Uudiskohteen lämmitys

[savonhumu]

Juu veikkaan että jos tuommosen kivikasan mikä täällä on modattu vesikierrolle lykkää kuumaks niin voipi ruveta sukat kirjaimelisesti kastumaan passiivitalon isännällä tuossa on kuitenkin liki metriselle halolle pesä ja vielä puuhellakin kylessä niin taitaapi olla jtn 4-5tn vuolukivimassaa mitä lämmitellään..

asiaa sivuten nunnuunilta saa valmista systeemiä ja tulikivelläkin taitaa olla oma versionsa. molemmat on helppo liittää osaks hybridilämmitystä eli sopeva varaaja niin saat takkakierron ja aurinkolämmön ympättyä siihen ja vaikka sen puukattilanki jos siltä tuntuu

http://nunnauuni.com/tulisijat/nunnauuniaqua.html

[peteri]

Ei se kovin työläs tuo puulämmitys uudessa talossa ole jos sopivasti yli mitoittaa järjestelmää. Laskin tuossa itse montako kertaa jouduin kattilaan tulet laittaan vuoden aikana niin 97 kertaa tuli poltettua ja vastuksia ei tarvinu kertaakaan.

[Markku]

tuossa yksi näkökulma
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2016020421066722_an.shtml

Tuo linkin vertailu on paska puhetta.
Linkin vertailussa sentään kerrottiin, että maalämmön edullisuus tulee vasta 10-käyttövuoden jälkeen.
Tuolla aikaisemmassa kirjoituksessani kerroin, että pumppu menee viimeistään 10-käyttövuoden jälkeen uusiksi
ja näinollen kustannuksia tulee muutama tonni lisää.

[pelti]

valitukset virheistä voi osoittaa Motivalle.

Toi 20v kokonaiskustannukset kertoo myös jotain. Toki kannattaa pohtia kauanko asuu uudiskohteessa; Rakentaako omaksi iloksi ja myy 2 vuoden päästä (=mahd. pieni investointi lämmitykseen) tai asuuko koko loppuelämän siinä (=lämmityksen elinkaaren kokonaiskulu). Näkökulmia on monta. Samoin joskus käy niin, ettei aina elämä mene kuten haluaa, ja kyky tehdä polttopuita / hoitaa puulämmitystä voi mennä.

Siksi monesta näkökulmasta kannattaa ratkaisua katsoa. Matalaenergia taloon ei maalämmöstä saa business casea korkean alkuinvestoinnin takia (jos kaivon tekee), jotain muita vaihtoehtoja kannattaa katsella.

[VPJ]

Tällä hetkellä yksi varteen otettavimmista vaihtoehdoista on puulämmitys ja siihen aurinkokeräimet ja sähkövastukset. Kaikki puut tulee omasta metsästä 20-200 metrin päästä talosta. Ja miksikö me mietimme puulämmitystä uudisrakennukseen, no siksi että mielestäni tämä lämmitys muoto on ainut jolla pystyy itse vaikuttamaan sähkölaskuun, koska suomessa taitaa olla vieläkin euroopan halvinta sähköä ja varmasti sen hinta tulevaisuudessa tulee vaan entisestään nousemaan.

Järkevästi ajateltu. Nykyään unohdetaan täysin "omavaraisuus". Aina kun on mahdollista kannattaa pyrkiä
omavaraisuuteen, varsinkin maaseudulla jossa se on helposti toteutettavissa.
Puun hintakehitys on tasaista, metsäyhtiöt pitävät siitä huolen.
Sähkökatkot ovat yleistyneet, ainakin saaneet uutisarvoa, kannattaa suunnitella miten tullaan toimeen ilman ulkopuolista sähköä sähkökatkojen aikana, siis aurinkopaneelit, UPS ja akusto

Ja vielä puulla toimiva hella kannattaa ottaa ruuanlaittoa varten.

EDIT: Sähkö on niin halpaa ettei vielä kannata sen suhteen siirtyä omavaraisuuteen muuta kun katkojen osalta.

