Ollaan täällä huomattu myös se että puun kuutiopainoissa on ollut myös suuria eroja ja millä puulla se pesän kilomäärä on laskettu. Litratilavuus se pesän koon kertoo eikä sinne tungetut kilot. 483litran pesään tulee jo huomattavia kiloeroja kun sitä latailee päivittäin.
tuolla tutkimus tietoa puun ominaispainon vaihteluista.
http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/1996/12/metsatehon_raportti_007.pdfKattila juttua.
Vigaksen kattila näyttäis olevan lähinnä edullisista kattiloista rakenteellisesti ja ohjausken ominaisuuksisltaan sitä mitä haen. Täydellinen sekään ei ole mutta jotain sentään.
Mitä hakenut Tietoa niin heidän filosofiansa tästä osatehosta olis seuraava?.
Kattila toimii 12h poltossakin mutta teho jää alle 30% ominaistehosta. ei ehkä heidän mielestä ole hyväksi kattilalle. 50-100% teho ominaistehosta on hyvätaso kattilan kestävyydelle.
He ajattelevat osateholämmityksen pikkasen eritavalla kuin minä. esim 80kw kattilan minimi puskuri varaaja on 3000l eli jo hyvinkin lauhoilla keleillä poltetaan kattilaa osateholla. tästä selviääkin miksi kattilaa käytetään yli 1000m2 ja yli rakennusten lämmittämiseen heidän suosituksesta. Puita saapi olla lisäämäss suht tiheään.
Itse lähestyn pikkasen suunnasta tätä prosessia. Varaaja kapasiteetti mitoitetaan 60-75% rakennusten maksimilämmöntarpeesta/vrk. Vajaaksi jäävä osa tuotetaan kattilan osateholla. Tällöin osateho polttoa tarvitaan vain kovimmilla pakkasilla joita kuitenkin on sitten suhteellisen vähän lämmitys kaudessa.ja osateho poltto sijoittuisi kattilan polton loppuvaiheeseen jolloin kattila on läpeensä lämmennyt..
Oman systeemin toiminta pohja vois olla tälläinen. 60-80kw kattila ja kaksii 3000l varaajaa. Kattila syöttää ykkös varaajaan vettä. Ykkösvaraajan lämmettyä puoleen väliin. Ohjaus alkaa syöttää osan lämmöstä kakkosvaraajaan ja samalla ykkösvaraajasta otetaan lämmitys rakennusten lämmön ylläpitoon. Kakkosvaraajan lämmettyä täyteen varaajan vedenkierto lopetetaan. Kattila ja ykkösvaraaja jäävät nyt lämmittämään rakennuksia kattilan toimiessa osateholla. Ykkösvarajan puoleen väliin asennettu lämpötilaanturi ohjaa kattilan toimintaa. Kattilasta puiden loputtua aletaan tyhjentää kakkosvaraajaan ladattua energiaa ykkösvaraajan yläosaan tarpeen lämmöntarpeen mukaan.
Probleema. Ykkösvaraajan alalosan täyteen latautuminen on tuurista kiinni, missä vaiheessa kattilan lämmitys loppuu.
Vai olisiko parempi että ykkös varaaja olisi 2000l ja kakkonen 4000l?