Kirjoittaja Aihe: Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...  (Luettu 31290 kertaa)

AnttiLehtinen

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 80
Tuli nyt sitten tännekin rekisteröidyttyä, kun tuli hankittua vesikiertoinen kamina Aidan.
Tässä linkki myyjän sivuille: http://www.svt.ee//index.php?main_page=product_info&cPath=12_15&products_id=117

Lauantaina ja sunnuntaina tuli lämmiteltyä tuota. Varaajana on Termax Hybrid 500L.
Tässä linkki varaajan esitteeseen: http://www.termax.fi/easydata/customers/termocal/files/liitetiedostot/607793_hybrid_500_esite.pdf

Varaajan yläosa lämpeni korillisella helposti yli 90-asteen. Savukaasujen (hst-hormin) lämpötila oli korkeimmillaan yli 200-astetta.
Tosin silloin olikin aikamoiset liekit pesässä. Suurimman osan ajasta lämpötilat olivat 140-180-astetta.

Varaajaa en saa lämpenemään kokonaan, vaan vain yläosa lämpenee, eli ivlp ei lopeta pyörimistään ja arvatenkin kovemmilla pakkasilla alalämpövastus menisi päälle. Lämmitystä pidin päällä kunnes vesi kamiinassa kiehui... Eikä lämpö levinnyt alas.
Varaajan esitteestä näkeekin että varaajaan tulevan ja siitä lähtevän putken korkeus-ero on pieni, eikä vettä kovin suurelle massalle varastoidu.
Aurinkokierukka (22mm cu) menee varaajan pohjalle, ajattelin tuohon kytkeä kamiinalle menevän lämmitettävän veden (latauspumpun termovar kautta). Onko mitään syytä teidän mielestänne, miksi en kytkisi vesiä tuohon?

Savukaasuista: Minkä suuruusluokan savukaasuihin tulisi pyrkiä, näitä kait hallitaan paloa hillitsemällä tai ruokkimalla?

Kamiinassa on seuraavat ilmansäädöt: tuhkaluukussa (ensiö), luukun yläpuolella (toisio) ja sitten esilämmitetty tertiääri ilma tulee kamiinan takaa (termostaattinen säätö vedenlämpötilan mukaan). Millä tavalla tulisi käyttää noita ilmansäätöjä palon eri vaiheissa (sytytys, palo, hiillos tjms.)?

Alla vielä muutama kuva kamiinasta:

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 518
Vs: Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...
« Vastaus #1 : 12.12.2011-21:30 »
Moi,

oishan se hyvä kaminan saada kylmempää vettä sisuksiin lämmittäesssä. Saako tuota kattilalle lähtevää putkea jatkettua pohjalle asti? Tai vaihtoehtoisesti tuota alimman vastuksen reikää käyttöön.

Sinänsä taas matematiikkaa... jos kamina antaa 15 kw teholla kuumaa vettä varaajaan lämmittää se tunnissa 500 litran varaajaa noin 26 astetta ja tuohon kamiinan 21kw tuottoon tarvitaan 30 kwh veraan puita suunnilleen - 7-8 kg puita silloin tunnissa pitäs pystyä polttamaan.

Savukaasut on hyvä pitää niin matalana kuin se vaan puhtaasti palavan liekin kanssa onnistuu, suotta sitä savupiippua on lämmittää. Karkeasti ottaen ensiöilmaa vähän, se kaasuttaa puun, toisioilmaa sen verran että kaasut palavat puhtaasti. Aika poliittinen vastaus - mutta joka laitteethan ne on säädettävä tapauskohtaiseti ja erilaisissa piipuissa on erilainen veto eikä puhdasta polttoa voi oikein määriltellä silmällä kun piippuun karkaavat palamattomat kaasut ovat näkymättömiä. Tetriääri-ilma ei itselle selkiintynyt, mihin kohtaan palotapahtumaa se ohjautuu?

