Joko Markku luki tämän?
Lambda-anturi mittaa happipitoisuus savukaasujen
Kaksi puukattiloille on lambda anturi, se mittaa happipitoisuus savupiippu ja valvontaa, joten tarjonta ilmaa palamisen tehostamiseksi. Kaksi puukattiloille lambda anturi on myös korkein hyötysuhde testissä, 93 ja 92 prosenttia.
(Käännös Google)
Näihin ei virallisiin kattilatesteihin kannattaa suhtautua varauksella. Lambda ohjauksella ja jäännöshapen säätelyllä ei päästä kokonaispolton osalta parhaaseen hyötysuhteeseen, paljonko polttoaineesta siirtyi varaajaan energiaa. Polttohyötysuhteen saa hetkellisesti yli 90%:n lukemiin, mutta vain laboratoriotesteissä, ei juurikaan käytännössä, kun poltto-olosuhteet ovat kaikissa tapauksissa aina erilaiset.
Esimerkiksi tuossa linkin testissä oli MOLLE alapalokattilan hyötysuhde ilmoitettu 86 %, mutta polttohyötysuhteen olen mitannut useasti pistemittauksella yli 90 %. Kiinnitti huomiota Mollen mitatuksi tehoksi 67.1 kW, kun kattilan valmistaja ilmoittaa kattilan nimellistehoksi 35 kW ja maksimitehoksi 45 kW.
Tästä voi päätellä testaajien ammattitaidottomuuden, kun kattilaa ajetaan yli suunnitellun tehorajan.
EDIT: Ainut hyvä testitulos noiden yhdeksän kattilan osalta oli, että 30-40 kW:n teholuokan korkeimmat tehot oli saatu MOLLE kattilasta 67.1 kW, joten kattilan hyvyydestä kertoo sen että puskuria riittää, eli lähes tupatehot nimellistehoon verrattuna. Tämä taas tarkoitta sitä, että kattila ei voi toimia optimaalisesti tuplatehoilla. Jos MOLLEA olisi ajettu nimellisteholla, testitulokset olisivat paremmat hyötysuhteen osalta.