Lämmitystavan vaihto puukattilaksi, mutta mihin merkkiin? ATMOS/ ATTACK/ MUU

[Juhani]

Moron,

Olen uusi tällä palstalla ja ajattelin heti kiusata asiantuntijoita yksinkertaislla kysymyksillä.

Lähtökohtana 2000 valmistettu ok-talo 177m2(+40m2 at) jotka on läpeensä täytetty lattialämmityksellä. 2000-l akvatermin varaaja lämpiää yösähköllä(löytyy teknisestä tilasta talo).

Ajatuksena laittaa erilliseen autotalliin puukattila(helppo laittaa sillä seinät lecaa ja katto tuplagyproc, vain palo-ovi pitäisi asentaa varastokoppiin). Kattila pitäisi mielestäni olla kaasumallia eli atmos tai attack lähinnä kiinnostavat. Kysymyksenä olisi onko tässä ajatuksessa mitään järkeä, sillä autotallin ja talon välissä on kymmenen metrin kanaali jota pitkin pitäis varaajaa ladata. Mikähän olisi sopivan latausputkien koko? kattilan koko?

Suositelkaa jotain kattilaa ja mielellään refrenssikohdetta missä voi käpälöidä kyseistä laitetta. Hormin pituus speksit kiinnostais kanssa jos joutuu kaupungilta luvan hakemaan.

Niin, puuta saan omasta takaa ja klapikone+traktori löytyy joten en tarvitse muita vaihtoehtoja punnittavaksi.

Kiitos mahdollisista vastauksista jo etukäteen.

[vmj]

Kysymyksenä olisi onko tässä ajatuksessa mitään järkeä, sillä autotallin ja talon välissä on kymmenen metrin kanaali jota pitkin pitäis varaajaa ladata. Mikähän olisi sopivan latausputkien koko? kattilan koko?

Ei ehkä ihan pitkäikäisin ratkaisu jos kanaalissa on muoviputket. Riippuen latauspumpun termostaatista tuolla kiertäisi kattilan ja varjaan välillä yleensä vähintään 72-asteinen vesi ja se on useimmille lämpökanaalien muoviputkille liikaa.

Latausputkilla tarkoittanet kattilan ja varaajan välistä putkitusta? Riippuu siitä luotatko latauspumpun toimintaan kaikissa tilanteissa, jolloin riittää pienempikin putken halkaisija (alk. 28 mm). Vapaakiertoa varten on syytä miettiä selvästi suurempaa putkikokoa.

[Erbish]

Kannattanee varmaankin tuo kanaali valmistaa kaukolämpöputkissakin käytetyistä elementeistä, kokoja varmaan löytyy joka laista ja lämmönkesta vähintään riittävästi esim 40+40/200 maksaa 36,16€ metri. Itse laittaisin 2" tai 1 1/2" putkella tuon kanaali putken. Kattilan latauspumppuun tietysti upsi varalle jos sattuu nuo sähköt katkeamaan.

Kannattaa tutkiskella kaikki mahdolliset kattila vaihtoehdot joita mailmalla on tarjolla eikä jämähtää vain Suomalaisiin tekeleisiin, vaikka hyviä laitteita Suomessakin valmistetaan. Muista tutkia saksan ja itävallan kattila markkinat.

[Juhani]

Pikku ongelmanhan tässä tekee tuo kanaali, kun se on jo olemassa(ei ole aikeita heti lähteä muuttamaan). Siinä kulkee at:n lattialämmön jakotukin syöttöputket 2x 14+15/96-450? 60c max lämmöt joita voisi käyttää varaajan syöttöön.

Riittääkö tuo putki ja 60 astetta jos vesi kerrostuisi varaajassa? Edellyttäen että latauksen termari säätäisi lämmöt tuohon 60c.

Yhtenä vaihtoehtona ajattelin laittaa kattilan havinoille autotalliin pikkuvaraajan joka ottaisi kovemmat lämmöt kattilasta, jonka kautta voisi syöttää isompaa varaajaa tuolla 60cvedellä. Tulisi myös lisää lämpövarastoa. Onkohan mitään itua?

