Atmos DC 40 GS ja mahdollinen latausongelma

[markkulievonen]

Niin, tuosta vastuksesta. Jokainen ymmärtänee, jos putken  eteen laitetaan 25mm päähän  levymäinen este eli veden tulee virrata 90 aseteen kulmassa. Vastusta aiheuttaa jo kaikki kulmat, vaikka on pyöristyksen kanssa.Kun huomioi miten  kiertovesipumpun tuottama paine on pieni, niin kaikilla ahtailla kohdilla on suuri merkitys. Tilanne olisi kokonaan toinen, jos pumppu toimisi  suurella paineella.

Tänään keskustelin kaverin kanssa, jolla on kattilassaan Ladomat. Kattilan lämpötila on lämmityksen aikana vain muutaman asteen korkeammalla termostaatin lukemasta. Kattilan rakenne on väljä ja siten vastus pieni. Samoin kaikki putkien pituudet tuovat vastusta veden kiertoon. Jos tarkkoja ollaan, niin metrin pätkä suoraa putkea alentaa jo kiertovesipumpun ilmoittamaa tehoa puhumattakaan  mutkista jne....

Aiemmin oli pohdintaa kattilan ilmataskuista. Tämä kattila tulee asentaa suoraan kuten kaikki kattilat on suunniteltukin. Niin, kattilan takana oleva 25mm vesitila on siis erillinen kotelo, joka ei ole siis yhtenäinen kattilan  etupuolella olevaan vesitilaan. Itse kuvittelin  kuvien perusteella, miten vesitila olisi yhtenäinen kattilan pituus suunnassa ja yhde olisi asennettu siten, että vesi olisi kulkeutunut suoraan kattilan etuosaan.

[Juhanisto]

No itselläni on laddomat ja vesi kattilan sisällä lämpenee normaalin kierron aikana 8-12 astetta. Tuohan riippuu paljon siitäkin mikä vaihe palamisessa on menossa.

[nyysis87]

Minullakin lämpenee vesi tuon 8-12 astetta ja sama malli kuin juhanistollakin, mutta tuo kattilamittari heittää täällä 10 astetta jos vertaa laddomatin ja varaajan mittareihin.

[markkulievonen]

Niin, jos kyseessä on Ladomat latausjärjestelmä, niin tärkein lämpötila, jota tulee seurata on tuo todellinen kattilasta tuleva lämpötila. Siis sama lämpötila, joka menee varaajaan ja  alas kiertoon. Kattilassa todella voi olla menlaisia lämpötiloja ja  siten riippuu mihin mittari on asennettu.
Esim. nykyisessä kattilassani mittari on edessä, mutta  mittarin anturin asennettaessa määrättyyn kohtaan lämpötila olisi jo lähellä kiehuntaa kattilan rakenteesta johtuen. Piste kiehuntaa.

Niin,  koen huolettomampana lämmitellä järjestelmällä, jossa on hyvä veden kierto ja vaikeimmissakin tilanteissa kattilan kiehuntaa ei tapahdu. Esim. nykyinen kattila saa palaa huoletta täydellä teholla ( n40kw), vaikka varaajasta tulee +85C...90C vesi . Kattilan lämmöt on  +100C.Kiehunta piste on n +105C.

Niin, termostaatti on +83C ja  lämmityksessä kattilan lämpötila on  n 85C. Veden kierto on kuin autossa ja ainoastaan lämmityksen lopussa lämpötila kohoaa +100C. Niin, aikoinaan oli alitehoinen kiertovesipumppu, niin silloin lämmöt nousivat jopa +10C yli termostaatin ja kiehunta oli helposti mahdollista.

[savonhumu]

Niin, tuosta vastuksesta. Jokainen ymmärtänee, jos putken  eteen laitetaan 25mm päähän  levymäinen este eli veden tulee virrata 90 aseteen kulmassa. Vastusta aiheuttaa jo kaikki kulmat, vaikka on pyöristyksen kanssa.Kun huomioi miten  kiertovesipumpun tuottama paine on pieni, niin kaikilla ahtailla kohdilla on suuri merkitys. Tilanne olisi kokonaan toinen, jos pumppu toimisi  suurella paineella.

Tänään keskustelin kaverin kanssa, jolla on kattilassaan Ladomat. Kattilan lämpötila on lämmityksen aikana vain muutaman asteen korkeammalla termostaatin lukemasta. Kattilan rakenne on väljä ja siten vastus pieni. Samoin kaikki putkien pituudet tuovat vastusta veden kiertoon. Jos tarkkoja ollaan, niin metrin pätkä suoraa putkea alentaa jo kiertovesipumpun ilmoittamaa tehoa puhumattakaan  mutkista jne....