Tulikos valmistajalta mitään säätö-ohjeita? Hehän ovat kamiinan suunnitelleet ja tietävät kuinka se oikeasti pitäisi toimia.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

AnttiLehtinen

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 80
Vs: Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...
« Vastaus #2 : 12.12.2011-22:31 »
Aikas höpöhöö-ohjeet tuli. Toisio-ilmasta sanoivat ohjeessa että pitää sitä isommalla, mitä isomman määrän puuta polttaa kerralla pesässä. Tällöin ensi-ilma olisi melkein ellei täysin kiinni.

Tuo tertiääri-ilma on minullekin hieman mysteeri, se kun lämmitetään kulkiessaan kamiinan takaseinää pitkin, ilmakanava kulkee alas. Joten joko se syöttää ilmaa arinan alle, tai sitten toisio-ilman jälkeen... Tosi huonot ohjeet tässä masiinassa.
Erikoisinta tässä tertiääri-ilman syötössä on se että se on termostaatti-ohjattua, veden lämpötilan ollessa yli 85-astetta alkaa se sulkeutumaan. Alkuperäistä avoimuutta (vedon suuruutta) voi säätää termostaatti-kiekosta asteikolla 0-8. Missä 8 on täysin auki alussa ja suurempi (kuin asennossa alle 8:n) kun yli 85-astetta on saavutettu. Eli kun asento on alle 8:n on se rakokin pienemmällä lämpötilalla täysin kiinni. Esim. asennossa-6 ilma oli kiinni kun vesi oli yli 90-astetta. Asennossa 8 ilma-rakoa oli vielä selvästi vaikka vesi oli yli 95-astetta...
Mystinen juttu...

Savukaasujen pitäminen matalana ja puhtaasti palamisen toteutuminen samaan aikaan tuntuukin hieman vaikealta. Vai pitäisikö ottaa homma haltuun niin että polttaa aina mahdollisimman suurella vedolla, mutta eikös sekin alenna palokaasujen lämpötilaa ja johda epätäydelliseen palamiseen? Onkos kukaan sovittanut lambda-anturia hormilähtöön? Miten sitä voisi tulkata?

Tuota kattilalle lähtevää putkea tuskin saa jatkettua alemmaksi, mutta voisin vetää siihen mutkan niin että vesi virtaisi siitä aurinkokierukan läpi ja sitten vasta latauspumpulle.

Mitenkäs tuo kerrostuma? Häiriintyykö se tästä ja onko tuolla kerrostumalla jotain hyötyä verrattuna siihen että saisin tuon kaiken 500L lämpimäksi?

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 518
Vs: Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...
« Vastaus #3 : 12.12.2011-23:41 »

Aikas höpöhöö-ohjeet tuli. Toisio-ilmasta sanoivat ohjeessa että pitää sitä isommalla, mitä isomman määrän puuta polttaa kerralla pesässä. Tällöin ensi-ilma olisi melkein ellei täysin kiinni.


Mitä enemmän puita pesässä sen vähemmän sitä kaasutetaan kerralla että ehtii polttamaan


 Tuo tertiääri-ilma on minullekin hieman mysteeri, se kun lämmitetään kulkiessaan kamiinan takaseinää pitkin, ilmakanava kulkee alas. Joten joko se syöttää ilmaa arinan alle, tai sitten toisio-ilman jälkeen... Tosi huonot ohjeet tässä masiinassa.
Erikoisinta tässä tertiääri-ilman syötössä on se että se on termostaatti-ohjattua, veden lämpötilan ollessa yli 85-astetta alkaa se sulkeutumaan. Alkuperäistä avoimuutta (vedon suuruutta) voi säätää termostaatti-kiekosta asteikolla 0-8. Missä 8 on täysin auki alussa ja suurempi (kuin asennossa alle 8:n) kun yli 85-astetta on saavutettu. Eli kun asento on alle 8:n on se rakokin pienemmällä lämpötilalla täysin kiinni. Esim. asennossa-6 ilma oli kiinni kun vesi oli yli 90-astetta. Asennossa 8 ilma-rakoa oli vielä selvästi vaikka vesi oli yli 95-astetta...
Mystinen juttu...


