Puulämmitys ja tulisijat
Takat, uunit, puukattilat, puuhellat, puukeskuslämmitys, puulämmittäjät, puukaasuttimet, vesikiertoiset takat, kiukaat, hormit, piiput, nuohous, polttopuut 22.10.2014-05:09
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
Uutiset: Tervetuloa Puulämmitys ja tulisijat keskustelufoorumille!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 10
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Kokemuksia vesikiertoisista takoista?  (Luettu 22563 kertaa)
Pähkäilijä
Hero Member
*****
Viestejä: 1 489


« Vastaus #45 : 04.12.2012-17:35 »

Kiitos Pähkäilijälle noista laskuista ja tuosta varaajan lisäyksestä kaavoihin.

Mahtaiskohan tuohon latauspumppuun kannatta vaihtaa toi 72`C termostaatti esim. 83 C asteiseksi.
Siirtyisköhän tuolla vaihdolla enemmän lämpöä varaajaan.

Kerrostuminen on hyvinkin tarkkarajainen tuossa varaajassa, laitoin eilen ylä ja keski mittareiden väliin lisämittauksen, niin nyt on ylhäällä 72`C seuraavassa 60`C ja keskellä ja alhaalla 40`C ja alimmaisen mittauspisteen mittarissa ei lukemat lähde nousemaan ennenkuin keskikohdan lukema on tuo 72`C

Kiitokset Sepolle joka joskus rautalangasta väänsi mallin millä osaa laskea tyhmempikin  Hymyilee leveästi

Vaihdoin täällä 72c termarin 80 asteiseksi syksyllä ja ei ole mielessäkään vaihtaa takaisin. Nyt saa varaajan ladattua noin 10 astetta kuumemmaksi ennenkun alkaa varaajan alapäästä tulla kuumaa vettä kattilalle - jotakuinkin 35 kWh enemmän entiseen verrattuna ja kattilan lämmöt kestää alle 100 asteen kun sisääntuleva vesi on vielä alle 70 asteista. Samalla kotimittauksissa tuntus kattilasta saavan samansuuntaisilla hyötysuhteilla muutaman kW:n enemmän tehoa (ei tosin vesitakalla vaan yläpalokattilalla).

Lorvilla, Jiihuimalla ja taikurilla on online mittaukset joita voi katsoa netistä miten varaajassa lämmöt vaihtelee. Täällä on kynä ja paperi käytössä kun mittauksia tekee  Pyörittää silmiään Varaajan kerrostumisesta yks kuva eiliseltä kun testailin lämmitystä. kW lukemia ei niin kannata tarkkaan katsoa kun kv pumppu oli päällä ja siihen tulee silloin yks iso muuttuja mukaan jota täällä ei mitata.

Oma ehdotukseni tulevaisuuden latauspumpuksi. Se säätäs nopeutta kattilaveden lämpötilan mukaan ilman mitään erillisiä latauspaketteja.
tallennettu

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200

https://www.youtube.com/watch?v=fOGG_TP7aD4 polttopuiden tekoa

oman tönön polttopuun kulutusseurantaa - Arimax 240 Akvaterm 3000 rintsikka 140 m2
lmfmis
Full Member
***
Viestejä: 159


« Vastaus #46 : 19.12.2012-13:33 »


Kratkin polttamisesta:

Taisin löytää toisioilman käytölle optimin:
1. Aloitustuli pienestä klapista, paljon ensiöilmaa  että kuumentaa pesän nopeasti ja saa hiilloksen

sitten

2. Pienennetään ensiöilmaa, avataan toisioilma auki.

3. Kuuman hiilloksen päälle ihan muutama puu, jotka rupeavat kaasuuntumaan hyyvinkin nopeasti. Poltetaan reippaalla toisioilmalla.

4. Toistetaan 3.


lopuksi

4. Kun liekit häviävät, suljetaan toisioilma
5. polton  lopuksi tyhjennetään takkasydän "lämmöstä" allakuvatulla tavalla:


Tilasin nyt magneettiventtiilit joilla toisella suljen pumppukierron ja toisella avaan latausventtiilin ohituksen.

