaattoris mukaan. Jos oma on jostain syystä rikki/katki/lainassa/vuokralla tai jotain, lainaat kaverilta sit, eiks realisoitavissa.romut.evvk tai joku vastaava saitti sellasta kaupannukki?

Vai onks niin, et sulla on taas suuret sanat halkomassa suuta? Ei olis ihme, eikä ylläri.

[Averell]

Äläs nyt ole niin vaatimaton. Nyt olis hyvä mahis osoittaa se sun paljon mainostama osaaminen, ja käydä suit sait fiksaamassa pannuparka kuosiin. Ota ihan vaiks se analysaattoris mukaan. Jos oma on jostain syystä rikki/katki/lainassa/vuokralla tai jotain, lainaat kaverilta sit, eiks realisoitavissa.romut.evvk tai joku vastaava saitti sellasta kaupannukki?

Vai onks niin, et sulla on taas suuret sanat halkomassa suuta? Ei olis ihme, eikä ylläri.

Veit sanat suustani, taas kerran olisi Markulla mahdollisuus osoittaa olevansa muutakin kuin sanahelinää ilman faktoja.

[markkulievonen]

Jos kohde olisi lähempänä, niin olisin valmis tutustumaan Vedan ongelmiin. Tykkään tästä alueesta kuin hullu polkasta. Aikoinaan ,- jos olisin päätynyt Vedaan, niin suunnittelin juuri muutoksia.Toisaalta en ymmärtänyt mitä olisi ollut odotettavissa.

[Markku]

Jos kohde olisi lähempänä, niin olisin valmis tutustumaan Vedan ongelmiin. Tykkään tästä alueesta kuin hullu polkasta. Aikoinaan ,- jos olisin päätynyt Vedaan, niin suunnittelin juuri muutoksia.Toisaalta en ymmärtänyt mitä olisi ollut odotettavissa.

Tykkään minäkin mutta tässä ei oikein voi astua valmistajan varpaille, kun ilmeisesti rakennetakuu on vielä voimassa.
Niin tykkään minäkin polkasta, ainakin soittaa hanurilla.

[Nuohooja]

Nuohousilmoitus: Aiheeseen täysin liittymätön hanurikeskustelu on jaettu omaksi aiheeseen, ja todennäköisesti poistuu ellen keksi sille sopivaa osastoa.

Jos keskustelut alkavat tätä tahtia poiketa aiheesta, pitää varmaankin kiristää ylläpidon valvontalinjaa.

[jupekoo]

Näyttäs veda pelaavan hyvin vaikka kelit muuttuikin, usein vaikutta veto ominaisuuksiin liki 20 asteen lämpötila muutos. Tuolla projektit osastolla on muutama kuva. Nyt vaikuttaa vähän siltä että lämmitys muuttui juurikin tylsäksi hommaksi.

[Iskä]

Näyttäs veda pelaavan hyvin vaikka kelit muuttuikin, usein vaikutta veto ominaisuuksiin liki 20 asteen lämpötila muutos. Tuolla projektit osastolla on muutama kuva. Nyt vaikuttaa vähän siltä että lämmitys muuttui juurikin tylsäksi hommaksi.

Mielenkiintoista. Katselinkin niitä kuviasi. Laittaisitko vaikka seuraavan nuohouksen aikoihin muutaman kuvan arinan menestymisestä ja muodonmuutoksista sinne omaan ketjuusi. Kiinnostaa siinä mielessä, että omasta on arina joka tapauksessa loppusuoralla. Saisin ajatuksille vahvistuksia uuden tekemisessä.

[Iskä]

No tuon imupuolen vaikutuksen nimenomaan ottotehoon oon oppinut ihan käytännössä kun piti saada (3-vaihe-) puhaltimen ottama teho mootorin mukaiseksi. Imun kuristaminen näkyi heti ja selkeästi virtamittarissa.
Ilmamäärä varmaankin säätyy sama mistä kohden kuristaa.
Toki sillä painepuolen läpällä on se etu että se sulkeutuu jos pesässä tapahtuu yllättävä leimahdus eikä liekki pääse lyömään ulospäin. Säätöelimenä ei EHKÄ ole paras mahdollinen.

Ilmamäärän säätö tuntuukin olevan aika tarkkaa ja herkkää hommaa. Ehkäpä pitää viedä ajatuksia siihen suuntaan, että ajan puhallinta täysillä ja teen siihen puhaltimen imupuolelle jonkinlaisen aukon säädön, jolla pystyy toistamaan samaa säätöä toisellakin kertaa, tai lukitsemaan paikalleen. Tyristorisäätimen herkkäliikkeinen nuppi on todella vaikea, jos säätöalueena on alimman neljänneskierroksen matka.

