Kirjoittaja Aihe: Panos/varaaja polton tehostaminen ja hankinta kustannus pähkäilyä.  (Luettu 18118 kertaa)

Urpo82

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 483
No noissa Vigas kattiloissa on tehon säätö 7portaisena joten sen kun laittaa pienimmälle niin päästään 80kW kattilalla varmaan tuonne 40kW tasolle. Täytyypä joskus kellottaa paloaika ja laskea teho minimi tasolla.
Vigas 80LC, 6800L 60 putkea tyhjiökeräintä.

223+156 lämmintä pinta-alaa ja 156 puolilämmintä hallitilaa
Varajärjestelmänä: Jäspi Tupla 2, Termovar, 1400L,

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
tässä ei ole muuta kun lyötte kaikki viisaat pääne yhteen ja mietitte yhtä asiaa esim.kattilaan lyödään viikon tarve isoa halkomatonta pitkää puutavaraa,miten ja millä palotapahtuma saadaan hoidettua lämmönkulutuksen mukaan,sen jälkeen ei tarvita enää varaajia ja muita rensseleitä. ( tietenki kattila täytyy rakentaa koska ei löydy valmistajilta )

En ihmettelis jos jollakulla olis jo tommonen. Siittä ei kannata paljon melua pitää koska hulluna pidettäisiin, sini- ja valkotakkiset
alkais pyöriä nurkissa. ;D

 Palotapahtumaa tuskin saadaan hoidettua halkomatonta pitkää puutavaraa käyttämällä mutta perinteisestä määrämittaisesta klapista varmaan
voitais luopua. Sen seurauksena pitäis kehittää ihan uutta puulogistiikkaa.

Realiteettina on kuitenkin oltava jonkinlainen vesivaraaja, jonka ei kuitenkaan tarvii viikonlämpöjä varastoida. Parhaan huötysuhteen
tehoalue olis kuitenkin rajallinen. Vaikea kuvitella mitä kesäaikana tapahtuu samalle puumällille joka viikon palaa talvipakkasilla. :-\

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
No noissa Vigas kattiloissa on tehon säätö 7portaisena joten sen kun laittaa pienimmälle niin päästään 80kW kattilalla varmaan tuonne 40kW tasolle. Täytyypä joskus kellottaa paloaika ja laskea teho minimi tasolla.

Mielenkiintoista, täytyy panna muistiin  ;) Mulla kattila vetellee viimesiään, joten mukava kuulla että asiaa Vigaksella jo pohdittu  :)

hiili

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 286
En ihmettelis jos jollakulla olis jo tommonen. Siittä ei kannata paljon melua pitää koska hulluna pidettäisiin, sini- ja valkotakkiset
alkais pyöriä nurkissa

Ei varmaan hulluna pidettäis,mutta oishan siintä suuri apu lämmityshommiin kun vain viikon välein tarttes hipaila puita.

jolla

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 875
    • charts
Juurikin näin. olet asian ytimessä. Tänäpäivänä ihmiset valitsee lämmitysmuodon oman elämän mukaan eikä elämää lämmitystavan mukaan.


pienellä kattilalla ja pitkällä poltolla kasvaa myös paloturvallisuusriski

minä en jätä taloa koskaan yksikseen kun poltto on päällä vaikka siihen on eriitäin hyvä seuranta koko ajan, kannattaa ottaa huomioon tämäkin seikka, etenkin ne 'tämän päivän ihmiset'
ja riskitasoa on omiaan nostamaan se parin kuution ropsikasan imaiseva varastopesä
Lämpimänä 152m² + lämpökeskus 36m², kanava 30m, Hogfors vuodelta -66, Akva 4000, Ouman EH-80, 93 kpl 270/340W pv-panelia 13° etelään kiinteästi ja 40 kpl pystyssä, 40kWh lifepo4 + 40kWh agm
seurantaa http://www.puulammitys.info/index.php?topic=457.0

Markku

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 927
Mielenkiintoista, täytyy panna muistiin  ;) Mulla kattila vetellee viimesiään, joten mukava kuulla että asiaa Vigaksella jo pohdittu  :)

Joissakin kaasuttavissa alapalokattiloissa on samanlainen mahdollisuus polttaa osateholla.
Täysteholla varastopesällinen palaa neljässä tunnissa, kun taas 20kW:n teholla kahdeksan tuntia.
Kattilalta edellytetään keraamista toisiopalokammiota. Ei ole kuitenkaan mistään kitupoltosta kysymys.

