Veda 35M toisiopalo tukahtuu - Neuvoja?

[Iskä]

Mulla kans vedan 35m kattila ollu käytössä noin 3 vuotta. Kohtuu hyvin on toiminut, mutta on kyllä säätöö ja pieniä muutoksia tarvinnu. Alkoi kans hiljakkoin toi epävakaa palaminen kiusaan, viaksi paljastui kiero arina. Arina keikkui pesässä ja se tuhka minkä pitäis toimia tiivisteenä valui reunoilta alas ja palotapahtuma meni persiilleen. Leka heiluun ja arina suoraks, sitte tulenkestävää villaa rakoihin ja mursketta vielä päälle. Nyt toimii taas, tämä on nyt väliaikainen korjaus saattaa olla että ei kestä kauaa. Aloin tos eilen rakentaan ihan uutta systeemiä tohon vedan pesään. Mikäs toi puhaltimella tapahtuva toisioilman syöttö juttu oli, onko omaa käsialaa?

No niin, onpas hienoa, että saatiin yksi kohtalotoverikin keskusteluun mukaan. Tuo sinun tarinasi kuulostaa mielenkiintoiselta. Juuri tuon saman korjauksen minäkin tänään tein ja sen jälkeen onnistuneen polton.

Minulla oli valmistajan kanssa juttua, että kokeillaan syöttää myös toisioilma paineella. Ajatus oli minun ja perustui siihen, että savu ja liekkikin sykki toisioaukosta kattilahuoneeseen. Päädyin kuitenkin tekemään kotelon itse ja tällä hetkellä nuo säätömahdollisuudet on vähän lapsenkengissä. Puhaltimen nopeutta pystyn säätämään ja toision osuuden säätämiseen on läppä, mutta säätö on kovin epätarkka.

Poltatko sinä täysiä pesällisiä? Minkälaista puuta? Miten olet säätänyt ensiö- ja toisioilmat? Savuttaako?

[markkulievonen]

Vielä:  Ainakaan minulla ei koskaan toteudu semmoinen fantasia että vain pesän alaosassa olisi palavaa puuta.  Kyllä pikkuhiljaa koko pesä syttyy, mutta puut kytevät.  Kun luukun avaa, leimahtaa pesällinen kaasua palamaan ja se näyttää kuin koko pesä palaisi koko ajan. 
magassa on ensiöilma pesän etuosan yläreunassa.  Itse luulin aluksi että pitää muuttaa saman tien arinan yläpuoliseen puhallukseen.  mieleni on muuttunut.  Pesässä on normipalon aikana tasainen kyteminen ja häkätuotto. Alhaalla hiillosta vasta hiukan voimakkaampi mutta puolen pesän maissa ylinkin puu on mukana palamisessa.  Tulos on juuri sitä sopivaa rikasta kaasua ja kun vaan hiillos säilyy, on alapalotilassa kirkas ja puhdas liekki.
Ajatuksena on itsellenikin mukava että voimakas ilmapuhallus kapeana ohjattuna suihkuna arinan yläpuoliseen tilaan pitäisi sen kohdan voimakkaassa palossa ja muuta puulastia ei häirittäisi...  No käytännössä samassa uunissahan se puumäärä on ja pirun kuuma siellä tulee. Eli ylemmät puut alkavat hehkua joka tapauksessa jossain vaiheessa. 
valmistaja on saanut aikaan tietynlaisen kytösavukentän jossa kaikki puut piakkoin ovat mukana palossa mutta todella heikolla pelmahtelevalla savuttavalla tavalla.  pohjahiillos sitten tasoittaa ja hajottaa sen rikkaan kaasumassan ja erottaa toisioilmasta, joka sytyttää sen sitten nopeaan flash tyyppiseen paloon. 
Näin siis olen itselleni asiaa muotoillut.   

Niin, tietysti kun luukun avaa, niin paksu musta savukaasu pöllähtäää luukusta, mutta ilman liekkiä. Kerran olen testannut, niin pesän palaessa reikusti alle puolenvälin, niin päällä olevat puut olivat mustia,- mutta täysin kovia. Ei edes hiillostumassa. Väitämpä, miten atmoksessa tämä lie se paras tekijä ja siten koko pesän palaminen on saatu tasaiseksi alusta loppuun.

Ymmärtääkseni, jos koko pesällinen   kaasuuntuisi niin koko palaminen olisi epätasaista kuin yläpalo kattilassa eli riippuen miten paljon pesässä on puita kaasuuntumassa.