[jolla]

kaikki muuttuu ja kehittyy
minulla oli mökillä aurinkopanelit, mökki vain kesäkäytössä, tarve kylmät kaljat elikkä jääkaappi ja telkkari
ei siitä silloin mitään tullut, sen ajan telkkarit ja kahvinkeittimet imaisivat akut hetkessä ja aurinko ei taas yöllä eikä pilvipoudalla paistanut silloinkaan.
laitoin sähköt ja alkuinvestoinnnin miellän mökin arvoa nostavaksi joten en laske sitä menoksi.
alkuvuosina noin 60€/vuosi ja nyt 140€/vuosi pienellä kulutuksella mutta vaivattomasti
jos hieman kustannuksia vertaa, niin akkujen kulut ym. nousisivat vieläkin yli kiinteän sähkön kulujen vaikka nyt nuo kiinteät kulut ovat nousseet noin 20% joka vuosi
aurinkoviritelmien investointikulut (15 vuotta sitten) ovat sulaneet nollaan kun taas sähköliittymän hinta on noussut
on minulla aurinko sähkökin yhdellä mökillä yhdellä panelilla ja erittäin tarpeellinen kännykän latauksessa ja tabletin, millä ne uutiset näkee, mutta kalja on uintilämmintä eikä pihvit ja makkarat säily

[Muukalainen]

kaikki muuttuu ja kehittyy
minulla oli mökillä aurinkopanelit, mökki vain kesäkäytössä, tarve kylmät kaljat elikkä jääkaappi ja telkkari
ei siitä silloin mitään tullut, sen ajan telkkarit ja kahvinkeittimet imaisivat akut hetkessä ja aurinko ei taas yöllä eikä pilvipoudalla paistanut silloinkaan.
laitoin sähköt ja alkuinvestoinnnin miellän mökin arvoa nostavaksi joten en laske sitä menoksi.
alkuvuosina noin 60€/vuosi ja nyt 140€/vuosi pienellä kulutuksella mutta vaivattomasti
jos hieman kustannuksia vertaa, niin akkujen kulut ym. nousisivat vieläkin yli kiinteän sähkön kulujen vaikka nyt nuo kiinteät kulut ovat nousseet noin 20% joka vuosi
aurinkoviritelmien investointikulut (15 vuotta sitten) ovat sulaneet nollaan kun taas sähköliittymän hinta on noussut
on minulla aurinko sähkökin yhdellä mökillä yhdellä panelilla ja erittäin tarpeellinen kännykän latauksessa ja tabletin, millä ne uutiset näkee, mutta kalja on uintilämmintä eikä pihvit ja makkarat säily

Juuri näin...... Kaljan pitää olla kylmää ja pihveistä ei tarvii kaivaa kärpäsen munia. 1 km päässä rantasauna jossa oma sähköliittymä.

[Uunista ulos]

Kas kas, tälläkin foorumilla on päästy peruskysymyksiin, mistä nuoriso huomautti.

Olisi varmaan aloittajan kannalta mukavaa jos keskustelu pysyisi edes jotenkin aiheessa Jos kyselee neuvoja puulämmitysfoorumilla niin tuskin kannattaa alkaa vääntämään mistään COPeista.

Lämmitysratkaisu on merkittävä osa talonomistajan elämää. Sen puntarointiin on syytä paneutua. Jos saa halpaa puuta ja talo vuotaa, puulämmitys on vaihtoehto, mutta nykyaikaisessa talossa on aiheellista pohtia muitakin ratkaisuja. Sekin on huomioitava, että tiiviissä hyvin eristetyssä talossa käyttöveden lämmitys haukkaa yllättävän suuren osan energiakuluista. Sitä maalämpö tekee merkittävästi suuremmalla copilla kuin vilp.

Minulla on neljän hengen perheessä uunilämmitys, lämpimän käyttöveden tuottoon 150-litrainen Teuva-keitin ja kaksi kaasulla toimivaa läpivirtauslämmitintä, joista toinen on pesutuvassa ja toinen keittiössä tiskiveden lämmittämiseen ja käsien pesuun. Kaasuvärkki on käytössä aamuisin, kun on kiire, pata iltaisin kun ei ole.  

Uuneja on yhteensä viisi ja lisäksi yksi suuri lasiluukullinen kamiina nopeaan lämpötilan nostoon. Ne ovat kaikki uudehkoja ja toimivat oikein poltettuna hyvällä hyötysuhteella. Hirsitalokin on tilkitty sen verran tiiviiksi, että kun välttelee seiniä (huonekalut selvästi irti seinistä), ei uunilämmityksen pistemäisyys häiritse yhtä paljon kuin joissain muissa kohteissa. Ilmaa kierrätetään kattotuulettimilla.