Tavallisessa puukattilassa tuo kuullostaa ensiöpuolen ilmanohjaukselle. Se on levällään kun kattilavesi on kylmää ja sitten pienenee veden lämmettyä. Sen voi säätää varmaankin kohdalleen jossa menee kiinni kokonaankin. Toisaalta jos latauspumppu alkaa tehdä töitä esimerkiksi 70c tai 75c kohdalla niin 90 asteinen vesi on merkki siitä ettei pumppu ehdi siirtää kuumaa vettä varaajaan riittävästi.


Savukaasujen pitäminen matalana ja puhtaasti palamisen toteutuminen samaan aikaan tuntuukin hieman vaikealta. Vai pitäisikö ottaa homma haltuun niin että polttaa aina mahdollisimman suurella vedolla, mutta eikös sekin alenna palokaasujen lämpötilaa ja johda epätäydelliseen palamiseen? Onkos kukaan sovittanut lambda-anturia hormilähtöön? Miten sitä voisi tulkata?


Laita puita vähemmän kerralla palamaan kun tuo kamina lienee ns "yläpalotyyppinen" eli koko puumäärä palaa kerralla. Kokeilemalla se selviää, vaaka on hyvä kaveri, punnitse se korillinen puita (ja sitten se korikin) Tunnissa jos poltat vaikka "hyvin palavalla tulella" esim 4 kg, 6 kg tai 8 kg niin näet kuinka paljon kamiina ehtii ottamaan lämpöä talteen. Itse esimerkiksi poltin noin 2 kg kerta-annoksia kattilassa ja lisäsin noin 20 min väliin puita kun muuten savukaasut nousisi liian kuumiksi (työlästä mutta nyt aikaa on).


Tuota kattilalle lähtevää putkea tuskin saa jatkettua alemmaksi, mutta voisin vetää siihen mutkan niin että vesi virtaisi siitä aurinkokierukan läpi ja sitten vasta latauspumpulle.

Mitenkäs tuo kerrostuma? Häiriintyykö se tästä ja onko tuolla kerrostumalla jotain hyötyä verrattuna siihen että saisin tuon kaiken 500L lämpimäksi?


Lämmin vesi kerrostuu ja kun saat 500 litraa "tasaisen kuumaksi" niin siitä riittää sitten käyttövettä pitempään. Varaajan vesi alkaa jäähtymään alhaalta käsin ja käyttövesikierrukka on yläpäässä - samoin kun patterilähtö. Silloin saat koko varaajan vesimäärän käytettyä. Nyt et saa varaajaa ladattua täyteen eli alapää jää viileäksi?

Suuremmissa varaajissa huomaa kerrostuman helposti. Itsellä on ylhäällä 70c ja alhaalla 35c. Kun lämmittää on keskelläkin jo 70c ja alhaalla silti 35c. Varaaja jäähtyy samalla tavalla ja sitten siitä saa irti koko energiasisällön.

edit ja kun sen kattilalle tulevan veden saat varaajan alareunasta on se viileämpää ja kattilasta saat silloin enemmän irti lämmintä vettä ja palamiskaasut jäähtyvät paremmin
« Viimeksi muokattu: 12.12.2011-23:51 kirjoittanut Pähkäilijä »
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

AnttiLehtinen

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 80
Vs: Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...
« Vastaus #4 : 13.12.2011-06:02 »
Lainaus
Tavallisessa puukattilassa tuo kuullostaa ensiöpuolen ilmanohjaukselle. Se on levällään kun kattilavesi on kylmää ja sitten pienenee veden lämmettyä. Sen voi säätää varmaankin kohdalleen jossa menee kiinni kokonaankin. Toisaalta jos latauspumppu alkaa tehdä töitä esimerkiksi 70c tai 75c kohdalla niin 90 asteinen vesi on merkki siitä ettei pumppu ehdi siirtää kuumaa vettä varaajaan riittävästi.

