Kirjoittaja Aihe: Millainen puulämmitysjärjestelmä uuteen n.120m2 omakotitaloon?  (Luettu 18513 kertaa)

Hemheus

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 20
Tervehdys!

Olen uusi tällä sivustolla ja rekisteröidyin varta vasten, jotta voisin kysyä täältä kokeneemmilta ja alan asiantuntijoilta tietoa puukeskuslämmityksestä.  :)

Elikkäs suunnittelilla olisi rakentaa uusi omakotitalo n.120m2 (Etelä-Lappiin) ja kuten arvata saattaa, suurimman pähkäilyn on aiheuttanut talon lämmitysmuoto. Rehellisesti sanottuna olen viimeiset 4v. mietiskellyt talon lämmitystä, että mikä se voisi olla.

Lähipiirissäni on useita maalämpöpumpun omistajia, sekä muutama Pilp:in omistaja. Maalämpö on varmasti hyvä, mutta kustannuspuolen olen laskenut niin moneen kertaan, että en saa sitä kannattavaksi millään noin pieneen omakotitaloon, koska suoraan sähköön (kaapelit) verrattuna takaisinmaksuaika venyy jopa 12v. Ja kun tuo aika tulee täyteen, hyvin monesti tulee pumppuunkin jotain huollettavaa, juuri kun sen pitäisi alkaa tuottamaan. Ja tähän ei ole edes laskettu lainan korkoja tms... Pilppi löytyy muutamalta tuttavalta, ja ei sekään kyllä tunnu sähköä isommin säästävän, päinvastoin.

Puukeskuslämmitystä olen puolestaan miettinyt hyvinkin monesti. Omaa metsää löytyy, sekä kalustoa, joten polttopuiden teko ei tuota ongelmaa. Tuo työteliäisyys puolestaan joskus mietityttää, että tuleekohan liian kova pala haukattavaksi, koska aiempaa kokemusta itse keskuspuulämmityksestä ei ole, leivinuunin käytöstä kylläkin, enkä pidä sitä kovana. Hintaahan puulämmitysjärjestelmällekin tulee, lähellä maalämpöpumppua, mutta sähkönkulutus todella pientä verrattuna maalämpöön, sekä itse järjestelmän kestävyys, (oletus 20v), joten näillä olen laskenut, että puulämmitys haukkuu itsensä takaisin hiukan kohtuullisemmin kuin maalämpö.

Joten millaista järjestelmää suosittelisitte tuon kokoiseen talouteen, (kattilan teho kw, millainen kattila, varaajan koko jne.) Ja paljonko yleensäkin tulee koko puulämmitysjärjestelmälle hintaa pumppuineen sun muineen.)

Talon koko tosiaan olisi n. 120m2 ja kuutioita lähelle 400m3, koska toinen pää talosta auki katton asti.

Kiitokset jo etukäteen kaikille asiaan vastanneille.



Hemheus

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 20
Jäi vielä äsköisestä viestistä mainitsematta, vai olisiko järkevintä sittenkin laittaa lämmitykseen suorasähkö kaapeleilla lattiaan ja tolkun leivinuuni tupakeittiöön.

Harri2

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 320
Jäi vielä äsköisestä viestistä mainitsematta, vai olisiko järkevintä sittenkin laittaa lämmitykseen suorasähkö kaapeleilla lattiaan ja tolkun leivinuuni tupakeittiöön.
Jos passaa 60-luvun asumismukavuus, niin mikä ettei. ;) Huonelämpötilan vaihtelut ja huonekohtaiset lämpötila erot ovat yleensä suuria tuollaisessa systeemissä. Jos huonelämpötilaa ei pudota ennakkoon ennen uunin lämmitystä, niin usein lämpötila kohoaa liian suureksi. Lämpöhukka kasvaa liian korkean huonelämpötilan takia, vaikka nykytalot energiatiiviitä olisivatkin.
Puiden poltto pannuhuoneessa on helpompaa ja siistimpää. Huonelämpötilan säätö onnistuu asteen kymmenysten tarkkuudella. Uudessa talossa oiean kokoisilla vehkeillä kattilan lämmitys joka kolmas päivä, tai harvemmin, pitäisi riittää. (Ehkä poislukien pakkaset luokkaa -40)Isot ja siten kalliit tilathan puukeskuslämmitys tarvitsee.
« Viimeksi muokattu: 13.02.2013-13:33 kirjoittanut Harri2 »
Atmos DC70GSX, 3600l, 180m² vm.-37, 100m² 1/4lämmintä.