Aiemmin oli pohdintaa kattilan ilmataskuista. Tämä kattila tulee asentaa suoraan kuten kaikki kattilat on suunniteltukin. Niin, kattilan takana oleva 25mm vesitila on siis erillinen kotelo, joka ei ole siis yhtenäinen kattilan  etupuolella olevaan vesitilaan. Itse kuvittelin  kuvien perusteella, miten vesitila olisi yhtenäinen kattilan pituus suunnassa ja yhde olisi asennettu siten, että vesi olisi kulkeutunut suoraan kattilan etuosaan.

Se 25mm matka vastaa about tuumasen putken halkasijaa eli väitämpä ettei vastusta oo ainakaan niin lujasti että olis mtn merkitystä!  totta on se että mutkat sun muut himmelit lisää vastusta, mutta missä menee raja että alkaa olla jo merkitystä! Esim mulla on dn20/dn16 kurttuputket+22mm silee kupari sotkettu samaan linjaan ja putkee on yhteensä jtn vajaa 80 metriä kaikkinensa ja ovat suurelta osin vielä tuhannen mutkilla, osa pyöreillä kurveilla ja osa terävillä... Lisäks linjasta löytyy kuristavia paikkoja useampiakin mutta siittä huolimatta jaksaa 3-75w pumppu pyörittää 0.55m3/h tahissa hommaa läpi eli en nyt ihan täysillä ole alleviivamassa väitettä mahottomasta virtausvastuksesta!

[Heater]

Ei kyllä noilla tehoilla ole tuommosella levyllä mitään merkitystä virtauksen suhteen. Höpöhommaa

[markkulievonen]

Jos lämpötilaero  on varaajan - kattilan välillä suuri niin todella ei mitään merkitystä. Esim. tällä hetkellä  lämmitettäessäni varaajaa, varaajasta tulee vettä kattilan  veden kiertoon vain  noin 10 / l vettä minuutissa. Tilanne on kokonaan toinen kun / jos lämpötila ero on vain 10C.

[geswas]

En myöskään olisi noista virtauksista ja lämmöistä kovin huolissani. Kyllä se pumppu sitä vettä kierrättää ja testattu on että oma atmos alkoi poreilla pumpun sammutuksen jälkeen täydessä poltossa kun lähtevä mittari näytti 123C! Verkostopaine oli tuossa testissä noin 1,1bar. Eli eikohan tuon varaajan 100 asteiseksikin saa ilman suurempia keittelyjä, eri asia sitten onko siinä mitään järkeä...

[vmj]

Niin, jos kyseessä on Ladomat latausjärjestelmä, niin tärkein lämpötila, jota tulee seurata on tuo todellinen kattilasta tuleva lämpötila. Siis sama lämpötila, joka menee varaajaan ja  alas kiertoon.

Laddomattejakin on eri malleja... ja ainakin 21-100:n tehdasasenteiset sulkuventtiilit kuristavat, vaikka toisessa päässä onkin 2" liitin. Sama pätee Termovarin latauspakettiin. Oma lukunsa on sitten myös se millä nopeudella pumppua ajetaan. Valmistajat suosittelevat III-nopeutta pumpun käynnistymisen varmistamiseksi (käynnistysmomentti pieni).

Itsellä on 21-100, 83-asteen termostaatti, jälkiasenteiset 2" sulkuventtiilit ja 2" putkitus. Pumppu asennossa III. Hyvässä poltossa kattilan mittari näyttää 86 astetta, joskus harvoin just nuohouksen jälkeen on käynyt 87 asteessa.

[SR]

Minulla tosiaan suurin ongelma oli kattilan oma lämpömittari, se näytti pahimmillaan lähes 20 astetta liikaa. Tuon anturitasku on melko lähellä kattilan "lähtöyhdettä", joten oletan että sen pitäisi olla suht samoissa lämmöissä kuin todellisuudessa kattilasta lähtevä vesi.

Nyt olen lämmitellyt muutaman kuukauden 83 asteisella termarilla, saan 3m3 varaajan noin 90 asteeseen, mikä riittää minulle. Hitsasin termarin vaihdon yhteydessä latausputkiin kolme yhdettä lämpömittareille. Nyt seuraan vain niiden lukemia, kattilan mittari on vain koristeena. Kun kattila pöhisee jotakuinkin täysillä, niin kattilasta lähtevän veden lämpötila on 90-92 astetta. Lämmityksen lopussa lukemat nousee haarukkaan 95-98 eli jäähdytyskierukka pysyy yleensä kiinni. Vesi lämpiää kattilassa käydessää 10-15 astetta.