Uunilämmityksen etu vesikiertoon verrattuna on pieni puun kulutus. Kun lämpöä tuotetaan vain tarpeeseen, puuta kuluu vähän. Keskuslämmityksellä puun kulutukseni vähintään tuplaantuisi. Sen vastineeksi kuitenkin saisi mukavamman lämmön ja aina lämpimät huoneet, eikä lasten tarvitsisi koulusta tullessaan ruveta ensimmäiseksi lämmittämään.
    
Eteläisten vieraiden mielestä elämäntavassamme on mukavasti romantiikkaa, mutta kun arkea elää, niin ei käy kieltäminen, etteikö lämmittäminen viitseliäisyyttä vaatisi. Joululomalla on mukavaa työntää kuivattua puuta pesiin, mutta puu ei kuiva itsestään ja se on jaksettava kantaa ja sytyttää arkenakin. Onneksi koko perhe on sitoutunut hommaan, joten vaiva naamaa kohti on pieni.

Monet suurissa ja huonosti eristetyissä taloissa uunilämmityksellä aloittaneet siirtyvät maalämpöön. Niin minäkin tekisin, jos taloni ei olisi näin tiivis. Nyt lämmityksen vaivan jaksaa nähdä, koska lämpötila putoaa kaikkein kireimpiä pakkasia lukuun ottamatta hitaasti eikä puuta tarvitse koko ajan työntää uuniin. Puukeskuslämmityksellä arjen vaiva helpottuisi, mutta edelleenkin puut täytyisi tehdä ja niitä pitäisi olla selvästi enemmän kuin nyt.

[Markku]

Kas kas, tälläkin foorumilla on päästy peruskysymyksiin, mistä nuoriso huomautti.

Lämmitysratkaisu on merkittävä osa talonomistajan elämää. Sen puntarointiin on syytä paneutua. Jos saa halpaa puuta ja talo vuotaa, puulämmitys on vaihtoehto, mutta nykyaikaisessa talossa on aiheellista pohtia muitakin ratkaisuja. Sekin on huomioitava, että tiiviissä hyvin eristetyssä talossa käyttöveden lämmitys haukkaa yllättävän suuren osan energiakuluista. Sitä maalämpö tekee merkittävästi suuremmalla copilla kuin vilp.

Minulla on neljän hengen perheessä uunilämmitys, lämpimän käyttöveden tuottoon 150-litrainen Teuva-keitin ja kaksi kaasulla toimivaa läpivirtauslämmitintä, joista toinen on pesutuvassa ja toinen keittiössä tiskiveden lämmittämiseen ja käsien pesuun. Kaasuvärkki on käytössä aamuisin, kun on kiire, pata iltaisin kun ei ole.  

Uuneja on yhteensä viisi ja lisäksi yksi suuri lasiluukullinen kamiina nopeaan lämpötilan nostoon. Ne ovat kaikki uudehkoja ja toimivat oikein poltettuna hyvällä hyötysuhteella. Hirsitalokin on tilkitty sen verran tiiviiksi, että kun välttelee seiniä (huonekalut selvästi irti seinistä), ei uunilämmityksen pistemäisyys häiritse yhtä paljon kuin joissain muissa kohteissa. Ilmaa kierrätetään kattotuulettimilla.

Uunilämmityksen etu vesikiertoon verrattuna on pieni puun kulutus. Kun lämpöä tuotetaan vain tarpeeseen, puuta kuluu vähän. Keskuslämmityksellä puun kulutukseni vähintään tuplaantuisi. Sen vastineeksi kuitenkin saisi mukavamman lämmön ja aina lämpimät huoneet, eikä lasten tarvitsisi koulusta tullessaan ruveta ensimmäiseksi lämmittämään.
    
Eteläisten vieraiden mielestä elämäntavassamme on mukavasti romantiikkaa, mutta kun arkea elää, niin ei käy kieltäminen, etteikö lämmittäminen viitseliäisyyttä vaatisi. Joululomalla on mukavaa työntää kuivattua puuta pesiin, mutta puu ei kuiva itsestään ja se on jaksettava kantaa ja sytyttää arkenakin. Onneksi koko perhe on sitoutunut hommaan, joten vaiva naamaa kohti on pieni.

Monet suurissa ja huonosti eristetyissä taloissa uunilämmityksellä aloittaneet siirtyvät maalämpöön. Niin minäkin tekisin, jos taloni ei olisi näin tiivis. Nyt lämmityksen vaivan jaksaa nähdä, koska lämpötila putoaa kaikkein kireimpiä pakkasia lukuun ottamatta hitaasti eikä puuta tarvitse koko ajan työntää uuniin. Puukeskuslämmityksellä arjen vaiva helpottuisi, mutta edelleenkin puut täytyisi tehdä ja niitä pitäisi olla selvästi enemmän kuin nyt.