Joo, olin sekoittanut asiat. Ohjeessa lukeekin että kyseessä on toinen ensiöpuolen ilmanotto... Juu tosiaan, ei tuo kamiina kauaa tarvii palaa niin kuumempaa kuin 72-astetta (termovarin termarin lukema) tulee takaisin kamiinaan. "Kaupan korillisella" puita lämmittää jo tuonne 90-asteeseen.


Lainaus
Lämmin vesi kerrostuu ja kun saat 500 litraa "tasaisen kuumaksi" niin siitä riittää sitten käyttövettä pitempään. Varaajan vesi alkaa jäähtymään alhaalta käsin ja käyttövesikierrukka on yläpäässä - samoin kun patterilähtö. Silloin saat koko varaajan vesimäärän käytettyä. Nyt et saa varaajaa ladattua täyteen eli alapää jää viileäksi?

Suuremmissa varaajissa huomaa kerrostuman helposti. Itsellä on ylhäällä 70c ja alhaalla 35c. Kun lämmittää on keskelläkin jo 70c ja alhaalla silti 35c. Varaaja jäähtyy samalla tavalla ja sitten siitä saa irti koko energiasisällön.

Joo en tosiiaan saa alaosan mittaria värähtämäänkään, vaikka yläosan lämpötila nousi jo 97-asteeseen.
Taidan käydä ostamassa putkitarvikkeita jotta saan tuon koukkauksen väkästeltyä. Ärsyttää kun pitäisi tuollaisella
vajaalla varauksella lämmitellä useammin, ennemmin saisi palaa vaikka koko aamupäivän ja sitten seuraavana aamuna taas tulta pesään, kuin että myöhään illalla pitää vielä muistaa pelti sulkea.  >:(

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 518
Vs: Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...
« Vastaus #5 : 13.12.2011-15:31 »
Yritin tuota pähkäillä kummin päin tuo ois parempi, kattilalle mennessä vesi jäähtyisi alareunassa vai kattilalta tuleva kuuma vesi jäähtyisi varaajan alareunassa. Jälkimmmäinen sinänsä antaa kuumemman veden kierrukalle mutta ensimmäinen taas kylmemmän veden kamiinalle. Suosittelen kysymään tuolta Termaxilta kumminpäin se on parempi kytkeä.

Sinänsä 500 litran varaajaan ei paljoa mahdu, VILP pitää sen noin 50c lämmössä valmiiksi? Jos lämmität sen 90c 40 astetta 500 litrassa = 23 kWh. Sillä ei pitkälle pötkitä joka tapauksessa viileimmillä keleillä.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

AnttiLehtinen

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 80
Vs: Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...
« Vastaus #6 : 13.12.2011-16:09 »
Jo tätä kamiinaa hankkiessani mietin että varaaja on kyllä onnettoman pieni, ehkä tulevaisuudessa vaihdetaan isompaan
tai kytketään isompi varaaja-rinnalle. Tämä talo kyllä viepi aika paljon lämpöä. Viime talvena kun oli lähen 30-asteen pakkaset,
ei 3x6kw vastukset ja vilp riittäneet mihinkään. Varaaja oli kokoajan karvan alle 40-asteinen ja ouman olisi halunnu kokoajan
lisää lämpöä (kun "+"-paloi kokoajan).
Tuossa kamiinassa on onneksi yö-poltto ominaisuus, jolloin lämmittää nukkuessammekin, ja hiillokselle aamuna sitten lisää...
Vapaa päivinä tuo toimii, mutta ei oikeen arkena, kun ei uskalla jättää kamiinaa yksin palamaan. Palaisihan se yö-asetuksilla
koko työpäivänkin... Säästö se on pienikin säästö.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 518
Vs: Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...
« Vastaus #7 : 13.12.2011-17:01 »
On sitte reippaasti neliöitä ja/myös vanhempi talo kun 18 kw ei riitä pakkasilla. Sittenhän saa kamiinassa polttaa puita apuna eikä sekään riitä. Tosin -30c VILPistä ei apuja ole lämmityspuolella.