Noita ohjaamaan tuollainen "johdoton" rasia pannuhuoneeseen ja käyttökytkin takan viereen.

Kun tuolla ohjaten nuo molemmat venttiilit nappaa kiinni polton jälkeen - siiirtyy varaajaan tehoa 70 000 W ! kun takan vesitila korvautuu kylmällä vedellä varaajasta.

Tehoa saa muutaman minuutin ja sotkeehan se varaajaa, mutta kuumalla vedellä, joten jonkinlainen kerrostuminen säilyy.




Pesää ei kannata näköjään  "ladata täyteen" sillä silloin puuta kaasuuntuu selvästi liikaa saatavilla olevaan toisioilmaaan nähden. Pienemmät puu määrät kaasuuntuvat tasapainoisemmin.

« Viimeksi muokattu: 19.12.2012-13:49 kirjoittanut lmfmis » tallennettu
Eko
Jr. Member
**
Viestejä: 86


« Vastaus #47 : 19.12.2012-13:43 »

Samanlailla täällä lämmitetään vesitakkaa , ensin pesä kuumaksi pikkupuulla vedot auki  , sen jälkeen isompaa puuta pesään 2-3kpl ja ilmaa vain toisiopuolelta . Lopuksi piippupeltiä pienemmälle kun termari katkaisee pumpulta sähköt > loppulämpö
mitä jää ja tulee yli 72 astetta siirtyy varaajaan ja loput takan ja putkiston haihduttamana huone ilmaan .
Ja vesitakka oli Prityn valmistama.
tallennettu

Attack DPX 25 lambda , jäspi 1200l + 500l rst aurinko varaaja ,vesitakka selmac , 60kpl tyhjöputkia + 500w pv
jussi
Jr. Member
**
Viestejä: 93

1xLU2800 4xpeltimuuri 3xkaakeliuuni 1xLeino liesi


« Vastaus #48 : 19.12.2012-18:51 »

Täytyypä testata samallalailla noitä pönttö- ja kaakeliuuneja.
Nyt olen ladannut heti isoja koivuklapeja, 2/3 pesällisen
tallennettu
Pähkäilijä
Hero Member
*****
Viestejä: 1 489


« Vastaus #49 : 19.12.2012-20:59 »

Täällä on kylmän tulikiviuunin lämmitystestit menossa kolmatta päivää. Opiskelin jopa käyttöohjekirjaa ja sillekin on ohjeina 3-4 lisäystä kun puut polttaa eikä kaikkea kerralla.

Klapistokeri menetelmällä saanee parhaiten kaasuuntuvat aineet poltettua kun puiden lisäystä tapahtuu tasaisesti. Normitilanteessa yläpaloisilla karkaa alussa suurin osa palamattomina piippuun jos liikaa kerralla iskee pesään tavaraa.
tallennettu

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200

https://www.youtube.com/watch?v=fOGG_TP7aD4 polttopuiden tekoa

oman tönön polttopuun kulutusseurantaa - Arimax 240 Akvaterm 3000 rintsikka 140 m2
AKH
Jr. Member
**
Viestejä: 71


« Vastaus #50 : 21.12.2012-15:49 »

Log Tempillä tulut viikon seurailtua varaajassa lämmön kehittymistä. Kiva seurailla miten lämmöt nousee, mutta mitenkähän sais näyttämään yli seittemänkympin lukemia?

Eihän tuolla Log Tempin ohjeissakaan kyllä kyseiselle anturityypille luvattukaan yli 70`C lukemia.

Olisi kyllä mukava kun vois laittaa varaajan ylälämmönkin näkymään käyrässä.

Vähän ennen aamu kahdeksaa sinisessä käyrässä näkyy notkahdus joka johtuu yöpudotuksen poismenosta, mutta aika hyvin näyttäs palautuvan käyrä muotoonsa hetken päästä. Eipä varmaan ole huono idea tiputtaa melkein kymmenen asetetta ilta yhdestätoista tohon aamu kasiin.