On selvyys ettei mikään kattilarakenne saavuta osateholla sellaista hyötysuhdetta mitä kattilan nimellisteholla saavutetaan.
« Viimeksi muokattu: 08.01.2017-10:07 kirjoittanut Markku »

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Ei kai kukaan suunnittele, että tehtäisiin varastopesä johon mahtuisi 10 kiintokuutiota = 5000 kg puuta. Tämä sitten sytytetään jostain nurkastaan palamaan ja varjellaan, että kaasuuntuu jotenkin hallitusti. Energia olisi 20 000 kwh. Kohta olis palokunnilla töitä. Lupien kanssa voisi tulla vaikeuksia.

Mutta niin, että 5 metrisiä rankoja olisi varastossa, josta annostelija ottaisi yhden kerrallaan. Se syötetään giljotiiniin, joka pätkii sopivia klapeja. Nämä työnnetään sulkusyöttimellä pesään. Sellainen on jo valmiina. Luukkua ei tarvitse avata.
Tämä nyt vaan jos hake tuntuu liian yksinkertaiselta tai jokapäiväiseltä.

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Joissakin kaasuttavissa alapalokattiloissa on samanlainen mahdollisuus polttaa osateholla.

Kaasuttava alapalo? Hiukka uudenoloinen termi, mikäs kattilamerkki tollasia tekee? Onks Jämän Econature esmerkiks tollanen?
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Rampe

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 381
Kotimaan valmistajista Lakalla on varmaan pisin kokemus osateho kattiloiden kehityksessä. Perus alapalokattiloiden. Jostain syystä sielläkin pienellä teholla ajelut toteutetaan nykyisin jaksottaisella poltolla. Mm. Yhs ja Yht kattilat.

Lämpölaitoskokoluokka on sitte oma lukunsa. Niissä on hake yleisin polttoaine. Se ja ohjaustekniikka mahdollistaa pienenkin kuorman. Eikä tietysti kattilan rakennekaan vastaa enää täysin perus pannua.


Jos tuntuu että kattilan ja varaajan mitoitus karkaa hanskasta. Kuten se isommissa kohteissa usein tekeekin. Helpoin tie on suoralämmityskattila riittävän isolla varastopesällä. Pienelle kuormalle voi laittaa puskurivaraajan tai lämmittää vaikka forttumilla.

Ainakin oma kattila toimii parhaiten kun se on aina kuuma. Alas-ajot tietää usein jotain ongelmaa. Palaminen viruu kylmällä kattilalla. Holvausta ennen kuin riittävä hiillos saadaan aikaiseksi.


AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
pienellä kattilalla ja pitkällä poltolla kasvaa myös paloturvallisuusriski

minä en jätä taloa koskaan yksikseen kun poltto on päällä vaikka siihen on eriitäin hyvä seuranta koko ajan, kannattaa ottaa huomioon tämäkin seikka, etenkin ne 'tämän päivän ihmiset'
ja riskitasoa on omiaan nostamaan se parin kuution ropsikasan imaiseva varastopesä

Tää on varmasti yks huomioitava pointti. Tuskin noi varastopesät kasvaa kertaluokkaa kerrallaan, vaan pikkuhiljaa. Attackin SLX on ottanu yhden askeleen, joku toinen merkki (tai Attackin malli) ottaa seuraavan askeleen samaan suuntaan.

Tekniikka kans lisääntynee, jäähdytyskierukka on nyt kait käytännössä kaikissa moderneissa kattiloissa. Tie sit mitä seuraavaks, vaiks joku sprinklaus tai vastaava, et kiinteässä muodossa pannussa olevaa varastoitua energiaa ei tarvi kattoa paloturvallisuusriskiksi. Kustannukset nousee ja kannattavuus heikkenee, kunnes tekniikka halpenee.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

varikonniemi

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 603
Ja kuulemma jo SLX:n pesä on niin iso että siinä kestävyys kärsii.
VIGAS 40 Lambda / Laddomat 21-60 @ 78^c / 4,2m^3 varaaja

Immu

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 61
Ja kuulemma jo SLX:n pesä on niin iso että siinä kestävyys kärsii.
Joko niitä on paljonkin hajonnu...   :o

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Ja kuulemma jo SLX:n pesä on niin iso että siinä kestävyys kärsii.