Tuo kitupolttosysteemi kannattaa testata, ettei se nokea kamiinaa pahasti, silloin siitä ei juuri muuta iloa jää kun nuohoamisen ilo. Toisaalta noilla kulutuksilla talvisaikaan ei tarvia juurikaan säästöliekillä polttaa kun kaikki menee käyttöön samantien ja yön jälkeen uunillisen verran voi polttaa huoleti kun varaaja on viilentynyt sen verran mitä uunillisesta irtoaa lämpöä.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

AnttiLehtinen

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 80
Vs: Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...
« Vastaus #8 : 13.12.2011-18:12 »
Vähän menee tällaiseksi turinoinniksi, mutta menkööt. Tosiaan paritalo on kyseessä, vuosimallia 1969 ja neliöitä
yhteensä 362, kahdessa kerroksessa, joista toinen on kellari.
Appiukko joskus sanoi katsoneensa että kulutus olisi keskimääräistä tasoa, itselläni ei ole todellisuudesta mitään käsitystä.
Vuodessa öljylämmityksen aikaan paloi 5000L öljyä.

Eko

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 97
Vs: Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...
« Vastaus #9 : 13.12.2011-21:23 »
Antaahan tuo vesitakka lämpöä myös huoneistoonkin , samalla kun vesi lämpenee . Jos patterit on varustettu termostaateilla , niin ne huomaavat ylimääräisen lämmön ja reagoivat siihen . Meillä kun on yksikerroksinen pienehkö  omakotitalo , niin vesitakalla saa hyvin herkästi tupakeittiöön +26-30 astetta.
Silloin termarit aina pienentävät virtausta pattereihin ja lämpö varautuu paremmin veteen , kun sitä ei enää muuten tarvi pattereissa .

Minä laittaisin vesitakan otto puolen niin alas varaajassa kuin vain mahdollista . Paluu menisi sitten varaajan yläosaan , jolloin tosiaan helpoiten saavutetaan tuo lämmön kerrostuminen . Itse polttelen takassa tulia lähes joka ilta ,koska sillä saa niin mukavan lämmön taloon iltasella . Kerrallaan tulipesässä on korkeintaan kolme halkoa , sillä jos pesän latoo täyteen tahtoo takka ruveta kuumuksissaan ääntelehtimään , ja vaimo väkihän ei tästä pidä . Vesi ei silti kiehu sisällä , sillä ohjaan paluuvettä termostaatilla (+72 astetta) ja lämpömittarien mukaan kovillakin tulilla lämpö pysyy aika hyvin raameissa .

Silloin kun varaaja on lähes täysi ja sieltä tuleva vesi on yli +60 , niin puiden lisäämisen kanssa saa jo olla tarkkana
sillä tuo varaajan alaosa lämpenee sitten jo lopulta aika herkästi . Silloi myös ylä osan lämpö nuosahtaa herkästi yli +85
ja kun minulla on tuo turvatermari takassa +95 asteessa toimiva , niin ei turhaan enää viitsi kokeilla rajoja .
Attack DPX 25 lambda , jäspi 1200l + 500l rst aurinko varaaja ,vesitakka selmac , 60kpl tyhjöputkia + 500w pv

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 518
Vs: Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...
« Vastaus #10 : 13.12.2011-22:16 »
No on tuota kokoa talolla, ei se ihmekään jos 18 kw talvella ei riittänyt. Itse vm -49 140 neliön rintsikassa laskeskelin noin 10 kw tehontarvetta kovilla pakkasilla.

Pähkäilin vähän tuota varaajajuttua. Sinänsä se on fiksusti rakennettu muttei puulämmitystä varten vaan pelletille/öljylle jolloin hysteressi (= vaihteluväli missä lämpötilassa kattila lähtee päälle ja missä sammuu) saadaan nopeasti aikaan kun kattilan yläosaa vain lämmitetään - kertoohan mainoskin että sillä lämmitetään vain yläosa. Sama vaikutus kun auringolla järveen, pintalämpötila nousee mutta pohjalla on kylmää. VILP/MLP kierrukan ei tarvitse pitää koko varaajaa lämpimänä ja voivat toimia puolivälissä optimaallisemmalla hyötysuhteella, yläpuolella voi pitää yhtä sähkövastusta joka lämmittää käyttöveden. Sitten tuo aurinkolämpökierrukka on alimpana, yleensä kun aurinko lämmittää ei lämmintä käyttövettä tarvita ja silloin se lämmittää koko varaajaa - suurempi reservi.

