Panos/varaaja polton tehostaminen ja hankinta kustannus pähkäilyä.

[Muukalainen]

Kattila hommaa miettineenä olen pähkäillyt erästä konseptia trimmatta kattila systeemiä seuraavalla tavalla. Varaaja kapasiteetti laksetaan esim 1/2- 2/3 osaa huipputarpeesta kerran vuorokaudessa lämmittäessä riippuen valittavasta kattilasta. Kun lämmön tarve kasvaa yli tuon 1/2-2/3 osan huipputarpesta niin lopun 1/2- 1/3 osan hoitaisi kattila  osateholla sen jälkeen kun varaaja on ladattu täyteen. Näin saataisiin vuorokauden kattilan sytysväli kuitenkaan investoimatta valtavaan varaaja kapasitettiin. Kylmemmillä keleillä kattila kuitenkin palaisi osateholla suht tiheään. ja lauhemmilla keleillä hyödynnettäisiin pelkkää varaaja kapasiteettiä lämmityksessä. näin kattila palaisi hyvällä poltolla lauhemmillaki keleillä.
 Kattilan koon mitoitus niin että alin katkopolton teho olis kattilan alin teho mitä valmistaja lupaa. Käänteispaloisissa tämä olisi mahdollista. ja loppujen lopuksi näitä katko polttovuorokausia on talvessa suht vähän. Käänteis kattilan omistajat informaatiota kuinka pahasti pikeentyisi? kattila kuitenkin palaa joka vuorokausi pitkiä polttoja täydellä teholla jolloin mahdollinen piki mahdollisesti palaa pinnoista puhtaaksi.

Kattila täystehon tulisi olla kuitenkin sen verta iso että jaksaa lämmitää varaajan 12-15h varauksen samalla, kun puskee osan suoraan lämmitykseen.
 Katko polttovaihessa kattila lämmittää suoraan rakennuksia. Puiden loppuessa kattilasta. Aletaan tyhjentää pää varaajaa, kun päävaraaja on tyhjentynyt alkaa homma alusta kerran vuorokaudessa. Systeemi soveltuisi paremmin patteri kiertoiseen systeemiin kun -20 asteen pakkasilla kiertoveden lämpötila on korkea. Patterikiertoisessa järjestelmässä varaajan kapasiteetti laskee sitä mukaa mitä korkeammaksi kiertovedenlämpö on nostettava. tällä systeemillä säästäisi hankinta ja rakentamis kuluissa. näinä vuorokausina olisi ehkä lisääntynytt'ä nuohouksen tarvetta.

Katkopolton vaiheessa käytettäisiin pientä puskuri varaajaa kattilan kokoon suhteutettuna. esim. jos lämmön tarve 20kw/h varaajan koko 1000l luokkaa(arvio). jos menoveden lämpötila esim 60 astetta ja tehon tarve 20kw ei kauaa puskuri varaaja kestä kun vesi jäähtyy ja kattila lähtee katkokäynniltä tulille. puskuri varaaja sen takia että voidaan paahtaa kattilaa 85 ja yli lämmöillä jolloin poltto tehokasta jolla tasataan lämön vaihteluita. Kerrostumisesta ei tässä kannata mielestäni välittää kun varaaja kylmenee nopeasti.

Toinen vaihtoehto on sitten pistää ekuja kasaan ja hankkia itsesytyttävää mallia olevan kattilan. kuinka pitkään näissä käänteispaloisissa on ns. jäännös hiillos imurin kattilan sammuttua, jolloin ei voi ladata uutta panosta kattilaan. Kattilan koko että yhdellä latauksella varaajat kuumaksi. On vain tarkempi hoitaa ja mitoittaa.

Rohkeasti vaan kokemuksia, ja ajatuksia ja visioita kehiin. Ei olla hakemasa väittelyä vaan keskustelua josko jotain hyödyllistä löytyisi meille puulämmittäjille.

[jolla]

pyydän jo heti anteeksi, tarkoitus ei ole provosoida, tuon vain oman näkemykseni esiin

- miksi pitää näperrellä, säät ja olosuhteet vaihtelee ja se puun laatukin sekä energian tarve, osapoltolla tulee ne tervaa vuotavat kitupolttojärjestelmät

- paljonko siitä tulee lisäkustannusta kun kuitenkin vähintään 20 vuotta on järjestelmän ikä, jos laitetaan se riittävä varaaja ja riittävä kattila, tuntuu että nykyisin kokonaisuuden hahmottaminen pitkällä juoksulla ontuu.