Harri2

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 320
Lähipiirissäni on useita maalämpöpumpun omistajia, sekä muutama Pilp:in omistaja. Maalämpö on varmasti hyvä, mutta kustannuspuolen olen laskenut niin moneen kertaan, että en saa sitä kannattavaksi millään noin pieneen omakotitaloon, koska suoraan sähköön (kaapelit) verrattuna takaisinmaksuaika venyy jopa 12v. Ja kun tuo aika tulee täyteen, hyvin monesti tulee pumppuunkin jotain huollettavaa, juuri kun sen pitäisi alkaa tuottamaan. Ja tähän ei ole edes laskettu lainan korkoja tms... Pilppi löytyy muutamalta tuttavalta, ja ei sekään kyllä tunnu sähköä isommin säästävän, päinvastoin.
Minulla ei ole tiedossa mitään syytä, miksi sähkön hinta ei jatkaisi nousuaan. Sähkö voi maksaa 10 vuoden päästä vaikka kolminkertaisesti nykyiseen verrattuna, kuka tietää? Sitten ei maalämmittäjilläkään enää ole hauskaa...
Atmos DC70GSX, 3600l, 180m² vm.-37, 100m² 1/4lämmintä.

Hemheus

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 20
Minulla ei ole tiedossa mitään syytä, miksi sähkön hinta ei jatkaisi nousuaan. Sähkö voi maksaa 10 vuoden päästä vaikka kolminkertaisesti nykyiseen verrattuna, kuka tietää? Sitten ei maalämmittäjilläkään enää ole hauskaa...

No näin minäkin olen asiaan suhtautunut, ja siksipä puulämmitys kovasti kiinnostaakin, vaikkakin suorasähkö silloin tällöin nousee mielen päälle hankintahintansa puolesta  ;D, mutta kyllähän se häätyy katsoa hiukan nokkaa pidemmälle tällaisissa investoinneissa.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Eikä missään nimessä mitään suorasähkökaapeleita, vaan vesiputkilla jako, niin on parempi joustavuus eri lämmönlähteisiin tulevaisuudessakin.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Harri2

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 320
Joten millaista järjestelmää suosittelisitte tuon kokoiseen talouteen, (kattilan teho kw, millainen kattila, varaajan koko jne.) Ja paljonko yleensäkin tulee koko puulämmitysjärjestelmälle hintaa pumppuineen sun muineen.)
http://www.kotly-kolektory.sk/kotly/splynovacie-kotly/attack-dpx-45-standard-45-kw.html
http://www.energiakauppa.com/shop/article_1182/AKVA-4000-ELLL-%28*-sis.-toimituskulut%29.html?sessid=NUZo7TAaTdgTB3j5ndz4rGqpS1rLsqbdf0AZRSVgC6a6jZpqIOwugBf93Eu1hA3X&shop_param=cid%3D34%26aid%3D1182%26
Tuossa voisi olla ihan sopivat vehkeet. Pumput, venttiilit, paisunnat ja säätimet varmaan luokkaa 2000€, lattialämmitykselle varmaan enemmänkin, + lämmönjako. Ihan hatusta tempaistu arvaus..
« Viimeksi muokattu: 13.02.2013-14:20 kirjoittanut Harri2 »
Atmos DC70GSX, 3600l, 180m² vm.-37, 100m² 1/4lämmintä.