1 Jos liität aurinkokierrukan kattilalle lähtevään putkeen ottaa se varaajan yläpäästä lämmitä vettä jonka hukkaa aurinkokierrukassa ennen kattilalle menoa.

2 jos laitat sen kattilalta tulevaan putkeen lähtee kattilalle joka tapauksessa kuumaa vettä varaajan yläpäästä

3 jos laitat suoraan putket aurinkokierrukalle ja lämmität koko varaajan sen kautta. Tässä tosin häviää varaajan kerrostuneisuus (niiden kuvassakin on kerrostuminen kuvattu hyvin eri väreillä) kun koko vesimäärä lämpenee tasaisesti. Kun varaajassa on 60c pohjalla lähtee myös 60c vesi kattilalle. Toinen asia onko aurinkokierrukka tehty tarpeeksi suuripinta-alaiseksi eli ehtii hukata 15kw tehoa veteen? Alussa varmaan hyvin jos varaajan pohjalla on 30c mutta lämmetessä? Varaajaa alapäästä lämmittäessä koko vesimäärä lämpenee (vertaa kattila liedellä). Toisaalta noilla neliöillä mitä asunnossasi on kaikki lämpö menee käyttöön samantien. Karkea arvaus nyt nollakelilläkin noin 6 kw (kun itellä noin 3 kw)

4 kuten Eko jo kertoi, pitempi putki, silloin varaajassa vesi kiertää ja niin kauan kun varaajassa on viileää vettä pohjalla sitä saa käyttöön kamiinalle. Ehkä sisäputki reikään jonka alapää on sivusta halkaistu ja se pohjalle asti (tai sitten linjaan osuu joku sähkövastus tai kierrukka edessä ettei mene pohjalle). Tosin pienempi putki kuristaa vähän joten riittääkö siinä tarpeeksi vettä virtaamaan?

Kysyisin suoraan Termaksilta mikä onnistuu parhaiten, sieltä löytyy varaajan suunnittelijat joilla on nämä asiat hanskassa  :D

vähän OT - mikäli polttopuut saat hyötyliikunnan hinnalla ja intoa riittää niin talvisajan sähkönkulutuksen hinnalla kuolettanet parissa vuodessa suuremman varaajan ja kattilankin. Onkos tuo kamiina sillein avarassa tilassa että 5 kw säteilytehokin haihtuu hyvin huoneeseen eikä tule tukalat oltavat vaikka pitempään lämmittää?
« Viimeksi muokattu: 14.12.2011-13:54 kirjoittanut Pähkäilijä »
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

AnttiLehtinen

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 80
Vs: Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...
« Vastaus #11 : 14.12.2011-17:31 »
Tokkopa tulee tukalat oltavat, kamiina on kellarissa ja tein vielä kamiinan yläpuolelle betoniin reiän, josta pääsee virtaamaan
yläkerran olohuoneeseen lämmintä ilmaa. Tuohon reikään mulla on vielä sellaisia 4x4cm pienoistuulettimia joita tuohon sopii 5kpl.
Tuota jos laittais termarilla pyörimään kun on liian kuuma...
Tuo sisäputki olisi muuten ihan kiva mutta liian työläs makuuni. Aurinkokierukalla mennään, saas nähdä mitä tapahtuu, viikonloppuna tuon ajattelin toteuttaa...
On tuossa kamiinan sijainnissa kellarissa se miinuspuoli että tulta ei pääse ihailemaan ja tulen ylläpito ei ole ihan niin vaivatonta.
Mietinnässä onkin yläk. olohuoneeseen avotakkaan vesivaipalla varustettu takkasydän....

