Ariterm 35+ 2012, katastrofin edellä...

[Orlanni]

Spekulaatiota aukkojen koosta ja ilmamääristä: Palopesän sisääntulon pienentäminen vaikuttaa siten että kaasujen virtausnopeus kasvaa aukon alueella kaasumäärän pysyessä entisenä. Painehäviö aukon yli kasvaa. Toivon mukaan suuremmalla virtausnopeudella saadaan aikaan pyörre palopesään ja kunnollinen palaminen.  Painehäviön kasvaessa aukossa tarvitaan saman virtauksen saavuttamiseksi vastaavasti suurempi alipaine imurilta.  Kattilan läpimenevä ilmamäärähän pidetään vakiona (ennallaan) jolloin ensiö- ja toisioilmojen säädöt ja säätöjen luonteet pysyvät entisellään. Palopesän aukon pienentäminen vaikuttaa siis ainoastaan palopesän sisällä pyörivän kaasun nopeuteen ja kattilan tarvitseman vedon suuruuteen.
    Aukkoa kannattaisi pienentää mielestäni ainakin 20%, että saataisiin selvä muutos kattilan käytökseen. Ja minimialipaine olisi sitten 20% suurempi kuin aikaisemmin.

[geswas]

Ension pienennys ja imurin nosto = suurempi alipaine, ja tossahan on koitettu jo mennä yli 100 pa:n lukemissa, mikä tehtaan mukaan ei ois suotavaa 
Ohjeistus kun on 30-40 käyttiksestä riippuen,mja labratyypin mukaan on "turvallista" ajaa jopa 23 pa lukemassakin, sen alle ei sais mennä...

Sitä en tiedä miksi ei yli 100 eikä alle 23, mut ainakin toi alempi on tähänastisten kokemusten perusteella poissuljettu vaihtoehto, ja taas hirmu paljo yli 125pa lukemat on kans jo niin ja näin...

Juu tuo on totta, en tullut ajatelleeks että nuo alipaineet on jo nyt ollut tota luokkaa.

Millaset säädöt noissa videoiden poltoissa oli? Ensiö, toisio, imurin teho ja savukaasut huiteli missä?

[Emäntä]

Pakostakin tuo piipun lämpeminen vaikuttaa jotenkin, vaikka alipainelukemissa se ei mainittavemmin näy. Ihan jumalaa toi imuri ei sentään voi korvata.
Se ei mulla tahdo oiken mennä jakeluun että miten ton alipaineen kuuluu pudota palon edetessä ja taas nousta loppuvaiheilla. Piipun vedonhan kuuluis parantua lämmetessä...
Toi on nyt vaihtelevasti pysynyt samana aasta ööhön, välillä sit laskenut hieman.
Liekö toi piipun lämpeeminen noilla tasapaineisilla polttokerroilla sit vaikuttanut enemmän...

Tosta jo eilen muustaakseni kommentoinkin että helpompi hallittava toi on pienemmällä alipaineella.
Ihan pikku muutoksillakin täs on suht mainittavia vaikutuksia, monesti riittää että ensioluukkuihin vain lähes sattuu, ilman et asteikosta pystyy sanomaan onko liikutettu johonkin suuntaan vai ei.

Imurin nopeudesta riippuen noi ensioluukut on olleet 2,75-3,5 välillä. Nyt tänään päästelin vähän suuremmilla ilmamäärillä/ korkeemmilla savukaasuilka kun niin tosissaan yritin saada ton liekin kunnollisensi

Huomenna sit testaan noi luukut yksitellen kylmällä pannulla et mitä niistä menee läpi. Tarkoitus oli tutkia tänään mutta en saanutkaan sitä alipainemittaria käyttöön.

Noissa videoissa on vaihtelevasti olleet alipaineet mitä milloinkin, ilman läpikulku litroina kuitenkin varmaankin aikalailla samoissa lukemissa kun savukaasut ovat pysyneet kutakuinkin 170-190 välissä.
Tossa yllä olikin jo toi ension vaihteluväli ja imuri on ollut 28-40% tapauskohtaisesti.
suhteutettuna ensioon. Toisio samassa tai max yhden pykälän enemmän kuin ensio.
Vikassa videossa toisio 1,5-2 pykälää enemmän kuin ensio ja painaa sit liekin väärään suuntaan täysin.

[Orlanni]

Kannattaisi varmaankin vielä puhdistaa kattilan ja piipun välinen yhdysputki ja poistaa  savupiipun alaosasta sinne valunut karsta. Ainakin tuossa Orlan W:ssä tuon joutuu tekemään parin kuukauden välein. Kummallisen paljon tuollaista kuivaa hiutaletta irtoaa teräspiipun sisäpinnasta.  Huonosti palanut kostea piki ja terva tarttuu varmaankin sytytysvaiheessa kylmään teräspintaan ja lämmetessään kuivuu ja valuu piipun alaosan mutkaan.  Osittain tukkeutunut putkenmutka oireilee siten että tehot hiipuu ja kattilasta alkaa kuulumaan kuorsausta muistuttava ääni. Pahimmillaan kuorsaa ja työntää sitten savua ilma-aukosta pannuhuoneeseen.

