Taidanpa laittaa lusikkani tähän soppaan, kun olen itselleni toteuttanut jotain samansuuntaista. Varsinainen kommenttien kysyjän aihe näyttäisi hieman matkan varrella hajaantuneen, mutta ettehän pahastu, jos palaan vielä asian ytimeen.
Me itse olemme siis asuneet tätä nykyistä taloa runsaat kolme vuotta. Lämpimiä (huoneisto)neliöitä on 210 pääosin yhdessä tasossa (yläkerrassa lämmin 15 m2 koppi). Seinässä on villaa 150 mm + 40 mm SPU:ta, ja yläpohjassa puhellettuna 500 mm + 30 mm SPU:ta. Tämä on aika lailla se minimitaso, millä rakennusluvat myönnettiin ennen vuoden 2012 heinäkuuta. Villar ovat Parockia, mikä ainakin yläpohjassa painuu vähemmän kuin silputtu Turun Sanomat, eikä sisällä karsinogeenisia homeentorjunta-aineita. Kattilahuone varaajineen sijaitsee rakennusmassan sisällä. Se on vuorattu ympäriinsä asunnon suuntaan 40 mm SPU:lla muurauksen päältä, mutta silti kesällä lämpö tuppaa nousemaan viereisessä WC:ssä. Suurin perustelu siihen, miksi olen käyttänyt seinissä SPU:ta on läpivientien hallittu tekeminen. Suurin lieveilmiö taitaa olla se, että nuo langattomat viestimet eivät oikein tahdo toimia sisätiloissa.
Varaajan tilavuus on 1400 litraa. Alkuperäinen mitoitus on tehty ohjeen mukaan siten, että ne muutamat vuotuiset huipputehon päivät vaatisivat lämmityksen aamuin illoin. Ennen tätä mitoitusta huipputehoa on vielä manuaalisesti pudotettu laskennallisesta 9 kW:sta 7,5 kW:iin. Käytännössä en ole täällä lounaisrannikolla joutunut lämmittämään kertaakaan kahdesti päivässä, vaan mitoitus on vieläkin yläkanttiin. Olen melko varma, etten koskaan joudukaan, ja alle -5°C pakkasella käytännön lämmitysväli on kaksi vuorokautta. Yksi salaisuus tähän on se, että minulla varaajan lämmön vaihteluväli on 80°C. Lämmitän varaajan aina 100°C:een ja päästän usein aivan tyhjäksi, eli noin 22°C:een. Nyt seuraa kysymys, käydäänkö meillä kylmässä suihkussa? Ei käydä. Käyttövesi syötetään energiavaraajan kierukan kautta normaaliin 300 litraiseen käyttövesivaraajaan, eli sitä tulistetaan sähköllä. Tämä tulistus syö sähköä erillismittauksen mukaan aika tarkkaan 1000 kWh vuodessa, eli saman verran kuin tuollaisen purkin energiahukka vuodessa suunnilleen on. Käyttövettä meillä kuluu vuodessa vajaa 100 mottia.
Talo on tehty niin tiiviiksi kuin minä olen osannut ja ilmaa vaihdetaan hellepäiviä lukuunottamatta ympäri vuoden mitoitusarvojen mukaisesti. Ilmanvaihtokoneessa on pyörivä lämmönvaihdin, mikä tuo hyvän vuosihyötysuhteen lämmön talteenottoon, mutta muutamia muita pikku mutkia matkaan, kuten muutamia kertoja vuodessa jäätyvän lämmönvaihtimen, mutta se on toinen tarina.
Suurin kommenttini sinun ajatuksissani koskee mainintaa kahdesta tulisijasta. Meillä ei ole takkaa, mikä on harkittu yksityiskohta. Minä olen lämmittänyt aikaisemmissa asunnoissa takkaa puilla ja tässä uudessa päädyin siihen, että keskitän roskaamisen kattilahuoneeseen ja täytännössä päivittäinen homma ei kovin paljoa takan lämmittämisestä pitäisi poiketa. Tällä valinnalla olen päässyt siihen, että asunnon huonelämpötila pysyy erittäin vakaana, kun lämmönjako on tarkasti hallittavissa. Kaavailemillasi eristyspaksuuksilla takan luovuttama teho saattaa helposti olla liikaa. Ainakin minun havaintojeni mukaan säännöllisessä lämmittämisessä takan tunnelmaa tuova aspekti on melko äkkiä käytetty loppuun. Kehottaisin siis vielä harkitsemaan sen tarpeellisuutta. Joku voi vielä huutaa sivusta takan tarpeellisuudesta sähkökatkon aikaan. Minä voin vastata huutajalle, että olen hoitanut homman kuntoon takan piipun hinnalla Hondan invertteriagregaatilla, jolla saan kaikki kriittiset toiminnot käyttöön mukaan luettuna lämmitys, ilmanvaihto ja pieni valaistus. (Toisaalta, jos välttämättä haluat takan, tee se ja jätä kattila vesikiertoineen pois ja kätke lattiavaluun lämmitysvastus. Eristysvahvuus lienee riittää sähkönkin E-luvulla vaatimuksen täyttämiseen.)