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 518
Vs: Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...
« Vastaus #12 : 18.12.2011-19:11 »
Jokos pääsit koepoltot tekemään? Miten aurinkokierrukka jäähdytti?
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

AnttiLehtinen

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 80
Vs: Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...
« Vastaus #13 : 19.12.2011-05:56 »
Juu, jo on poltot tehty. Aurinko-kierukka levittää lämpöä alas suunnitellusti. Nyt vaan huomaan että 500l varaaja on tosiaan pieni.
Illalla lopetin klo 22 lämmityksen, ylhäällä oli 82 ja alhaalla 72 astetta. Nyt aamulla 5:30 vilp lämmitteli jo vettä...

Hyvin huomasi että 22mm aurinkokierukka lisää vastusta piirissä, nyt alkoi aika herkästi 2-asennolla kiehauttelemaan kamiinassa, pakko pitää 3-asennossa jotta ei kiehuis.

Kolme kaupan (entinen spar-kauppa) korillista meni tuohon lämmittämiseen. Hieman liian pienellä liekillä ehkä annettiin palon edetä. Liitoshormin lämpötila (k-tyypin anturilla pinnasta mitattuna) oli 135-180-astetta. Viime viikonloppuna päästelin silleen että lämmöt oli jotain 220-astetta. Sinänsä maltilliset savukaasut kun netissä puhuvat 350-asteen lämmöistä...

Pitääpäs nyt tällä viikolla poltella lisää puuta, saapas tuntumaa kamiinaan. Nyt kun polteltiin tuolla ehkä liian pienellä vedolla, niin annettiin ensiöpuolen termostaattisen ilmanohjauksen olla päällä ja pidettiin toisio-ilmaa rakosellaan (25% auki). Tuhkaluukussa olevaa räppänää pidettiin kiinni.

AnttiLehtinen

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 80
Vs: Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...
« Vastaus #14 : 19.12.2011-19:28 »
Tuntuu kyllä olleen aivan väärä tapa polttaa puhtaasti.  ;D
Anoppi naapurista sanoi että olipas tymäkkä savun haju, tänään uudet asetukset poltossa.
Luin tuolta: http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?f=1&t=20738&view=next
Että:
Lainaus
Tosin reilu hiilipeti ja nopeasti kaasuuntuva puu voi olla ongelmallinen yhdistelmä joillekin tulisijoille, nimittäin jos toisioilmasyöttö on puutteellinen, niin ilmaa ei välttämättä riitä kaiken kaasun polttamiseen, jolloin syntyykin nokea ja häkää yms. Mutta mikäli ensiöilmaa voidaan rajoittaa, ja toisioilmaa voidaan syöttää riittävästi, niin tämän ei pitäisi olla ongelma, pikemminkin päinvastoin. Tietääkseni optimaaliset suhteet ensiö- ja toisioilmalle ovat noin 20/80 %, eli arinalle pitäisi syöttää vain sen verran ilmaa että hiilet pysyvät hehkuvina, eikä niin että kaikki nyrkkiä pienemmät kappaleet nousevat irti arinalta. Sitä en tiedä onko kukaan tutkinut arinavedon vaikutusta pienhiukkaspäästöihin, mutta itse olen ainakin nähnyt miten arinaveto heittää tuhkaa ylöspäin, joten maalaisjärjellä voisi kuvitella että se ei ainakaan hiukkaspäästöjä vähennä. Mutta se että vähenevätkö pienhiukkaspäästöt jos ensiö/toisioilmasuhteet säätää 20/80 suhteille, niin sitä en osaa sanoa, sillä pienhiukkaset saattavat olla yksinkertaisesti liian kevyitä pudotakseen pienessäkin vedossa alaspäin, mutta varmaa on että ainakin nuohoojalla on vähemmän lapioitavaa jos arinaveto ei vedä ihan kaikkea suoraan piippuun. [/quote

Onko tuo 20/80-suhde teidän korvaanne oikeaan suuntaan oleva?
Hmm. olisipas jotain todella hyviä konsteja tietää milloin polttaa puhtaasti mutta ei kuitenkaan tuhlailevasti...