[Emäntä]

Voihan tuon yhdysputken vielä illalla tsekata mutta en usko että sieltä kummempia löytyy, tonne kun ei salakavalasti vahingossa ole päässyt kertymään oikein minnekään mitään, sen verran taajaan on täs oteltu kaikkia paikkoja auki ja irti.
Toi yhdysputki on tarkalleen kaikki mitä pannun mukana on tullut, suurin osa kiinteänä koko imuripaketissa & pikku jatkeena on pannun mukana tullut piippuun kiinnitettävä laippa.

Meillä ei ole tossa mitään kurvia minne pääsis kertyyn jotain, toi teräshormi tulee lattiaan asti ja pannun liitos on siinä sit sillä korkeudella mitä on.
Eli jos ja kun piipusta irtoo jotain niin varisee piipun alaosaan lattiapintaan/nuohousluukun eteen.
Viikonloppuna sielä ei näkynyt mitään ihmeellistä, vain vähäinen määrä jotain mustaa hilettä.

[Orlanni]

Ei siinä piippusysteemissä voi olla minkäänlaista tukosta on sen verran fiksumpi rakenne. Jäädäänpä odottelemaan mielenkiinnolla lämmityssessiota.

[Emäntä]

Juu, tsekkailen noi ilmankulut per puoli kun saan illaksi mittarin ja saatan koittaa sytytystä hieman toispuoleisilla säädöillä.
Ne tiilenpalat saa nyt jäädä pois, oli vähän hankala sytytys eilen niiden kanssa kun ei oikein ole tietoa miten ne tarkalleen mihinkin vaikuttaa ja mitä lähtöasetelmassa pitäis niiden kanssa muuttaa

[Orlanni]

Kaikkien luukkujen tiiveyden voisi vielä testata näppärästi ennen ilmaläppien säätöä.  Läpät ja luukut kiinni, imuri päälle, puolentoista metrin pätkä puutarhakasteluletkua, toinen pää korvalle ja toisella päällä luukkujen reunoja seuraten voi kuunnella löytyykö suhisevia kohtia.

[ev3449]

Eikä tässä vaiheessa selvittelyä kannata pettyä vaikkei "ihmeparantumista" tapahtuisikaan (on kovin epätodennäköistä, että kaikki muuttujat sattuisivat kerrasta kohdilleen). Tärkeintä olisi saada selville onko tehdyillä muutoksilla vaikutusta havaittuihin oireisiin ja jos, niin onko vaikutus positiivinen vai negatiivinen. Lisäksi voisi olla hyödyllistä huomioida jos tehty muutos vaikuttaa johonkin muuhun.

Eli karkeasti hakee ymmärrystä ja tuntumaa siitä miten ensiöilman säädöt vaikuttaa paloalueen tapahtumiin -> pystytään ennalta ehkäisemään/korjaamaan ei toivottuja tapahtumia. Seuraavassa vaiheessa sama opettelu toisioilman kanssa. (Oikeastaan ainoaksi suureksi kysymysmerkiksi jää enää vedon sopivuus polttoon ja kattilan säätöön. Jos kiinnostus puunpolttoon säilyy tällä tasolla tulevaisuudessakin, niin tulet sen vedontasaimen jossain vaiheessa hankkimaan  ).

[Emäntä]

Noi luukkujen tiiveydet tulee tarkasteltua tämäntästä aikansa kuluksi samalla kun valittavasti tervaa muitakin röörejä kuin savupiippua, tuola tuntitolkulla päivystellessä 

Vedontasaaja ja mahdolliset muut virittelyt tulee ajankohtaiseksi vasta jos/kun pannu pelittää ja tehtaan osuus tähän sirkukseen on selvillä...
Ihmeparantumiset on tähän mennessä olleet kovin lyhytkestoisia 

[ev3449]

Vedontasaaja ja mahdolliset muut virittelyt tulee ajankohtaiseksi vasta jos/kun pannu pelittää ja tehtaan osuus tähän sirkukseen on selvillä...

Vedontasaajan vaativat takuuehdoissaan ainakin jotkut valmistajat hormista riippumatta (ei kaiketi Suomessa). Lisäksi hormi ja kaikki siihen liittyvä eivät ole kattilavalmistajan vastuun piirissä. Erikoinen suhtautuminen on kyllä Aritermilla koko aiheeseen.

Ihmeparantumiset on tähän mennessä olleet kovin lyhytkestoisia 

Kestosta viis. Noina aikoina tekijät on kuitenkin olleet kohdillaan. Enää pitää selvittää miten tuon tilan saa pysyväksi/pystyy omilla liikkeillään toistamaan ja sitä varten pitää ymmärtää tekijät ja niiden vaikutukset.