[25mottia/v]

No nythän alkoi nerous vaivaamaan:   Jos säilyttää tuon " rennon" toisioilman sekoitustavan niin..  voisi ajatella että kun toisiopalokin on erilainen, eli ei niin äkkinäinen ja terävä kuin "ortodoksisissa" käänteisissä, vaan pidemmälle matkalle sijoittuva, hiukan ehkä muuratun tulisijan toisiopalotilan pitkää paloa muistuttava..  
Niin vedassa voisi kokeilla tosiopalotilaan jonkinlaista tulenkestävillä tiilillä tehtävää lievää sokkeloa jossa hapettuva seos joutuisi hiukan sekoittumaan ja viipymään.  
palamisen muuttuminen voi johtua kaasujen kuumuuden lisääntymisestä ja toisioliekin pitenemisestä... lopulta sen häntä ei enää ehdi palaa ja koko palo sortuu ylirikkaana. ( ihan vaan arvailua)
iso sen pitäisi olla virtauskanaviltaan eli ei mikään labyrintti, vaan ehkä yksi kaventuma, yksi leventymä ja kaventuma ennen konvektioon menoa.  taikka vaan yksi tiili poikittain konvektion menoaukon edessä ehkä 5-10 sentin päässä.  Se toisi liekkiä tukevaa kuumaa säteilevää pintaa ja tekisi seokseen myös sekoitusliikettä + antaisi hiukan pidemmän paloajan
Vai onko tosiaan niin että arinakiven kautta ei tule yhtään ilmaa?   kaikki toisioilma odottelee alapalotilassa päästä puhallettuna?
Olen klapil päähä lyäty...  pitää "säätää" koko ajatuspakettini uusiksi tästä käänteispalosta jos tuo toimii jäyhästi erilaisilla puilla ja eri olosuhteissa..  Kun olen aina ajatellut että se arinakiven yläpinnasta alkava alue on pirun kovan miettimisen, testailun ja erehdyksen ja oppimisen tuote.  
Yksi asia mikä omassa päässäni kertoo että alue on kriittinen on se, että lähes kaikissa kattiloissa, kalliissa ja halvoissa... se alue muistuttaa kaikilla toisiaan.  Kuvittelin että se muoto on puupolton gaarlin malja, että tämä nykytyylin suutinkivi on se keksintö....  

[markkulievonen]

Jos muistan oikein, niin eikö Vedan tässä mallissa koko toisioilma ja sen saanti riipu hormin vedosta. Siis puhaltimen ilma menee ainoastaan palopesään ja siten koko puhallus on ensiöilmaa / puuta kaasuunnuttvaa.

Muistelenko oikein? Jos näin olisi, niin ottaen huomioon puhaltimen toiminta, niin toisioilman saanti on jo hankalaa ilman muutoksia. Siis toisioilman määrä on riippuvainen hormin vedosta.

[25mottia/v]

markkulievoselle:  helppo olla kanssasi sama mieltä. Jos puuerää syötäisiin ihan alaosastaan vain, olisi palo enemmän prosessi kuin eräpalo
.  Eli ihanne olisi että puut painuvat alaspäin ja kohtaava lopussa ilmasuihkun, tullen ehkä ennen sitä säteilylämmöllä esisytytetyiksi.
magassa kuitenkin näyttäisi että meni palo sitten koko pesän aluellta tai pohjalta pääosin ( kumpaakin sattuu) , niin ensiöilma jotenkin suitsii menoa pesässä.  Jos lähes koko pesä palaa, niin se on semmoista kaskeamista.  Avatessa savu pukkaa vedet silmistä.. ( Yskivä ja vesiviiruja naamalta pyyhkivä käänteis- setä silloinkin hymyilee, koska palokaasutuotanto pelaa hienosti) Joskus taas se peitossa oleva alaosa palaa kovalla tulella ja ylimmät puut ovat esim. tunnistettavissa koivuiksi lähes arinalle asti.
Eli sytytyksen, puun kuivuuden ja paksuuden vaikutuksista tulee joko kokopolttoja tai semmoisia koulukirja- prosessipolttoja.  kokopoltot eivät karkaa täysroihuun, jos ei kyseessä ole pikkupuuta pesä täys.  Kokopesän palo on semmoista tummaliekkistä tappelua hapesta, ei roihuile, vaan savuttaa ja loimuilee.  Alapesässä palaa hyvin.

[jupekoo]

Puut on yleensä isoo sekaklapia, on siä polteltu välillä rakennushommista jäänyttä laudan pätkää ja mitä milloinkin. Mutta liian pienellä ja kuivalla puulla palaminen on ihan liian rajua, joutuu aikaslailla muuttaan säätöjä ison puun poltosta. Mulla toi ensiöilman säätö on nyt sillai että paino on pois tangosta ja puhaltimen kotelossa on säädettävä toppari ilmaläpän tangolle jossa se paino oli alunperin. Tein tuon sentakia koska se ilmaläppä tuppas aikalailla heiluun edestakasin, ja tämä tekee ilman virtauksesta epävakaan. Eikös tää veda oo alunperin alapalo kattila, onhan niissäkin toisioilman syöttö.