Hmmm.... Kestävyys kärsii mekaanisesti vai korroosion kannalta? Kerrotko hiukan tarkemmin, ettei jää ihan mutumasa-jutuksi.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Muukalainen

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 124
No noissa Vigas kattiloissa on tehon säätö 7portaisena joten sen kun laittaa pienimmälle niin päästään 80kW kattilalla varmaan tuonne 40kW tasolle. Täytyypä joskus kellottaa paloaika ja laskea teho minimi tasolla.

Mitä noita Vigaksen kattiloita kattoo 40-80kw tehovälillä niin epäilen että suutinkivi niissä on sama. Teho tehdään kasvattamalla kaasutuspinta alaa ja lisäämällä suuttimia, kun kaasunmäärä kasvaa ensiöpesän kasvaessa.

Taasen muistuksesna että nyt mietitäänn 10-25 kw/h kulutukseen puunpolton kattilaa. Tuohon konseptiin hake on laiteinvestonniltaan kallis, ja siitä ylöspäin alkaa hake olla se paras vaihtoehto puunpolton muodossa, ellei halua saavi hommiin ja pölykeuhkoja hommata. Tuohon koko luokkaan varaaja kapasiteetti kasvaa aikamoiseksi  jos pelkällä panospoltolla mennään, eli malttia miehet nyt, ettei taas karkaa mopo käsistä. Ja Itse aika montaa lämmitys systeemiä nähneenä ympäri suomee  olen tullut siihen johtopäätökseen että asuirakennukseni yhteyteen ei mitään puulämmitys kattiloita värkätä. Takka menee, koska se on just kokoaika silmien alla.


Tuosta kahden suutinkiven mallista päjähti uusi ajatus. Nopeesti ajateltuna kivet pitäisi asentaa rinnakkain ja kummallekin kivelle oma varastopesä ja kaasutuksen ohjaus.eli kaksi 40kw kattilaa rinnan.  A kattila kun lopettaa polton niin B kattila lähtee auto sytyksyllä tulille pitkäjaksoisessa poltossa. Jos sitten nopeasti varaaja lataus niin molemmat kattilat polttaa yhtäaikaa. Tällöin poltto/ puunmäärä on paremmin hallittavissa   kuin pieni suutin ja sen päällä iso puuvarasto. eli 80kw kaksi 40 kw kattilaa ??? tällöin saadaan pienenmpi tuotto pitkällä täysteho poltolla tai nopeasti paljon kuumaa tarvittaessa.

Muukalainen

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 124
Kotimaan valmistajista Lakalla on varmaan pisin kokemus osateho kattiloiden kehityksessä. Perus alapalokattiloiden. Jostain syystä sielläkin pienellä teholla ajelut toteutetaan nykyisin jaksottaisella poltolla. Mm. Yhs ja Yht kattilat.

Lämpölaitoskokoluokka on sitte oma lukunsa. Niissä on hake yleisin polttoaine. Se ja ohjaustekniikka mahdollistaa pienenkin kuorman. Eikä tietysti kattilan rakennekaan vastaa enää täysin perus pannua.


Jos tuntuu että kattilan ja varaajan mitoitus karkaa hanskasta. Kuten se isommissa kohteissa usein tekeekin. Helpoin tie on suoralämmityskattila riittävän isolla varastopesällä. Pienelle kuormalle voi laittaa puskurivaraajan tai lämmittää vaikka forttumilla.

Ainakin oma kattila toimii parhaiten kun se on aina kuuma. Alas-ajot tietää usein jotain ongelmaa. Palaminen viruu kylmällä kattilalla. Holvausta ennen kuin riittävä hiillos saadaan aikaiseksi.



Näin minäkin sitä olen pähkäillyt, että kattila toimii parhaiten ja pysyy puhtaampana, kun se on kuuma varsinkin niiltä osin missä se lämpö tuotetaan. Siihen riittävän lyhyt katkokäynti jolloin kattila ei ehdi keraamien ja ensiöpalon osalta jäähtyä liikaa. esim kattilan kaasutus osassa ei tulisi olla vesivaippaa ollenkaan, vaan lämmön luovutus tapahtuu 100% konvektioden kautta. Toisiopalo olisi paksulla keraamilla vuorattu hyvin eristetty tila josta lämpöä ei johtuisi ulospäin yhtään vaan takaisin toisopalotilaan edes auttamaan osapalon sytystä..
 esim kattilahan voisi olla ns, alhaalta auki ja muuraamalla kattilan alle tehtäisiin paikanpäällä toisiopalopesä jonka päälle lasketaan varsinainen kattila. Samaan tapaan kuin isommat hake kattilat ja lakan kattilat tuhkatilojen osalta.