Sininen käyrä varaajan keskilämpö.
Punainen käyrä varaajan alalämpö.
Vihreä takan imuilma.
« Viimeksi muokattu: 21.12.2012-15:59 kirjoittanut AKH » tallennettu

RMT-talo v.1959
Jämä Kantikas 1150
Aquador 10
Savukaasujen lto
seppol
Sr. Member
****
Viestejä: 391


« Vastaus #51 : 26.12.2012-23:18 »

Olen seurannut vesikertoisten takkojen käyttökokemuksia neljä vuotta. Niitä alkaa ilmestyä syyskesällä ja ne ovat optimistisia. Näin joulun maissa kun kunnon lämmityskausi alkaa ne vähenee tai muuttaa muotoaan. Aletaan keskustella mittarien näyttämistä ja varaajien kerrostumisista ja lisälaitteista järjestelmiin. Tammi ja helmikuussa juttuja ei enää ole. Mitä on tapahtunut?

Kun laitoin muutaman rakennekuvan omastani, niin se oli kuulemma kattilamainen. Arvatkaapas kuinka se nyt toimii.
tallennettu
savonhumu
Full Member
***
Viestejä: 213



« Vastaus #52 : 26.12.2012-23:42 »

Meinaatko vihjata että tuotot onki pettymys?
Täällä ainaki hymykorvissa omavalmisteuunikiertoo seurailen kun puuta voi vihdoinkin polttaa kunnolla uunissa kun on kunnon pakkaset Virnistää Ja torpassa tarkenoo kun samalla lämpee lattiat ja käyttövesikin esilämmittyy Cool Edelleen riittää varaajan yläosan vastukselle 2h joka yö että käyttövesi tulistuu seuraavalle päivälle. Tönössä 150m2 vesikiertosta lattiaa ja käyttövesi samasta 1000l pytystä jota lämmitän tuolla uunilla,auringolla ja sähköllä.. että semmosta murhetta täällä...
evo2(muokattu 1proto) tulee näillänäkymin tammikuussa paikalleen niin saan tuon käyttöveenki mahdollisesti tehtyä loppuun uuniin avulla. Ja muuten "näyttää" ihan vuolukivileivinuunilta helloineen tuo mun härveli... Sen kummemmin vesimiilua väheksymättä! Hieno laitos sekin!

Mulla on pollucomm uunin putkilinjassa +erillinen sähkönkulutusmittaus KAikelle, mikä liittyy lämmitykseen ja käyttöveteen joten aika hyvin tiijän missä mennään ja paljoko evo2 pitäs lisätä tehoja, että käyttövesikin tulis kokonaan puulla...
« Viimeksi muokattu: 26.12.2012-23:47 kirjoittanut savonhumu » tallennettu

Hitaasti mutta epävarmasti.
AKH
Jr. Member
**
Viestejä: 71


« Vastaus #53 : 27.12.2012-00:56 »

Jep jep.
Kyllä vesitakalla meinataan selvitä, on sitten kuin huono tahansa. Ensitöikseni muutin itselleni tarpeettoman lasiluukun kunnolla eristetyksi ja laitoin takkatilassa patterit päälle ettei siellä tarvitse palella kun käy puita lisäämässä. Takkaa ympäröivä huone on n.22 asteinen, takka ei luovuta huoneilmaan lämpöä, eikä ollut tarkoituskaan. Lämpö
 johdetaan patterikierron kautta. tehoa tuolle luvattiin jotai 7kWh veteen, toteutuneet lukemat on ollut 7-22kW. Sähkönkulutus tippuu näillänäkymin 20 000kWh:sta 5000 lukemaan.
Takan kulut 2400€ jolla varmaan olis tehokkaammankin järjestelmän saanut aikaiaeksi, mutta en vielä anna 20 neliön lämpöisesta metallivertaasta pannuhuoneelle neliötäkään, joten alapaloiset kattilat ovan heidän käytettäväksi joilta löytyy tilat. Saattaapi iänmyötä harrastaminen muuttua täysin lämmittämiseksikin, mutta jos tässä jaksaa vielä vähän aikaa tällä järjestelmällä, niin tyytyväinen olen. Kämpässä tasainen lämpö jokaiaessa huoneessa ja vesi lämpiää yhdellä ja samalla laitteella.