[jupekoo]

Niin joo eli täysiä pesiä poltan ja ei savuta. savujen lämmöt heiluu 230-300 asteen välillä. Joskus tietenkin tulee jotain häiriöö, holvaa tai puun kosteus vaihtelee sekä puun koko  niin ei tahdo palaa puhtaasti savua tulee reilusti. toisioilman säätö on tällähetkellä alkuperäinen vaikka on siinäkin eri versioita tullu kokeiltua, läppä noin 60% auki.

[markkulievonen]

Niin joo eli täysiä pesiä poltan ja ei savuta. savujen lämmöt heiluu 230-300 asteen välillä. Joskus tietenkin tulee jotain häiriöö, holvaa tai puun kosteus vaihtelee sekä puun koko  niin ei tahdo palaa puhtaasti savua tulee reilusti. toisioilman säätö on tällähetkellä alkuperäinen vaikka on siinäkin eri versioita tullu kokeiltua, läppä noin 60% auki.

Niin, meneekö puhaltimelta ilmaa myös arinan alle, siis toisioilmaa kaasujen palamiseen?

[jupekoo]

Eli toisioilma on tällä hetkellä alkuperäinen, siis toimii pelkällä aukon edessä olevalla läpällä ja vapaalla virtauksella. Saas nähdä tarviiko toi uus systeemi sitte jo puhaltimen sillekin, on just työn alla muuttaa toi veda käänteispaloksi. Uusi arina rakennus vaiheessa ja siinä on oma kanava toisioilmalle sekä uusi suutinkivi valettu 6 kpl 20mm reijät lisä ilmalle, arinan saa myös tiiviisti pesään että pysyy ensiö ja toisio puoli erillään

[markkulievonen]

Eli toisioilma on tällä hetkellä alkuperäinen, siis toimii pelkällä aukon edessä olevalla läpällä ja vapaalla virtauksella. Saas nähdä tarviiko toi uus systeemi sitte jo puhaltimen sillekin, on just työn alla muuttaa toi veda käänteispaloksi. Uusi arina rakennus vaiheessa ja siinä on oma kanava toisioilmalle sekä uusi suutinkivi valettu 6 kpl 20mm reijät lisä ilmalle, arinan saa myös tiiviisti pesään että pysyy ensiö ja toisio puoli erillään

Näin muistelen nähtyäni livenä kattilan. Mielestäni tuon läpän / hormivedon kautta toteutettu toisioilma ei riitä kaasujen polttamiseen. Käänteispalaminen vaattii yllättävän paljon happea / ilmaa palaessaan korkeassa lämpötilassa.

Niin, sitä aiemminkin ihmettelin, miksi tehtaan kuvassa on piirretty  puhaltimelta  ilmakanava  kaasujen polttamiseen, mutta taas näkemässäni kattilassa tätä toteutusta ei ollut. Toisio ilmma myös lämpenisi kanavan ollessa oven massan sisällä. Ovihan todennekäisesti lämpenee melkoisesti lämmityksen aikana.

[markkulievonen]

Niin, välttämätöntä on saada puhaltimelta toisioilmaa kaasujen palamiseen. Lisäksi tämä vaatii tarkan säätämis mahdollisuuden. Uskon, miten suurin syy savuttamiseen on juuri tässä tekijässä.

Nyt, tehtaan jäljiltä toimiessaan vaatii erittäin tarkan puun kaasuuntumisen suhteessa  vedon / ilmaläpän kautta tulevaan toisioilmaan. Jos taas puhaltimelta olisi toisioilma, niin toisioilman voisi säätää todellisen kaasuuntumisen mukaisesti. Keskiarvo, koska kaasuuntuminen on hallitsematonta pesän muodon / rakenteen johdosta.

[Iskä]

Niin, sitä aiemminkin ihmettelin, miksi tehtaan kuvassa on piirretty  puhaltimelta  ilmakanava  kaasujen polttamiseen, mutta taas näkemässäni kattilassa tätä toteutusta ei ollut. Toisio ilmma myös lämpenisi kanavan ollessa oven massan sisällä. Ovihan todennekäisesti lämpenee melkoisesti lämmityksen aikana.

Katsopas tarkasti niitä Vedan eri mallien järjestelyjä. Minunkin olisi pitäntyt katsoa tarkemmin ennen hankintapäätöstä. Siellähän on olemassa kolme täysin erilaista mallia.

35M on alapaloinen, ensiöilma puhaltimella ja toisio vapaalla vedolla.

50M ja 75M ovat alapaloisia, ensiö- ja toisioilma vapaalla vedolla.