[Iskä]

Lähtisin sinuna ongelmien poistamiseksi ottamalla kattilan valmistaan yhteyttä. Kattilalla on jonkinlainen takuu ja poltto ei onnistu, niin valmistajalla on velvollisuus auttaa ensisijassa ongelman poistamiseksi. Tarvittaessa vaihdetaan kaikki primääri ja sekundääriosat uusiin veloituksetta. Jos edelleenkään kattila ei toimi halutulla tavalla, sinulla on oikeus vaatia hyvitystä tai purkaa kauppa.

Kyllä tämä ilman muuta se ensimmäinen ja oikea suunta olisi, mutta minusta tuntuu, että neuvojen hakemiseksi se tie on kuljettu loppuun. Jos ei ole sanottavaa, niin ei ole.

[Iskä]

Välikevennys. Mukava katsoa nojatuolista.  Aika hyvin kuvaa käänteispaloa, toivon ettei ole muokattu...

https://www.youtube.com/watch?v=r8IGMwcyRNA

Olikin muuten hieno kevennys. Sanoisinko jopa, että toivoa tuova.

Yhtenä varsin suurena ongelmana omissa harjoituksissani olen pitänyt sitä, ettei ensiöpaloon ole minkäänlaista näköyhteyttä. Luukun avaaminen taas väistämättä häiritsee palon olosuhteita ja reilusti. Videolla oli kohtalainen näköyhteys. Tuolta sen siis pitäisi näyttää.

[Iskä]

Monivammaisen kattilan "tulille"saaminen on aina hankalaa, ja nämä foorumi"konsultit" usein johtavat jopa harhaan.

- vedonsäätimet ja vedonrajoittimet voit vaikka hitsata umpeen, niillä ei ole mitään tekimistä ongelman kanssa

- jos palamisen edellytykset ovat persiillään, ei analysaattoreista eikä lambdoista ole mitään hyötyä

- toisioilmakanavan yhdistäminen ensiöpuhaltimeen on huono idea, ilmat ikäänkuin wowvaavat helposti keskenään,
 alkuperäinen toisioilmajärjestelmä toimii tasaisemmin koska palotilassa on suurinpiirten vakiona pysyvä paine (veto)
 ( jos aikaa ja intoa riittää niin toisiolle oma puhallin, joka säätyy samalla säätimellä kuin ensiöpuhallin, kuristuksilla
tasapainotus ilmamäärille )

- teoriassa ensiö/toisio ilmojen suhde on 50/50 mutta käytännössä ei, koska varastopesässä harvoin tapahtuu oikeaoppista
 kaasutusta. Monet "kaasutuskattilat" toimivat useimmiten kuin alapaloiset, pilkkoutumattomat yhdisteet palavat vasta
 palotilassa. Kattilan valmistajatkin tekevät palotilat sellaisiksi että hiukkaset palaisivat siellä loppuun.

- palamattomaton hiili värjää liekin tummanpunaiseksi, pilkkoutumattomat hiilivetyketjut (phenolit eli tervat )
 värjäävät liekin keltaiseksi, palamisääni on "puhiseva"

- täydellisesti kaasuuntunut kaasu palaa sinisellä tai värittömällä liekillä, palamisääni on "sihisevänritisevä",
 lievästi jopa pelottava ( vrt. isohko kaasutoho tai -hitsausliekki )


Miksei toisiopalo syty tai sammuu kesken?

Ensimmäinen edellytys on että arinalla riittävän kuumaa eli niitä hehkuvia hiiliä

- siksi niitä alkutulia neuvotaan tekemään
- ensiöilman virtaus voi olla liian voimakas, jäähdyttää prosessia ja kuluttaa hiilustan puiden alta. Puut voi
 tietty palaa jotenkin mutta palotilaan tulee liian kylmää savua, joka ei syty
- kun arinalla ei ole kunnollista hiilustaa niin varastopesän virtausvastus pienenee, jolloin ilmanvirtaus lisääntyy
 ja aiheuttaa lisää "huonoapalamista" sekä toisaalta sitten suhteessa pienentää toisioilmaa jos ne on samanpuhaltimen takana
( itse asiassa omassa kattilassa käytän juuri tuota ilmiötä tasapainottamaan virtauksia eli eräänlainen itsesäätyvyys,
 sen toimiminen vaatii helvetin hyvää tuuria )
- noilla puhaltimilla virtausmäärät vaihtelee vastapaineen muuttuessa, sitä Seppol kaiketi yritti sanoa tuolla
pullo-vertauksella, pelkät paine-erot tai läpänasennot ei kerro paljoakaan virtausmääristä
- sytytyksen alussa kannattaa toisioilma sulkea, se vain jäähdyttää palotilaa eikä tässävaiheessa vielä paranna palamista
 alussa varastopesästä "karkaa" palamatonta happea riittävästi

Hieno tietopaketti, kiitos! Vaatii jo muutaman lukukerran, kun asiaa on näin paljon. Pidän to-do-listoista, varsinkin kun olen asian kanssa jo hakannut riittävästi päätäni seinään. Pidän myös tällaisesta esityksestä, kun omillekin ajatuksille jää tilaa.

Viittaat tekstissä omaan kattilaasi. Mikä se on?