Pienellä aasinsillalla edelliseen kappaleeseen päästään varaajakapasiteettiin. Tuolla matkan varrella on annettu ääniä aika suurenkin varaajakapasiteetin puolesta. Jos säästäisit sen takan lämmittämisen sytytyskerrat kattilahuoneeseen, pääset jonkin verran pienemmällä varaajalla. Minun mielestäni suuri varaaja = suuri energiahukka, joka taas kerran sinun eristysvahvuuksillasi tarkoittaa suurta määrää hallitsemattomasti jaettua energiaa talon vaipan sisällä.
Se asia, johon ajatuksia kannattaa ihan tosissaan hukata on pannuhuoneen lay-out ja puulogistiikka. Pressun alla puiden säilyttäminen on vaikea laji. Eivät tahdo kuivua ja lisäbonuksena saavat silloin tällöin sadetta, kun tuuli vie pressun. Jos tahdot polttaa ylivuotisia puita, tee kaksi kahden vuoden tarpeen kokoista kylmää puuvarastoa tontillesi ja lisäksi vähintään kuution-kahden välivarasto sisätiloihin, josta saat nostettua puut suoraan pesään ja jota saat täytettyä mielestäsi riittävän helpolla tavalla (=mielellään koneellisesti). Valitse sellainen kattila, joka toimii ja johon käyvät vähintään puolimetriset puut. Säästää nimittäin kintaanjälkiä pikkuklapiin verrattuna. Valitse kattila siten, että saat varaajan täyteen kertapesällisellä.
Ja sitten siitä pannuhuoneen sommittelusta. Meillä on pannuhuoneessa siis kattilan ja varaajan lisäksi paisunta-astia, käyttövesivaraaja, jakotukit, käsienpesupaikka ja WC-istuin. 5,5 m2 tila on kokolailla käytössä, mutta mielestäni tilaa on sopivasti ajatellen myös kattilan nuohousta ja pesän täyttämistä. Oviaukko tulee suoraan kattilan täyttöaukon eteen, kattila on oviaukon vieressä täyttöluukku oviaukolle päin. Hormi lähtee harkkoisena vasta betonisen katon päältä. Tässä on monen tunnin työllä saavutettu se, että tilaa on jäänyt muuallkein, kuin pannuhuoneeseen.
Kesäaikaisesta käyttövedestä haluan mainita sen verran, että minä pidän varaajan kesällä käytännössä vähintään 30°C:ssa. Tällä pääsee lämpimänä aikana jopa kahden viikon lämmitysväliin. Tämäkin hoitaa talouden pahviroskat pois nurkista. Kylmänä aikana, eli kesäisenä +6°C viikkona keskuslämmitystä taas tarvitaankin sen varsinaiseen tehtävään. Tämä käytäntö sisältyy siihen, että käyttöveden lämmittäminen vaatii 1000 kWh energiaa vuodessa. Sanoisin, että vaiva on pieni ja aurinkokeräinten takaisinmaksuaika on suuri.
Ai niin, omat kulutuslukemani jäivät vielä puuttumaan. Kehnohkolla hyötysuhteella toimiva kattila syö vuodessa viitisentoista pinomottia koivua. Lämmitysseurannasta muistan laskeneeni, että talteen (varaajaan asti) olisi tästä määrästä joku vuosi saatu noin 17000 kWh, josta osa menee tietenkin hukkaan, mutta pääosalla on pidetty huonelämpötila 22°C:ssa.
Tässä olivat äkkiä mieleeni tulleet asiat. Jotain oleellistakin saattoi jäädä puuttumaan, mutta kysele halutessasi lisää.
