Kirjoittaja Aihe: Panos/varaaja polton tehostaminen ja hankinta kustannus pähkäilyä.  (Luettu 18117 kertaa)

varikonniemi

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 603
Jos halutaan kattilasta 10kw teho, niin ainut tapa lie toteuttaa tehdä kokonaan keramiikalla vuorattu pesä ja samoin toisiopalotila ja vasta tämän jälkeen tapahtuva lämmön talteen otto. Siis keskkittää kaikki palamisesta tullut lämpöenergia pesän / toisiopalon  lämpätilan mahdollisimman korkealla pitämiseen.
Todennäköisesti puun koko olisi rajoittunutta.

Niin, en millään usko, miten esim. 40kw kattila toimisi 10kw teholla. Mikään kattilan rakenne ei tue näin pientä kaasutusta / palamista.

Usko pois, esim oma kattila taipuu 8kW tehoon.
VIGAS 40 Lambda / Laddomat 21-60 @ 78^c / 4,2m^3 varaaja

Muukalainen

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 124
Onko täällä kellään kokemusta tosta Rebakin polttamisesta mitä Euroopassa ilmeisesti harjoitetaan jonkin verran? Siis sitä noin 8cm pitkää rangan pätkää mitä kone paukuttaa vauhdilla? Kovin kiinnostaisi testata miten tuo onnistuisi polttaa käänteispalossa? Tekeminen ja käsiteltävyys olis ihan toista luokkaa klapiin verrattuna ja ei ilmeisesti omaa kuitenkaan samanlaisia vaatimuksia kattilalta syöpymisen suhteen kun esim. hake. Vois myös hyödyntää sellasta puuta mista ei klapeja kehtaa käydä tekemään koon takia. Vois tehä siilon ja siitä laskee suoraan laatikkoon mistä kolais kattilaan.  :D
'

Onkos tämä herra meidän Pähkäilijä?

Olis kans mielenkiintoista saada kokemus kommentteja tuontyyppisstä puun poltosta. Alle 12cm rangat ois kustannus tehokkainta pätkiä tolla tavalla nyky kalpikobeiden tuotto laskee aikatavalla puiden ohetessa.

https://www.youtube.com/watch?v=fOGG_TP7aD4

Muukalainen

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 124
Usko pois, esim oma kattila taipuu 8kW tehoon.

Jos taipuu niin millä tavalla? ja mikä on polttotulos ensiöpuolella palaako kokopesä vai penellä alueella suuttimen lähellä. Mikä on arviosi kattilan kestävyyden kannalta?

Jos täppiä olis niin Vigaksen 16 tai 25 lambda kattila ois hyvä pohja josta pajottaa isommalle varasto pesälle. Ei muutos tarpeiden osalta kummosia vaatis.

Muutos tarpeet ei paljoo maksas, mutta kattila ois investointi ja tähän hakisin kokemusperäistä tietoa jotta olisi pohjaa lähteä tekemään projektia. Purku ja hitsaustyö onnistuisi kotona omin konein. Teräs taipuu paikallisella konepajalla kyllä haluttuun muotoon.

Ny jos jolla kulla olis edullinen tollanen kattila niin voisin neuvotella ostosta. protoksi.

Urpo82

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 483
Omaan käyttökokemukseen perustuen tuo 80kW kattila on toimiva myös puoli latauksella (50-60kg) ja täydellä teholla vetäessä. Palaa n.3 tuntia ja tulee 2400 varaaja täyteen ja siitä vielä talon varaajat päälle (1400 puoli latauksella). Eihän noin isoa pesää tarvii aina täyteen tunkea.

Kahden varaajan systeemissä myös painovoimaisesti siirtyy lämmityksen aikana lämpö 1->2 varaajaan. Sekä kulutuksen mukaan toisinpäin. Eli purkaessa kerrostuu hyvin molemmat samaa aikaa. Tietty edellyttää et ovat rakennettu toisiinsa siten kiinni että vapaakierto on mahdollinen. Pumpulla sitten varmistaa molempien täyttymisen lopuksi. Ohjauksen käynnistys 1 varaajan alaosaan ja sammutus 2 varaajan alaosaan.
Vigas 80LC, 6800L 60 putkea tyhjiökeräintä.