Voipahan sitä jokuaamu herätä intoa täynnä ja muuttaa järjestelmä avopaisunnalle ja sen jälkeen lämmitysjärjestelmään löytyykin vaihtoehtoja enemmän.
Siinä vaiheessa kaupalliset tuotteet saattaa jäädä omalta kohdalta ostamatta.
Kun ei ole paineastiapykälät häititsemässäkään enään, vaikka 0,7mm pellistä varmaan tulee jatkossakin tehtyä tuotteita jotka valmistaessa 50 baaria veden painetta joutuvat kohtaamaan.
tallennettu

RMT-talo v.1959
Jämä Kantikas 1150
Aquador 10
Savukaasujen lto
seppol
Sr. Member
****
Viestejä: 391


« Vastaus #54 : 27.12.2012-09:12 »

Hyvä että saadaan omia projekteja toimimaan. Olen seurannut savonhumun kehittelyä ja ajatukset on saman suuntaiset. Myös AKH on samoilla jäljillä. Minä olen varovasti ehdotellut esimerkiksi sitä että luukku pitää olla umpinainen. Itsellä on kaksinkertainen teräsluukku. Lisäsin valurautaiseen 4 mm levyn sisäpuolelle. Tuo mainostajien "nopea lämmön luovutus" on varaavan uunin huonoin ominaisuus. Kun yhdistetään vesikierto kiviuunin sisälle, mielestäni lopputuloksessa on kummankin osan huonot puolet.
Nyt on uudet neuvottelut teräspajan kanssa valmistuksesta. Vähän raskas vetää yksin.
tallennettu
AKH
Jr. Member
**
Viestejä: 71


« Vastaus #55 : 27.12.2012-09:52 »

Moi.
Laitoin tosiaankin lasin tilalle teräslevyn(6mm) ja sisäpuolelle kahdeksan tulitiiltä joita muotoilin reunoista ohuemmiksi kiinnityksen vuoksi. Tiilien päälle tein paksusta raudasta kiinnityspannan jonka alla kivet pääsevät elämään omaa elämäänsä laajetessaan.

Kalvopaisunta on tästä järjestelmästä lähdössä,kun saan riittävästi faktaa sen toteuttamiseen.

Ongelman muodostaa tällähetkellä neliskulmaisen varaajan punaraja kahdeksassa metrissä(0,8bar). Varaajan lämmöt vaihtelee n.30-80*C ja nykyinen kalvopaisunta on mitoitettu sähköllä lämmitettävän varaajan muutaman asteen vaihteluille. Helppohan tuohon olis laittaa viereen isompi kalvopaisari, mut ku ei oikein kiinnosta mielummin avonainen jos vielä tulee puukattila tehtyä itse ja se tekeminen ei ollut kaukaahaettu tänävuonnakaan. oli jo piirrustukset tossa optisen plasman pöydällä muttei ollut varastossa sopivaa"peltiä".
Niin ja järjestelmä vaati nykyisellään yheksän metriä vedenpainetta mittariin järjestelmän ilmaamiseksi.
tallennettu

RMT-talo v.1959
Jämä Kantikas 1150
Aquador 10
Savukaasujen lto
lorvi
Vieras
« Vastaus #56 : 27.12.2012-10:03 »

Tuo avopaisunta-astia voi olla myös alempana kuin patteriverkosto, minulla 20 vuoden käytännön kokemus asiasta joten en kakkaa puhu.
tallennettu
Pähkäilijä
Hero Member
*****
Viestejä: 1 489


« Vastaus #57 : 27.12.2012-10:38 »

Kotipaikalla kellarissa on varaaja avopaisunnalla, varaajassa 15 metriä (muistaakseen) ryppykuparia lämminvesikierukkana. Patteriverkoston vesi omanaan ja varaajan omanaan. 2 kerrosta ylempänä on pieni avopaisunta-astia patteriverkolle hapokkaasta tällä kertaa.
tallennettu

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200

https://www.youtube.com/watch?v=fOGG_TP7aD4 polttopuiden tekoa

oman tönön polttopuun kulutusseurantaa - Arimax 240 Akvaterm 3000 rintsikka 140 m2
AKH
Jr. Member
**
Viestejä: 71


« Vastaus #58 : 27.12.2012-10:49 »

Tuo avopaisunta-astia voi olla myös alempana kuin patteriverkosto, minulla 20 vuoden käytännön kokemus asiasta joten en kakkaa puhu.