[Erbish]

JOs autotallissa tilaa ja lompakossa rahaa kannattaa laittaa talliin toinen varaaja esim 1 m3 ja siitä syöttö varsinaiselle varaajalle niin kuin meinasitkin. Eli talossa oleva varajaa ladataan siihen 60 asteeseen ja toinen vaikka 90 asteeseen.
Vähän joutunee tekemään suntteja sekä pumpuille ohjauksia että toimii mutta kuitenkin.
Voit myös ottaa lämpimän käyttöveden tallin varaajan kierukan kautta joilloin talossa oleva olisi enemmän lämmityksen varaaja, kun nuo putket siellä maassa jo on silloin se 60 riittää paremmin tuohon lämmitys käyttöön.
Halvin taitaa olla se uuden linjan rakentaminen jolloin saat talossa olevan varaajan kunnolla kuumaksi.

[lorvi]

Pikku ongelmanhan tässä tekee tuo kanaali, kun se on jo olemassa(ei ole aikeita heti lähteä muuttamaan). Siinä kulkee at:n lattialämmön jakotukin syöttöputket 2x 14+15/96-450? 60c max lämmöt joita voisi käyttää varaajan syöttöön.

Riittääkö tuo putki ja 60 astetta jos vesi kerrostuisi varaajassa? Edellyttäen että latauksen termari säätäisi lämmöt tuohon 60c.

Yhtenä vaihtoehtona ajattelin laittaa kattilan havinoille autotalliin pikkuvaraajan joka ottaisi kovemmat lämmöt kattilasta, jonka kautta voisi syöttää isompaa varaajaa tuolla 60cvedellä. Tulisi myös lisää lämpövarastoa. Onkohan mitään itua?

Putkien lämmönkestoa määrittelee pitkälti käytettävä paine. Esim. kylmävesi siniraita (PEL/PEM) kestää lämpöputkistossa muistaakseni +50°c kun sen paineenkestävyys puolittuu (minulla kanaalissa ollut 32 vuotta ja +100°c asteistakin kokenut vaurioitunatta) PEX it kestää 120°c täysillä paineilla mutta niissä on ilmennyt ajan kestävyysongelmia, väsymistä ja kovettumista olen havainnut käytännössä. Teoriasta en tiedä mitään.

[Pähkäilijä]

Noista kattilavaihtoehdoista minä valitsisin Attackin lambda version. Yhden pesällisen poltossa on kuitenkin niin monta vaihetta jossa vaikiosäätöisellä ilmansyötöllä mennään kompromisseissä eikä sunkaan parhaalla mahdollisella palotapahtumalla joten säätyvä ilmansyöttö vähän parantaa tätä ongelmaa. Pannun kuitenkin hankit pariksi kymmeneksi vuodeksi ja siinä pienet yksityiskohdat tulevat arvoonsa.

Kummassakaan ei ole tosin vipunuohousta (ainakaan huomannut). Asia joka lisää käyttömukavuutta kummasti verrattuna esimerkiksi kattiloihin joista tarviaa nostaa savukaasujarrut ensin pois ja sitten pääsee nuohoamaan, etenkin ahtaimmissa paikoissa ollaankin kyyrärpäät mustelmilla ja homma on enemmän sotkuista.

Kattilan koko on ihan laskettavissa. Tiedätkö nyt miten paljon yösähkövaraajasi haukkaa sähköä per yö talvipakkasilla miten viileä vesi lattiaan vielä illalla riittää (30c paikkeilla?)

2000 litran varaajassa asteen lämmönvaraukseen tarvitaan noin 2.4 kWh joten 25 kW kattila keskimäärin lataa sitä 10 astetta tuntiin ja 40c lämpötilaerolla saat ladattua varaajaan noin 100 kWh + polton aikana käyttöön mennyt lämmin vesi. 