223+156 lämmintä pinta-alaa ja 156 puolilämmintä hallitilaa
Varajärjestelmänä: Jäspi Tupla 2, Termovar, 1400L,

varikonniemi

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 603
Jos taipuu niin millä tavalla? ja mikä on polttotulos ensiöpuolella palaako kokopesä vai penellä alueella suuttimen lähellä. Mikä on arviosi kattilan kestävyyden kannalta?
Aluksi kun polttelin 1.2 lambdalla niin herkemmin holvasi ja tuli nousi nopeammin koko pesään, 1.25 ja varsinkin nyt 1.3 lambdalla tehnyt sitä paljon vähemmän. Huomenna ajattelin siirtyä kokeilemaan tehdasvakio 1.35:ttä.

Alin teho millä olen toisiopaloa kurkannut on 190 asteen pakolämpö, arvelisin sen olevan 10-15kW ja oikein puhtaalta vaikutti palaminen vaikka ei ollutkaan sininen liekki niinkuin normaalisti. En usko että siitä mitään kestävyysongelmia tulisi.
VIGAS 40 Lambda / Laddomat 21-60 @ 78^c / 4,2m^3 varaaja

Urpo82

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 483
Jos taipuu niin millä tavalla? ja mikä on polttotulos ensiöpuolella palaako kokopesä vai penellä alueella suuttimen lähellä. Mikä on arviosi kattilan kestävyyden kannalta?


Enemmän olisin murheissani jos polttais yliteholla. Suurilla veden lämmöillä 80+ ja toisiopalon tasaisesti toimiessa ei karstoittumisongelmaakaan pääse syntymään kun lambda pysyy sopivana.
Vigas 80LC, 6800L 60 putkea tyhjiökeräintä.

223+156 lämmintä pinta-alaa ja 156 puolilämmintä hallitilaa
Varajärjestelmänä: Jäspi Tupla 2, Termovar, 1400L,

Muukalainen

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 124
Tosta 25 kattilasta vois lähtiä modifioimaan. 1,5m korotus osa ovaalina. litroina noin 400 litraa. vedenulostulon joutuis miettimään uudestaan, muuten simppeli homma.
Mulla ei olis ongelma tuo korkeus, koska kattilahuone pystytään tekemään rinne ratkaisuna. Seinät jo kattilahuoneessa valmiina 20m päässä taloa. Sinne sopisi varaajakin. Täytön sais silloin lattia täyttönä yläkerran puolelta. Pikkasen polttelee ja vielä näin vanhaa miestä  ;D

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
'

Onkos tämä herra meidän Pähkäilijä?

Olis kans mielenkiintoista saada kokemus kommentteja tuontyyppisstä puun poltosta. Alle 12cm rangat ois kustannus tehokkainta pätkiä tolla tavalla nyky kalpikobeiden tuotto laskee aikatavalla puiden ohetessa.

https://www.youtube.com/watch?v=fOGG_TP7aD4

Tutulle näyttää vaikka mitään en tunnusta :)

Tuolla palahakkurilla on tullu parikyt säkillistä tehtyy puuta jota muuten ei viittis tehdä polttopuuksi, alkuinnostuksen jälkeen oon ymmärtänyt jättää kuusen oksat tekemättä, se vihermassa homehtuu eikä kuivu. Samoin isompien koivujenkin oksat & latva on enemmän pikkuoksaa josta tulee niin höttöstä tavaraa että niistä kyllä säkillinen tulee nopeesti täyteen mutta tavaraa on vähän. Sopivan kokoista vesakkoa on hyvä pilkkoa. Veikkaan että tuo tavara kaasuuntuu ja palaa käänteispaloisessa yläpesässä kokonaan ja on turhan pientä siihen polttoon. Jos joskus tässä inspiroituu ja saa ton Stropuvan siirrettyä tallista pannuhuoneeseen niin sitten pääsee paremmin testaamaan. Suursäkeissä ei tullu homehtumista vastaan ku kuusen kanssa joten muuten kuivui hyvin. Usein on sytytyspanos tuota silppua kattilassa ja sitten jatkan klapeilla. Jotain kuivatus & polttotestailuja toissavuodelta löytyy tuolta