Meneekö siitä kenties putki kuitenkin ylemmäksi kuin patteriverkko?
tallennettu

RMT-talo v.1959
Jämä Kantikas 1150
Aquador 10
Savukaasujen lto
savonhumu
Full Member
***
Viestejä: 213



« Vastaus #59 : 27.12.2012-11:00 »

Hyvä että saadaan omia projekteja toimimaan. Olen seurannut savonhumun kehittelyä ja ajatukset on saman suuntaiset. Myös AKH on samoilla jäljillä. Minä olen varovasti ehdotellut esimerkiksi sitä että luukku pitää olla umpinainen. Itsellä on kaksinkertainen teräsluukku. Lisäsin valurautaiseen 4 mm levyn sisäpuolelle. Tuo mainostajien "nopea lämmön luovutus" on varaavan uunin huonoin ominaisuus. Kun yhdistetään vesikierto kiviuunin sisälle, mielestäni lopputuloksessa on kummankin osan huonot puolet.
Nyt on uudet neuvottelut teräspajan kanssa valmistuksesta. Vähän raskas vetää yksin.

Nämä omavalmisteet vie aina aikaa ja hermoja ennenku ruppeevat kunnolla rokkaamaan! Minen siitä noppeesta lämmönluovutuksesta ossaa oikeen sannoo juuta enkä jaata, riippuu varmaan pitkälti tulisijan koosta. Allekirjottaneen massiivinen vuolukivinen leivinuuni+puuhella kylessä ei ainakaan kovin noppeesti jäähy. Joulun alla lämmitin aamulla ns normisti ja ilalla nakkasin 7kg kinkun pesään paistumaan. Seuraavana aamulla sian perä oliki just sopevasti kypsyny vaikka vesikierrolla kokoajan jäähytin uunia Iskee silmää Paisto-ominaisuudet on ainakin vielä pysyny lähes ennallaan, vaikka uuni nyt tuon vesikierron takia hieman äkempää jäähtyykin.

Lämmityksen jälkeen pumppu huutaa käytännössä seuraavaan vuorokauden putkeen ja vielä pitkän matkaa toistakin kunnes alkaa tauottelemaan eli kovin äkkiä ei lämmöstään ainakaan tämä laitos luovu.. Lämpökäyrä toki on laskeva ja pumpun kierokset tippuu sitämukaa, mutta aika hyvin sitä tehoa tullee kun lähtötilanne tehoissa on usein 3kw ja siittä lähtee pikkuhiljaa vajumaan alaspäin niin että esim. eilen iltasen uuninlämmityksen jälkeen tälle aamulle oli pollucomiin raksuttanu reilu 20kwh. Nollakelillä riittää kun jokatoinen päivä uunia lämmittää ja näillä keleillä tieten jokapäivä. tuvan lämpötila on näin lämmityskaudella jtn 22-24 -astetta kun tuo laitos kumminki hohkaa ympäristöönkin lämpöö aikas hvyin vieläkin eli kokonaisteho on paljon suurempikin kun mitä varaajaan siirtyy. Eroa entiseen lämmitykseen ilman vesikiertoo on vain se että nytten kauimmatkin osat taloa saapi osansa uunin lämmöstä vesikiertosen lattian kautta ja käyttövesi esilämmittyy myöskin. Puita on menny uuninpesään tällä tahilla aiemmat vuojet, joten mittään lisävaivaa ei tuo lämmitysjärjestelmän muutos ole tuonut ja aina voipi jättää sähkövastuksen varaan jos on esim poissa pitemmän pätkän..
« Viimeksi muokattu: 27.12.2012-11:03 kirjoittanut savonhumu » tallennettu

Hitaasti mutta epävarmasti.
Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 10
  Tulostusversio  

 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.12 | SMF © 2006-2009, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!