[Emäntä]

Viittasivat kintaalla mun kysymykselle tosta vedontasaajasta, ja eivät ole piippuakaan syylliseksi leimanneet, joten niin kauan kuin piippu ja putkitukset ei ole kenenkään toimesta leimattu ongelman aiheuttajaksi niin tehtaalla täytyy olla joku vastuu...

Noi ihmeparantumiset on olleet siitä ihmeellisiä että about 3 perättäistä polttokertaa täsmälleen samoilla systeemeillä on mennyt nappiin ja neljäs sit jo totaali överiksi.
Joten lienee olleet vaan vahinkoja noi onnistumiset...
...ja noiden onnellisten vahinkojen aikanahan meillä ei ole ollut tota tirkistysluukkua joten liekin todellisuutta ei ole pystynyt näkeen.
Mustaa savua ei vain jostain syystä ole näkynyt.
...ja noina "onnistumisen hetkinä" on kyllä ollut niin pimeetäkin että ainakaan vähäisempää mustaa savua ei ole välttis edes nähnyt! Noistahan nyt on mennyt jokunen viikko jo aikaa.

Ainut mikä tuntuis nyt muuttuneen on toi et palo ei enää totaalisesti ryöstäydy, ja se ei voi johtua muusta kuin tosta tuunatusta luukusta.
Eli ehkäpä ongelmia onkin ollut kaksi (jos ei alhaisia kattilaveden lämpöjä lasketa) ja toinen niistä on nyt selätetty, toinen kinkkisempi jäljellä...

Voi voi, maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...

[vesimies]

puoltoääni vedontasaajalle täältäkin
Minkälaisella paikalla tuo teidän talo on? onko oikein aukea ja tuulinen paikka vai mahdollisesti sellainen jossa tuuli kiertää?
Itsellä on vedontasaaja käytössä ja hyvin huomaa sen toiminnan jo pienemmälläkin tuulella kun luukku liikkuu edestakaisin tuulen mukana. Tuo vedontasaaja pitää myös piipun kuivana silloinkin kun kattila ei ole tulilla joten parantaa tuota savutusta ainakin sytytysvaiheessa.

[Emäntä]

Tää tupa on oikein kunnon kierrepaikalla
Keskellä asutusta. Vieres toi 2-kerroksinen rivari joka suorastaan imee savua vaikka tuulis mistä

Toi sytytys kyllä onnistuu mun mielestä paremmin kuin hyvin, joka kerta pitää ihan hämmästellä miten savu on ihan valkoista ja hentoista  
Ongelmat alkaa vasta puol tuntia myöhemmin, liekki heikkenee ja siirtyy oikeelle.
Tunnin päästä on ihan sekava ja humppailee enemmän tai vähemmän kera sankan tumman savun.

Noista luukuista kulkee tasamäärät ilmaa ainakin kylmällä pannulla, joten se ei nyt sit selitä tota toispuoleista paloa.
Sytytin ton nyt niin että vasemmalle laitoin ension 4:n ja oikeelle 3:n.
Puol tuntia myöhemmin palo tukehtui vaihteeksi oikeelta puolelta, ja sit alko meneen todella oudoksi, sekavaa sinipunaista sotkua pesän poistoaukon suulla ja pesä ihan musta.
Arvatenkin piipusta tuli sit tummaa savua.

Tilanne stabiloitui kun muutin hetkeksi molemmat luukut 3:lle ja lisäsin imuriin kierroksia.
Yks mainittava holvauksenkin alastulo tähän mahtui väliin mut se ei aihettanut mitään ihmeempiä.

Nyt vasen 3,5 ja oikea 3. Toisiot 3. Savukaasut 174 & vaaleaa savua. Alipaine kyllä turhan suuri, 83pa.
Kriittinen tunti alkaa oleen käsillä...

Vallitseva säätila: http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/kauhajoki

*edit* sieltä se vahinko (hyvin tumma savu) tuli taas kello kaulassa.
Pesä täynnä jopa osin kierteelle menevää kirkkaan keltavalkoista liekkiä.

Lisäsin toisiota niin savu vaaleni ja liekin kierteisyys katosi.
Nyt toisioilma puskee sen taas pesän etureunaan päin/ suoraan pois poisto aukosta.
Jos senoittumista tapahtuu niin se tapahtuu sitten jälkipolttopesän yläpuolella olevassa kammiossa.

[Orlanni]

Jälleen uusi idea:   Kaasuuntunutta  tavaraa vuotaa arinalta  ylemmän etutiilen takaa palopesän yläpuolelle.
Perustelut:  Vie kaasuilta vauhdin palopesästä, huono ja epätasainen palaminen.  Täyttää palopesän jälkeisen (yläpuolisen osan +tuubit) palokelvottomalla kaasulla= musta savu.  Jos vuoto epäsymmetrinen, niin liekki palaa sisäänmenoaukon jommassa kummassa laidassa. 
Kaasuvuodon voi aiheuttaa kattilan lämpenemisestä johtuva muodonmuutos tai  em. kiven takana olevan suoran metallipinnan lommahtaminen.
Kommentoikaa, nyt tämä selvitetään…