[Eko]

Täällä ollut Attack lambda versio jo 1.5v käytössä . Sen verran pitää korjata , että kyllä tässä se vipunuohous on
, ohjeiden mukaa pitää vedellä vipua edestakas muutaman kerran lämmityksen alussa . Tuhkan poisto
tapahtuu edestä alimmasta luukusta ja molemmilla  takasivuilla on myös räppänät joista voi nuohota .
Kerran olen puhdistanut kattilasta nuo lämpökonvektoriosat joihin vipunuohous vaikuttaa . Se onnistuu
kun kattilasta takaosasta otetaan päällypelti pois ja sen alta avataan kahdella mutterilla kiinni oleva luukku .
sieltä sitten nostelee nämä kierukat pois , ja nuohoaa konvektorin seinämät . Tuossa suuremmassa nuohouksessa
voipi mennä pari tuntia , mutta sitä ei tarvi tehdä kuin sen pari kertaa vuodessa .

Ilolla tässä katsellut puuvarastoa kun siellä on vielä yli puolet polttamatta normaalimäärästä . Meillä lämpimänveden
tuottoa avittanut vielä tyhjöputket katolla , mutta merkittävästi vähemmän vienyt puuta tämä elektroninen
kattila . Yhdellä pesällä 14-18kg lämpenee 1200l varaaja +80 asteeseen . Olen päästänyt varaajan lämmön ennenkuin
lämmitän yleensä n. 25-40-50 asteeseen . Kattilassa on ohjaus josta voi seurata polton aikana monia asioita .
Hyötysuhde pyörinyt puusta riippumatta aina 91-94% paikkeilla . Puut ovat minulla vielä ennakkoon muutaman päivän
kuivumassa teknisessä tilassa . Kaikin puolin kyllä ollut huoleton puukattila lämmityksessä , yllättänyt kyllä positiivisesti .

Ohjauksen kautta on mahdollista vielä muutella esiasetettuja arvoja jos haluaa hifistellä . En ole vielä ryhtynyt mihinkään
kun tuo on pelannut niin hyvin . Varaosia  tarvittaessa löytyy muualtakin kuin valmistajalta sillä lambdat ja moottorit
ovat yleisesti saatavilla olevia varaosia . Vedon suhteen tällä ei ole ollut ongelmia , piipun pituus n.7m ja kattilasta
seinään menee lähes vaakassa n.300mm pitkä putki . Sytytyksen kanssa ei myös tarvi hipistellä ; kattila täyteen
puuta , tuohia väliin , kattilaan virta päälle (imuri ja latauspumppu pyörii) , tulta perään ja luukku kiinni .
Kökkö pala n. 2h jonka jälkeen kattila sammuttelee itsensä . Puhallin ja latauspumppu sammuu ja hiilloksesta syntyvä
lämpö pumpataan aika-ajoin kattilan lämmön noustessa varaajaan . Tämän kattilan kanssa ei todellakaan tarvi asua
pannarissa ja mikä parasta niin vaimokin sen suostuu tarvittaessa lämmittämään .

[Juhani]

Kiitoksia vastauksista. Tuo Attack jotenkin kiinnostaisi...Hmm...
Missäpäin Ekon laitos sijaitsee, jos vaikka olis mahdollista tulla excursiolle?

Sähkön käyttöraportit kuukausitasolla

Päiväsiirrot pelkkää käyttösähköä paitsi kovimmat talvikuukaudet vastuksia käytetty käyttöveden takia päällä.

2012
                TA      HE      MA       HU      TO        KE      HE       ELO     SY      LO       MAR    JOU
Päiväsii   643     557     485     394     514     341     355     472      0      0          0        0
Yösiirto   3301   3106   2595   2567   1236   857     652     673      0      0          0        0
Summa   3944   3663   3080   2961   1750   1198   1007   1145    0      0          0        0

2011

Päiväsii   622     539     457     371     464      308     340    452     361     509     412     616
Yösiirto   3811   3585   2824   2793   1173    813     668    690     722     996     1775   2193
Summa   4433   4124   3280   3165   1637   1121   1008   1142   1083   1505   2187   2809

2011 tammikuu näyttäisi olleen kovin kuukausi. 3811+300= 4111kwh/kk /31 vrk= 132,6 kwh/vrk lämmityssähköä

[VPJ]

Attack DPX 25 Lambda on tilattu ja on saattanut saapua jo maahan.
Kytketään 1000 l varaajaan, 132 m2 talo ja erillinen 62 m2 at.
Voidaan keskustella tarkemmin jos kiinnostaa ja tutustumaankin pääsee.
Alimittaisella piipulla ensin kokeilu ja sitten isompaa jos ei toimi.

