Jos ajatellaan klapikattilaa ilman varaajaa. Se on yleensä ainakin tähän asti ollut alapalokattila melko suurella vesitilalla. Palaminen on-off tyyppisesti. Sopiva hystereesi termostaatissa. Haponkestävä varastopesä. Vesi pidettävä kuumana. Näillä mennään melko pitkälle.
Portaaton tehosäätö klapeilla on hankalampaa. Hakkeella se voisi paremmin onnistua. Mm. Vakolan testeissä Hakas-Sampsalla päästiin kohtuullisiin hyötysuhteisiin myös osateholla.
Itsellä on siis tuo Kespes. Helppohoitoinen. Nyt 30 c paikkeilla pari täyttöä päivässä sekapuulla. Paritalo 300 m2 -60 luvulta ja firman vesiä päälle.
Varsinaisia pikiongelmia ei ole ollut, jos nyt ei lueta sitä, että varastopesän puolelta kulkeutuu muutama tippa tervaa tuhkatilan pohjalle jostain sieltä arinatiilien välistä. Sekin aikanaan tukkeutuu.
Pienen kuorman aikaan ongelmat sellaisia, että kattila voi sammua joskus kokonaan. Kesähelteiset yöt ja väki nukkuu. Ei kulutusta.. Ihan voisi mennä sähkölläkin tuo ajan tai laittaa taukotuli automatiikka pannuun. Kumpaakaan ei toteutettu.
Oma ei ole tehdassäädöissä. Parannettavaa on ollut.
Ilma varaaja polttoa en ajatellut ollenkaan vaan tehostaa systeemiä. 25 vuotta katoin ku isä ukko tussas sillä systeemillä ei enää siihen.
Lauhemmilla keleillä lämmitys panospolttoisesti ja kovemmilla otetaan kattilan hyöty mukaan kun lämmön tarve lähenee kattilan tehon tuottoa eli kattilalla korvataan varaaja kapasiteetin tarvetta huippulämmön tarpeen aikana.. Kespes tuli ensin mieleen siihen lisättynä varaajat, jolloin lauhat kelit saadaan poltettua panos polttona hyvällä tulella. ja kylmemmillä keleillä kattila tulee mukaan sitä enemmän mitä kylmempi keli. Tätä rajapintaa haen milloin kattila lähtee mukaan. Tietyissä olosuhteissa kattilan maksimiteho voisi olla negatiivinen huipulämmöntarpeeseen nähden, kun varaaja kapasitetti on takana.
Jos halutaan kattilasta 10kw teho, niin ainut tapa lie toteuttaa tehdä kokonaan keramiikalla vuorattu pesä ja samoin toisiopalotila ja vasta tämän jälkeen tapahtuva lämmön talteen otto. Siis keskkittää kaikki palamisesta tullut lämpöenergia pesän / toisiopalon lämpätilan mahdollisimman korkealla pitämiseen.
Todennäköisesti puun koko olisi rajoittunutta.
Niin, en millään usko, miten esim. 40kw kattila toimisi 10kw teholla. Mikään kattilan rakenne ei tue näin pientä kaasutusta / palamista.
Keramiikkaa varasto pesän alaosaan ja palotilaan mietinkin minäkin näin saadaan taola hiillos pidettyä lämpimänä.
Kattilan koon määrittäminen on se hankalin juttu. Maksimiteho ei saisi liian iso, täydenpalon aika olisi oltava pitkä esim 30 pakkasilla lämmittää rakennukset ja mahdollisesti vielä ladata varaaja. esim varaaja kapasiteettii 12-15h 20 asteen pakkasilla. -20 Kylmemmillä kattila palaisi jo suht hyvällä teholla kun puut loppuu kattilasta tyhjennetään varaajat. Lämmittäjästä ja kattilan koosta sitten kiinni ajaako varaajat tyhjäksi vai pitääkö ne yllä ja reservissä.
alle 20 pakkasilla kerta latauksella varaajat täyteen. Lämmitys tulis tällöin raja kohdassa aamuin ja illoin kerta pesällisellä eli hyvä sytytä ja unohda kattila pitää olla..
Näin saisi lämmitysjärjestelmän kokoa pienennettyä ja kustannuksia alennettua.eli eri lämpötilan mukaan kattilan lämmityssysteemiä ajetaan vähän eri tavalla.
Tällä hetkellä nämä kovat kelit on helpoin lämmittää MLP,llä ja alle 20 pakkaset puilla.
esim. Kattila 40 kw maksimi ja siitä 20kw rakennusten vaatima lämpö -20 pakkasilla. eli varasto pesän tulsi kestää poltossa paljon pitempään kuin nykyisillä kattiloilla. 20 pakkasilla osatehosta menee 50% menee suoraan ja toinen 50 varaajiin. varaajat kun täynnä niin kattila jatkaa 50% poltossa muutaman tunnin. eli 40 kw kattila polttaisi 20kw teholla 20 asteen pakkasessa rakennuksiin. 30 astetta pakkasta niin tehon tarve kasvaisi lähemmäs täystehoa.
30 asteen pakkasessa kattilan vedenmäärä ja 100 litran puskurisäiliö ja menoveden lämpötila 60 astetta ja kattila pitäisi 90 asteen lämpötilan 10 asteen hystereesillä 30 asteen pakkasessa, kuinka sakeaan kattila pärähtäisi huilaamaan ja tulille? aiemmilla spekseillä jos lämmön tarve kasvaa lineaarisesti.?
työsäiliön lämpötila määrittelisi kattilan polton ei kattilan menoveden lämpötila.
Pähkäily on hypotettinen ja vähän sekava, josko siitä löytyisi jotain kehitystä jollekkin. Kattila merkillä tai valmistaja ei ole nyt mitään väliä
Toisille ongelma on mahdottomuus ja toisille mahdollisuus.