- miksi tehdää työleiri viitaten edelliseen, nyky eristeillä ja säädöksillä tehdyssä uudisrakennuksessa päästään helposti viikon lämmitysväliin ja kovimmilla pakkasillakin parin kolmen päivän lämmitysväleihin, mielestäni siitä kannattaa muutama sentti vuorokaudessa maksaa

puulämmityshän on aurinkoenergiaa kiinteässä muodossa

[Muukalainen]

pyydän jo heti anteeksi, tarkoitus ei ole provosoida, tuon vain oman näkemykseni esiin

- miksi pitää näperrellä, säät ja olosuhteet vaihtelee ja se puun laatukin sekä energian tarve, osapoltolla tulee ne tervaa vuotavat kitupolttojärjestelmät

- paljonko siitä tulee lisäkustannusta kun kuitenkin vähintään 20 vuotta on järjestelmän ikä, jos laitetaan se riittävä varaaja ja riittävä kattila, tuntuu että nykyisin kokonaisuuden hahmottaminen pitkällä juoksulla ontuu.

- miksi tehdää työleiri viitaten edelliseen, nyky eristeillä ja säädöksillä tehdyssä uudisrakennuksessa päästään helposti viikon lämmitysväliin ja kovimmilla pakkasillakin parin kolmen päivän lämmitysväleihin, mielestäni siitä kannattaa muutama sentti vuorokaudessa maksaa

puulämmityshän on aurinkoenergiaa kiinteässä muodossa

Juu ei mitään mielipiteitä saa esittää. Pienemmässä mittakaavassa tuo ei olekaan kustannus, jos varaajan teho riittää 6000l asti mutta siitä ylöspäin alkaa maksamaan. ja tuonne 40 kw tehoihin asti olis keksittävä pikkasen huokeampi kuin hake juuri tuossateholuokassa hake on tosi kallis invesointi tehoon nähden.
  siihen väliin haen kustannustehokkuuta kylmien kelien jaksopoltossa. lämpimillä keleillä voi polttaa normi varaajatehon mukaan.

Mielestäni tuossa ei minkään muun suhteen vahtimista kuin ulkolämpötila,  jos huonoa puuta joutuu sitä polttamaan enemmän muussakin tapauksessa.

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=636.msg25807;topicseen#msg25807

Tätä minä juuri haen mitä tämän topicin lopussa kirjoitetaan.
Ensi vaikutelmat on lupaavat mitä Urpo82 kirjoittaa, eli kattila hoiti yön ajan lämmityksen päivällä voi tyhjätä varaajat ja illalla taasen polttaa varaajat täyteen täysillä ja lopuilla hiilillä lämmittää yön.
Näin minäkin teen tuon pienen varaajan ja yp,n kanssa. Yöksi kattila hiillosta täyteen ja lämmöt kattilassa 90 asteessa koko yön näillä 20 pakkasilla. Päivällä ajetaan varaaja tyhjäksi ja illalla latinki täyteen täydellä tulella. eikä kattila ole pikeentynyt. koska varsinaista kitupolttoa tuossa ei varsinaisesti esiinny. Sitten kun varaajan latinki riittää koko vuorokaudeksi tai noin 12-15h ladataan varaaja eikä muuta.

[pete73]

Itseasiassa sillä kiertoveden lämpötilallakaan ei ole merkitystä, saman energiamäärän se talo ottaa oli siellä patterit tai lattialämpö. Lattialämmöllä varaajan energiakapasiteetti vaan on isompi kun voi purkaa kylmemmäksi. Käyttövesi toki vaatii lämpötilaa, ellei sitten tulista sitä sähköllä.

[Muukalainen]

Itseasiassa sillä kiertoveden lämpötilallakaan ei ole merkitystä, saman energiamäärän se talo ottaa oli siellä patterit tai lattialämpö. Lattialämmöllä varaajan energiakapasiteetti vaan on isompi kun voi purkaa kylmemmäksi. Käyttövesi toki vaatii lämpötilaa, ellei sitten tulista sitä sähköllä.

Niin ottaa per tunti, mutta kumpi lämpiää pitempään esim -30 pakkasessa 6000litran varaajalla kiertoveden menolämpö 35 lattiaan vai jos se on 60 astetta patteri kierrossa kumpi talo rupee jäähtymään ensin? lattialämpötalo vai patteri talo? eli kumpi pystyy noissa olosuhteissa hyödyntämään kokonais varauksen tehokkaammin?

[markkulievonen]

Niin ottaa per tunti, mutta kumpi lämpiää pitempään esim -30 pakkasessa 6000litran varaajalla kiertoveden menolämpö 35 lattiaan vai jos se on 60 astetta patteri kierrossa kumpi talo rupee jäähtymään ensin? lattialämpötalo vai patteri talo? eli kumpi pystyy noissa olosuhteissa hyödyntämään kokonais varauksen tehokkaammin?

Yleensä, jos on puulämmitteinen talous, niin patterit tulee m,itoittaa siten, ettei syöttöveden lämpötila tarvitse olla korkea,- edes pakkasilla.