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg12198#msg12198
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

Urpo82

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 483
Tosta 25 kattilasta vois lähtiä modifioimaan. 1,5m korotus osa ovaalina. litroina noin 400 litraa. vedenulostulon joutuis miettimään uudestaan, muuten simppeli homma.
Mulla ei olis ongelma tuo korkeus, koska kattilahuone pystytään tekemään rinne ratkaisuna. Seinät jo kattilahuoneessa valmiina 20m päässä taloa. Sinne sopisi varaajakin. Täytön sais silloin lattia täyttönä yläkerran puolelta. Pikkasen polttelee ja vielä näin vanhaa miestä  ;D


Noin suuressa säiliömuokkauksessa kannattaa sitten ottaa huomioon raudan laajeneminen lämmetessä ja kattilan paineen noustessa mahdolliset muodon muutokset. Voipi tulla helpolla säästöpossun muotoinen.
Vigas 80LC, 6800L 60 putkea tyhjiökeräintä.

223+156 lämmintä pinta-alaa ja 156 puolilämmintä hallitilaa
Varajärjestelmänä: Jäspi Tupla 2, Termovar, 1400L,

hiili

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 286
Noin suuressa säiliömuokkauksessa kannattaa sitten ottaa huomioon raudan laajeneminen lämmetessä ja kattilan paineen noustessa mahdolliset muodon muutokset. Voipi tulla helpolla säästöpossun muotoinen.

Höpö höpö  ;)

Markku

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 927
Saahan sen lisävarastopesän rakennettua kattilaan niin ettei se kuormita kattilan rakenteita. Ei ole kuin valmistustekninen juttu.

Muukalainen

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 124
Saahan sen lisävarastopesän rakennettua kattilaan niin ettei se kuormita kattilan rakenteita. Ei ole kuin valmistustekninen juttu.


Kyllä. Esim ulkopuolisella kehikolla mutta kattilassa on paljon muotoon taivutettua terästä jolloin se on suht vääntö jäykkä ja toiseksi se ei varmasti ole ongelmista hankalin.

Pikkasen asian sivusta ja pohjustusta miksi taas ollaan vaikeuksissa.
Tulikin mieleen että edellisestä projektista onkin kulunut jo 6 vuotta tämmönen tuli silloin pähkäiltyä  silloin.

http://www.seppokuismaoy.fi/tuotteet.html?id=2/23

syrjaki

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 287
Eipä tuo paine ole tuossa varastopesässä mikään ongelma. Huolissaan kannattaa olla kyllä materiaalista. Jos tommosta jatkuvapolttosta meinaat niin kannattaa miettiä/panostaa vähän materiaaliin. Vaikeampi tietty vaikutella, jos lähtee muokkaamaan valmiista, mutta voihan sitä koittaa vuorata vaikka hapokkaalla ja ohjata ensiö ilman alkuperäisen ja hapokkaan väliin. Pientä elämistä oletettavasti tulee tapahtumaan, mutta protollahan sitä niitä ongelmia etsitään :)

Kestoikä mennee suoraan tuntien mukaan eli hyvin äkkiä ollaan 1/4 - 1/5 kestoajoissa verrattuna siihen, että kärytetään kerralla kunnolla. Oletuksena tietty, että pesän materiaali on se sama patarauta kuin perusversiossa.

Matalaenergialato + talousrakennus selluvillaeristeillä. Orlan Super 40 kW, muokattu Akva 3000, Tiileri tytti

hiili

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 286
Varmaan oli ylihinnoiteltu kun ei ole tullut yhtään vastaan.

Urpo82

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 483
Onko siis tarkoitus tehdä varastopesästä sellainen missä ei ole vesitilaa ympärillä? Kuten siis Vigas kattilassa alunperin on? Vesitila on myös varastopesän päällä.
Vigas 80LC, 6800L 60 putkea tyhjiökeräintä.

223+156 lämmintä pinta-alaa ja 156 puolilämmintä hallitilaa
Varajärjestelmänä: Jäspi Tupla 2, Termovar, 1400L,