Edelleenkin savukaasut ovat minusta yllättävän kuumia, nuohoamisen jälkeenkin "päästään" vähän yli 300 asteen. Tuntuisi ettei hyötysuhde ihan paras mahdollinen ole, muistaakseni lämmöt pitäisi olla nimellisteholla suunnilleen 250. Nyt vain ei ole ollut aikaa eikä mielenkiintoa ruveta ehtimään tuohon ratkaisua, kun pannu muuten toimii ihan hyvin. Ilmojen säätö ei tunnu vaikuttavan asiaan juuri mitenkään.

[markkulievonen]

Kun tutkii tämän kattilan rakennetta konvektion osalta, niin savukaasujen lämpötila lie vaikea pitää  siedettävissä rajoissa,- alle +250C. Ihan yksinkeraisesta syystä, koska koko konvektio on kattilaveden ulkopuolella. Vain kattilan seinä viilentää savukaasuja. 60% pinnoista, niin nuohoaminen ei vaikuta asiaan. Eniten lämpötilaan vaikutetaan puhaltimen säätimellä / vedolla.

Niin, jos kattilassa ei olisi suurta vastusta vedenkierrolle, niin   varaajaan menevän veden lämpötila olisi vain muutaman asteen korkeammalla kuin Ladaomatissa oleva termostaatti. Kaverillani on sama Laddomat, mutta eri kattila merkki, niin hänellä  varaajaan  menevän veden lämpötila on vain nelisen astetta korkeammalla kuin laitteen termostaatti asema.
Niin, suurehko varaaja ja hiljalleen lämmittäminen lie parasta tälle kattilalle.

[Juhanisto]

Minä olen ainakin ymmärtänyt että laddomatin tehtävä hoitaa varaajaan mahdollisimman kuumaa vettä ja rauhallisella tahdilla että kerrostuminen olisi paras mahdollinen. Eli jos vaikka +78 termarilla menee varaajaan +92-+95 vesi, niin eikö se ole parempi kun tuolla suurella virtauksella +82-+85 vesi.

Kattilanhan tarkoitus on polttaa kaasut mahdollisimman puhtaasti ja näin ottaa niistä energia talteen. Jos kaasutus on epätäydellistä niin se helposti nostaa savukaasujen lämpöä. Ja samalla hyötysuhde laskee. Ainakin näin olen asian ymmärtänyt. Omassa kattilassani savukaasut pysyy +230-+260 tasolla koko tehokkaan polton aikana. Aluksi ne nousee tuonne +260 ja sitten kun vedonsäädin kattilan lämpenemisen myötä sulkee ilmaluukkua niin laskee tuonne +230 paikkeille. Mutta kiinteäsäätöisten kanssa se on tälläistä, ei sitä koskaan saa "säätöihin". Se pitää vaan hyväksyä tai sitten hankkia itseään säätelevä malli. Tuohon konvektio asiaan en ota muuta kantaa kun että minulla se kyllä laskee savukaasut ihan tarpeeksi alas. Mutta tietysti eri tehoinen kattila kyseessä.

[markkulievonen]

Tietysti kukaan ei estä, etteikö virtauksellakin voine säätää kattilan lämpötilaa, mutta se ei ole itse laiteiston tarkoitus. Laddomatin tarkoitus on pitää kattila VÄHINTÄIN termostaatin arvon  lämpötilassa ja ylilämpö siirtää varaajaan. Mitä suuremi veden virtaus, sitä lähempänä termostaatti tasoa on kattilan lämpötila ja varaajan menevän  veden. Niin, ei virtaus sotke varaajan kerrostumaa, vaan varaajan vesi kerrostuu tasaisesti.

Mutta, kuten huomaatte, niin virtauksellakin voi säätää  kattilan korkeinta lämpötilaa, mutta kriittisessä vaiheessa alhainen veden  kierto ei riitä.

[arveccio]

Riippuu laddomaatista...

[Setämies]

Niin, tuosta vastuksesta. Jokainen ymmärtänee, jos putken  eteen laitetaan 25mm päähän  levymäinen este eli veden tulee virrata 90 aseteen kulmassa. Vastusta aiheuttaa jo kaikki kulmat, vaikka on pyöristyksen kanssa.Kun huomioi miten  kiertovesipumpun tuottama paine on pieni, niin kaikilla ahtailla kohdilla on suuri merkitys. Tilanne olisi kokonaan toinen, jos pumppu toimisi  suurella paineella.

Esimerkiksi tuuman putkessa 90 asteen mutka tai 25 millin päässä oleva levy aiheuttavat varsin erilaisen vastuksen. Mutkassa virtaus pinta-ala on vakio, mutta levyn kohdalla pinta-ala on moninkertainen. Virtaushan pääsee joka suuntaan. Toki joka mutka vastustaa, mutta vain kokonaisvastus merkitsee.