[Pähkäilijä]

Sen verran pitää korjata , että kyllä tässä se vipunuohous on

yhtään ei haittaa vaikka olin väärässä - onneksi asia on korjattu 

2011 tammikuu näyttäisi olleen kovin kuukausi. 3811+300= 4111kwh/kk /31 vrk= 132,6 kwh/vrk lämmityssähköä

132.6 kWh/vrk -> yli viisi tuntia päivässä 25 kW kattilalla -> 2 pesällistä -> noin 18 tunnille sitten varausta varaajaan ~99.45 kWh suunnilleen    Jos varaajan saa käytettyä "tyhjäksi" jonnekin 30c paikkeille ja sitten ladattua +70c niin mahtuu. Tosin tuo käyttövesikierukka ei Niben (se osti Akvatermin) varaajissa ole varaajan yläkulmassa vaan jonkun verran alempana joten vilpoista vettä on tuossa vaiheessa tarjolla.

132 kWh 90% hyötysuhteella on noin 36 kg puuta.

[Juhani]

Attack DPX 25 Lambda on tilattu ja on saattanut saapua jo maahan.
Kytketään 1000 l varaajaan, 132 m2 talo ja erillinen 62 m2 at.
Voidaan keskustella tarkemmin jos kiinnostaa ja tutustumaankin pääsee.
Alimittaisella piipulla ensin kokeilu ja sitten isompaa jos ei toimi.

Mielenkiintoista, nahkahousumaan ebaystako pannun klikkailit?

http://www.ebay.de/itm/Allesbrenner-Holzvergaser-Attack-DPX-25-Lambda-25kW-/200512571006?pt=Systemkomponenten_Heizung&hash=item2eaf7b067e#ht_4937wt_1344

Näyttäis olevan 5 vuoden takuu.
jotenkin muistan että jollain (koti)maisella sivulla toimittajan takuu oli vain 2V, voi olla että olen väärässä.

Miten muuten tänne voi lisätä excel taulukon? En heti kättelyssä löytänyt tapaa.
Olisi euromääräisenä säästölaskelma sähkönkäytössä jos laittais pannun.

[Pähkäilijä]

Miten muuten tänne voi lisätä excel taulukon? En heti kättelyssä löytänyt tapaa.
Olisi euromääräisenä säästölaskelma sähkönkäytössä jos laittais pannun.

kun kirjotat viestiä tuossa laatikon vas alapuolella on Lisätoiminnot sieltä voi laittaa liitteitä

Sallitut tiedostomuodot: doc, gif, jpg, mpg, pdf, png, txt, zip
Sallittu liitteiden koko: 300 kilotavua, liitteitä viestiä kohden: 5

[lorvi]

Exel taulukko ei oikein aina istu formaattiin, mutta minä aina sen copy lla otan Paint ttiin ja tallennan kuvana ja sitten saitille, a vot että on kuosissaan, saa muutkin selvän.

[Juhani]

Taulukko paljonko sähköä ehkä säästyisi

Jos vaihtaisi sähkötariffia niin säästöä kertyisi vuodessa 2090 eur, toki puun saamiseksi taloon ei ole laskettu euroakaan.
Suhteellisen nopeasti saa maksettua systeemin takaisin vaikka puille ei laske mitään ja pannusydeemin hinnaksi jos laskisi
tuon 7500-energiavustus-20%-ulkopuolisesta työstä vielä jotain. Tiedä sitten toimiiko tuo energiaavustus enää?