Puulämmitys tulee erittäin työlääksi, jos syöttöveden lämpötila tulee olla korkea ja siten paluuvesikin jää korkealle tasolle. Varaajan kapasiteetti on siten vaikea hyödyntää.

[pete73]

Oletetaan että talo tarvii 4kW jatkuvaa lämpötehoa ja varaaja lämmitetään 90asteeseen. Tuo 6m3 varaaja sisältää energiaa n.8kWh per aste läpötilamuutosta (äkkiä päässälaskien).
Pattereilla siis 90-60=30asteen lämpötilamuutos -> 240kWh kapasiteetti = 60 h lämpöä
Lattialämpö 90-35=55 asteen muutos.                    ->440kWh kapasiteetti = 110 h lämpöä

Lisäksi tämän jälkeen lattialämmössä lattian massaan varautunut lämpö hidastaa talon jäähtymistä.


Edittiä.... tuo 8kWh/aste taitaa mennä vähän yläkanttiin, 7kWh lähempänä totuutta.
Mutta eiköhän tuosta kuitenkin selviä varaajakapasiteetin periaate lämpötilojen suhteen.

[kahe]

Täällä menee 41 asteista lattiaan eikä koko varaajaa saa 90 asteiseksi näillä pakkasilla. Lisäksi myös lattialaatta imaisee lämpöä kivasti pakkasen kiristyessä. ILPin sammutin eilen illalla, niin kylmät lattiat yläkerrassa otti kivasti ylimääräistä ja ei riittänyt varaaja kuin 12h täällä.

Onkohan kellään sitä kombikattilaa, jossa puut ja pelletti samassa?

Itse en katkopolttoa jatkaisi pitkään. Uskoisin kaasutuskattilan tukkeutuvan pahasti pitemmän päälle.

[hiili]

täälä kattila tyhjäkäynillä,ulkolämpö -22c patterimenolämpö 48c ja paluu huoneen lämmö,huoneneesa +23c ei ongelmia varaajat saa vaikka 110c hetkessä,2 ok taloa perässä .kattilassa isohkoilmapummu joka on kuin ahjo.

[hiili]

sori kirjoitus virheitä ( vodka )

[Jolli]

Täällä ongelmaa on ratkottu siten että 3000l varaaja, arimax35 ja lattialämpö (-24astetta ja 33astetta lattioihin). 200m2 lämmintä (ja autotalli pattereilla, olikohan 30-40m2 lisäksi). Lattiassa massaa reilusti, about 40m3 betonia, johon voi kanssa energiaa varata. Kylmillä keleillä tietty lämpötila vähän notkahtaa alaspäin, asteen verran (21->20) ennenkun laattaan on taas tunnettu energiaa ja äkkiä jos lauhtuu vaikka 15-20 astetta niin aste pari on liian kuumaa hetken.

[repa]

Ite pohtinut samaa asiaa.

Kattilaa olen muokannut pienemmälle teholle, Kaasutuspoltto taipuu mukavasti myös muuttuvatehoiseksi,
siten että poltto tuotaa suurinpiirtein sen mitä menee lämmitykseen. Säätimet on jäänyt vielä rakentamatta
mutta ajatus itää (ja länttää    )

Säästö olis aikamoinen, kun 2 - 3 motin varaaja korvataan 200 - 300 litralla klapeja. Olispa semmonen kattila,
johon sais viikon lämmityspuut kerralla pesään.

Kun kattilanvalmistajat saisvat ensin tuon kaasutuspolton toimimaan, niin sitten voisivat ruveta tekemään säätyvätehoista kattilaa. Varrotessa pitää varmaan siirtyä hakkeeseen tai pellettin ?

[hiili]

Tuo on ollut toistakuukautta tulilla yhtäjaksoisesti huonojapuolia on että pikeää ja on hiukan puusyöppö muuten helppohoitoinen.

[Rampe]

Lainattua ketjusta:

"osapoltolla tulee ne tervaa vuotavat kitupolttojärjestelmät"

"Itse en katkopolttoa jatkaisi pitkään. Uskoisin kaasutuskattilan tukkeutuvan pahasti pitemmän päälle"

Onkohan ihan mutu tuntuman vastauksia? Varsinaisia kokemuksia ei taida olla kuitenkaan.

Niin sen sanon, että tuskin kaikilla kattiloilla onnistuu suora lämmitys. Joillakin kohtuullisen hyvin.

Itsellä vuodesta 2012 tulilla jatkuvan palon kattila.

[hiili]

tämän pakkasjakson pidän tulet ainakin kaikenaikaa kattilassa katotaa sitte o keleillä muuta,vapaala vedolla lykkää just sopivasti lämpöä mitä on kulutuskin,tuleehan sitä nokea tervaa ja savua mutta tulee sitä lämpöäkin.