Kiinnitin huomiota nykyisillä lämmitysjärjestelmilläsi poltetavan puun vähäiseen määrään, mutta onko sinulla käsitystä tai tietoa paljonko puuta kuluu esimerkiksi ala-tai käänteispaloisten tuottamilla laitteistoilla taloudessasi ? Kyllä rohkenen väittää että jälkimmäisillä laitteistoilla energiatehokkuus on parempi kuin pistelämmitysjärjestelmillä. Mukavuustekijäkin on aivan toista, kun polttaa yhdessä paikassa puuta ja jakaa lämmön sinne missä sitä tarvitaan.

[jolla]

Uunilämmityksen etu vesikiertoon verrattuna on pieni puun kulutus. Kun lämpöä tuotetaan vain tarpeeseen, puuta kuluu vähän. Keskuslämmityksellä puun kulutukseni vähintään tuplaantuisi.

meillä on jokseenkin noin, osimmoilleen, mutta jos keskuslämmitys on samassa rakennuksessa, ehkäpä vielä keskellä, on väittämäsi pelkkkää satua
keskuskämmityksellä lisäksi saa tasaisen lämmön vs uunit, meillä tuo on helppo testata kun on molemmat

[Uunista ulos]

Kiinnitin huomiota nykyisillä lämmitysjärjestelmilläsi poltetavan puun vähäiseen määrään, mutta onko sinulla käsitystä tai tietoa paljonko puuta kuluu esimerkiksi ala-tai käänteispaloisten tuottamilla laitteistoilla taloudessasi?

Myönnän käsitykseni olevan oletus, mutta jos valmistajien ilmoittamat hyötysuhteet osuvat kohdalleen, en ymmärrä, miksi käänteispaloinen säästäisi puita.

Jos hyötysuhteeksi huolellisesti kuivaa ja sopivankokoista puuta polttamalla oletetaan käänteispaloiselle 80-90 % ja nykyaikaiselle (pönttö)uunille 70-80 %, käänteispaloisen hyväksi syntyy jonkin verran säästöä itse polttotapahtumassa.

Samalla kuitenkin lämmin vesi tuppaa kiertämään koko ajan ja järjestelmään liittyy myös häviöitä etenkin jos se ei ole talon sisällä vaan talosta erillään.

Uuneilla lämmittämisen säästö perustuu siihen, että ei lämmitetä. Jos on kova pakkanen, meillä on monissa huoneissa viileää tai suorastaan kylmää, kunnes lämmityksen aloittaa. Samaan aikaan vesikiertoisessa järjestelmässä kiertää vesi, joka pitää kämpän mukavissa lämmöissä ja lisää viihtyvyyttä, mutta samalla kiertävä vesi viilentää varaajaa eli kuluttaa energiaa.

Jos jonkin verran eristetyn mökin lämmittää illalla kamiinalla lämpimäksi, yön tarkenee makuupussissa kovallakin pakkasella. Aamulla lämpötila mökin sisällä on harvoin laskenut pakkasen puolelle. Jos koko yön pitäisi vesikierrolla yllä tasaista lämpötilaa, puuta kuluisi enemmän. Uskon siis, että jopa huonolla hyötysuhteella palavat kamiinat säästävät puuta, kun vain hyväksyy sen, että mökissä on ajoittan kylmä.

Tasainen ja tasaisesti leviävä lämpö on kalleinta lämpöä. Jos hyväksyy lämmityksen jaksottaisuuden ja pistemäisyyden (lämpö ei leviä nurkkiin vaan  hurkista hakeudutaan kuoritakan äärelle), puuta kuluu paljon vähemmän.

[Markku]

Myönnän käsitykseni olevan oletus, mutta jos valmistajien ilmoittamat hyötysuhteet osuvat kohdalleen, en ymmärrä, miksi käänteispaloinen säästäisi puita.

Jos hyötysuhteeksi huolellisesti kuivaa ja sopivankokoista puuta polttamalla oletetaan käänteispaloiselle 80-90 % ja nykyaikaiselle (pönttö)uunille 70-80 %, käänteispaloisen hyväksi syntyy jonkin verran säästöä itse polttotapahtumassa.

Samalla kuitenkin lämmin vesi tuppaa kiertämään koko ajan ja järjestelmään liittyy myös häviöitä etenkin jos se ei ole talon sisällä vaan talosta erillään.