Kaikki kW-mallit ovat yläpaloisia ja puhallin on siinä kohdassa, missä alapaloisissa on toisioilman syöttöreikä. Puhallin siis puhaltaa ensiöilman sen rei'itetyn putken kautta pesään. Toisioilmaa ei lisätä.

Ylä- ja alapaloisten rungot ovat samat. Yläpaloisessa on lyhyempi palotila, kun palotilan takaosaan on hitsattu levy, jonka takaa palokaasut livahtavat tuubien alapäähän.

[jupekoo]

Yleensä toi veda on toiminut pirun hyvin kunhan ei yritä saada savun lämpöjä turhan alas. Tällä ei tahdo päästä noihin arvoihin mitä ilmoittelee atmosten ja muiden kehittyneenpien kattiloiden käyttäjät. Savujarrut on paikallaan niin lämmöt tällä hetkellä noin 250 astetta, ja ei savuta.  tolla toisioilma läpän säädöllä on sen verran kumminkin vaikutusta että jos on kiinni niin savuttaa ja jos vähän tai reilusti auki niin ei savuta.

[markkulievonen]

http://www.veda.fi/wp-content/uploads/2012/11/35M-toimintaperiaat-300x246.jpg

Eikös tuosta kuvasta saa sellaisen käsityksen, miten puhaltimelta on kanava molempiin suuntiin. Ensiö- ja toisioilma. palopesään ja alas kaasujen polttokammioon.

No, tarkemmin ajateltuna alaosasta puuttuukin nuolet, jotka havainnoivat ilman kulkureitin / suunnan.

[25mottia/v]

Jupekoo, mikäli mahdollista, laita kattilamuutoksestasi kuvia/ juttua tänne.  ja samoin, Iskä, eli alkuperäinen Veda-ketjun tekijä, kerro myös havaintosi ja ratkaisusi lopulliseen ratkaisuun asti.
Nämä on monelle parasta mitä täällä on vrt. uskottavuus/ vaikutusvalta- kaksintaistelut joita toki niitäkin lukee, onhan niissäkin tekniikkaa seassa.  Eli lisää tällaista puulämmittäjätason tekniikkapohdintaa.
teoriat ja korkealle viety fysiikka on sekin mahtavaa luettavaa, kaikki täydentää kaikkea.. jos se niin halutaan nähdä.  
Jupekoo, oletko jo katsonut mitä merkkiä/ laatua tulenkestävä valu voisi olla arinakiveen?  Edelleen kiinnostaa jos joku osaa nimetä jonkun teollisuustason valumassan , vaikka Magaani varaosareitti onkin kartoitettu.  Ennen Magaa oli hetki suunnitelmissa kokeilla omia käänteisrakenteita.  Sitten ostinkin valmiin.  
Kun katsoo kuvissa vegan uumeniin, tulee mieleen että siinä on testaajalle ihannekattila.  kaikki näkyvissä kun luukun avaa.
Onko kukaan kokeillut, pelaako rautakauppamassat näissä käänteisissä, ylittyykö niiden pitkän käytön lämpötila, vai kestääkö?  
Oma suutinkivi ( pitäisi koputtaa puuta)  on vielä teräväreunainen, mistään ei ole paloja irti.  Virheetön.  
Mutta muistelen että kun aluksi en edes erottanut mistä se liittyy perusvaluun, niin jokin aika sitten alakautta sain sen jopa liikahtamaan hetkeksi ylöspäin eli se on ääriviivansa tehnyt ja selvästi irtokappale.
En ole kova pitämään kirjaa asioista, edes vuosista..  mutta veikkaan että ehkä 75 kuutiota maga syönyt?  Pitää jostain tarkistaa että milloin sen ostin.  Täällä on jutut jossain ja niissä päiväykset.  
Välikirjanpito:  Harmittaa:  Ei ole lambda- säätöä eli lähinnä loppukolmanneksen jälkeen alkaa ottaa niskalenkkiä, kiinteät säädöt ovat huonoimmillaan.  lambda tekisi säästöä kun ei tarvisi liikailmaa puhaltaa sinne missä ei enää liekki hulmua eli lyhyeen hiillospaloliekkiin.
Lohduttaa:  Maga olikin mukava yllätys. Pysyy hyvässä palossa läpi pesällisen ja on muutenkin sisäisiltä osiltaan / tilavuuksiltaan / materiaaleiltaan/toteutuksiltaan  tasaisen hyvä.   Ihankuin hyvä perusauto joka ei loista parkkipaikalla mutta toimii aina ja hyvin.  Oli halpa hankkia. Näyttää todella kestävältä.
Siltä varalta että omavalmistusinto iskee, olen tehnyt Magan suutinkiven reikäjaosta ja koosta skitsin pöytälaatikkoon.   Voi olla että laiskuus voittaa ja tilaan varakiven silti.