Uuneilla lämmittämisen säästö perustuu siihen, että ei lämmitetä. Jos on kova pakkanen, meillä on monissa huoneissa viileää tai suorastaan kylmää, kunnes lämmityksen aloittaa. Samaan aikaan vesikiertoisessa järjestelmässä kiertää vesi, joka pitää kämpän mukavissa lämmöissä ja lisää viihtyvyyttä, mutta samalla kiertävä vesi viilentää varaajaa eli kuluttaa energiaa.

Jos jonkin verran eristetyn mökin lämmittää illalla kamiinalla lämpimäksi, yön tarkenee makuupussissa kovallakin pakkasella. Aamulla lämpötila mökin sisällä on harvoin laskenut pakkasen puolelle. Jos koko yön pitäisi vesikierrolla yllä tasaista lämpötilaa, puuta kuluisi enemmän. Uskon siis, että jopa huonolla hyötysuhteella palavat kamiinat säästävät puuta, kun vain hyväksyy sen, että mökissä on ajoittan kylmä.

Tasainen ja tasaisesti leviävä lämpö on kalleinta lämpöä. Jos hyväksyy lämmityksen jaksottaisuuden ja pistemäisyyden (lämpö ei leviä nurkkiin vaan  hurkista hakeudutaan kuoritakan äärelle), puuta kuluu paljon vähemmän.

Voiko 2000-luvun Suomessa asustaa ihmisiä, jotka elävät kuin sissiteltassa.
Jos talo on kutakuinkin rakennettu niin että lämpöä ei karkaa rakenteiden ulkopuolelle, on kiinnitettävä sitten huomio miten niitä tiloja lämmitetään.
Jokainen lämmitetty aste lisää tai vähentää 4 % energiakuluja. Pistelämmityksellä lämpötila vaihtelee huikeasti.
Ei ole hauskaa vuorokautinen lämpötilan vaihtelu esim. 10 C. Toki sitä energiaa säästyy jos 12 tuntia vuorokaudesta huoneilman lämpötila on 15-18 C.
Lämmönjaon automaatioilla saadaan täsmälämmitys eikä kiertovesipumppu pyöri lainkaan, vaan silloin kun on tarve.

[Uunista ulos]

Voiko 2000-luvun Suomessa asustaa ihmisiä, jotka elävät kuin sissiteltassa.

Voi. Emme me tarvitse mukavan lämpötilan kuin sohvaan saakka, koska sillä makaamme. Ei kiinnosta, onko nurkassa +3 vai +23, koska se on tilaa, joka on olemassa ainoastaan katsetta ja esineitä varten.

Ihminen vie vain pienen pinta-alan. Hän ei myöskään kotonaan oleskele kuin rajoitetussa tilassa. Makuuhuone, olohuone, keittiö ja vessa. Sillä alueella useimmat käyskentelevät. Meillä kun vielä olohuone ja keittiö ovat yhtä tilaa, niin reilun kolmen tonnin painoinen kuoritakka jaksaa lämmittää koko tilan.

[Markku]

Voi. Emme me tarvitse mukavan lämpötilan kuin sohvaan saakka, koska sillä makaamme. Ei kiinnosta, onko nurkassa +3 vai +23, koska se on tilaa, joka on olemassa ainoastaan katsetta ja esineitä varten.

Ihminen vie vain pienen pinta-alan. Hän ei myöskään kotonaan oleskele kuin rajoitetussa tilassa. Makuuhuone, olohuone, keittiö ja vessa. Sillä alueella useimmat käyskentelevät. Meillä kun vielä olohuone ja keittiö ovat yhtä tilaa, niin reilun kolmen tonnin painoinen kuoritakka jaksaa lämmittää koko tilan.

Miten tuollaisiin lämmönvaihteluihin / kosteudenvaihteluihin kiinteistön rakenteet reagoivat ?
Miten paljon syntyy kastepisteestä johtuvia ilmiöitä ?

[savonhumu]

Taitaa se hirsitalo sietää aikahyvin melkolailla kaikki lämpötilavaihteluista johtuvat "ongelmat" Eriasia jos olis muovipussi tms talo niin sillon vois olla luvassa ongelmia pitemmällä aikavälillä..

Eikös tuolla pitkin suomen-niemee oo aikas monta hirsirunkosta mökkiä joiden lämpötila humppaa sen minkä kerkee ja valtaosa taitaa selvitä melko hyvinkin tuosta hommasta kunhan ovat rakenteellisesti muuten ehjiä..