Harri2

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 320
Huomautan vielä, että suurin osa tämän foorumin neuvoista tulee amatööreiltä. Tarkoitan tuolla ensisijaiseti itseäni. Varsinainen suunnittelu pitää tehdä, kuten entinen Topikin muistutti moneen kertaan, ammattimiehen toimesta.
Monilla Ammattimiehilläkin vaan on ollut puulämmityksen suhteen homma hukassa. Joka kohteeseen on ollut suositus "Arimax 240 ja 2000 litraa", tai vastaava, kohteen koosta ja eristyksistä riippumatta. Se on aiheuttanut suurissa, paljon lämpöä kuluttavissa kohteissa lämmitystarpeen aamuin-illoin, jopa keskellä yötä. Niillä tiedoin on puukeskuslämmitys saanut huonon ja tosi työlään maineen, joka ei sovellu kuin niille, joilla on aikaa asua pannuhuoneessa.
Jospa tämä meneillään oleva maalämpöbuumi ja sen mitoituksen edellyttämä tarkka kohteen lämmönkulutuksen selvitys auttaisi myös puukeskuslämmityksen oikeanlaisessa suunnittelussa.
Atmos DC70GSX, 3600l, 180m² vm.-37, 100m² 1/4lämmintä.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Ja kuten oma tapaukseni kertoo ja jopa rakennustarkastaja otti muistiinsa tai opikseen, että tekninentila pitää olla riittävän iso myös jatkoa ajatellen muutoksien osalta. Mielellään erilliseen tilaan/rakennukseen pannuhuone varaajineen mahdollisimman lähelle puuvarastoa. Pähkäilijän tilastointia kannattaa myös lukea tarkemmin. Ja ihan aloittelija kommenteilla, mutta kantapään kautta opittu jo jotain.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Minäkään en ole ammattilainen alalla mutta ei kait se haittaa  :D

Minkä verran tuollaisen talon vuotuinen lämpöenergian tarve on nykymääräyksillä alueellasi tuollaiselle talolle? MLP foorumilta  varmaan asia selviäisi ja sen perusteella voi sitten lähteä pähkäilemään puulämmitystäkin. Omien mieltymysten mukaan mitoitus, esimerkiksi pitääkö yhden täyttökerran riittää -30c pakkasillakin jolloin lauhemmilla keleillä tarttee käydä pannuhuoneesa harvemmin.

http://www.nunnauuni.com/suomi/tuotteet/lampoluokat.html

tuon perusteella 100 kWh pitäs riittää kovemmillakin keleillä kun lisää vähän neliöitä mielessään + lämpimän käyttöveden.

vaikka 40c lämpötilaerolla 100 kWh tarvitsee noin 2000 litran varaajan ja varaaja täyttyy kun polttaa nykyaikaisella kattilalla puuta noin 30 kiloa, jos projektista haluaa helpomman niin mitoittaa varaajan ja kattilan tuplaten suuremmaksi, esim 4000 litrainen ja 60 kg puuta kerrallaan tai pienemmällä kattilalla sitten tarpeen vaatiessa yksi lisäys jos varaajaa täydemmäksi lataa. Sähkövastus varalle tilanteisiin jossa ei puulla ehditä/huvita lämmittää.

Asia jota kattilamainoksissa olen usein ihmetellyt on varaajan mitoitus. Toki minimimitan ymmärtää, että pääsee lämmittämään pesällisen puuta, mutta ylärajat on mielestäni vedetty turhan alas kun varaajan kerrostumisen takia ei koko varaajaa tarvitse aina lämmittää kuumaksi, kesällä riittää yläpään kuumana pito ja talvellakin jos lämmittää päivittäin on suuremmassa varaajassa aina "tilaa" vielä kuumalle vedelle, jos joku päivä ei ehdi/huvita lämmittää on silti vielä varausta tallella ennenkun sähkömittari alkaa raksuttamaan. Täälläkin tuli tuplaten suurempi varaaja mitä putkimies ehdotti kattilalle eikä yhtään harmita. Riittää ainakin yön yli seuraavaan päivään -30c kelissäkin tässä hatarassa torpassa. Ainut asia mikä varaajassa harmittaa ettei käyttövesikierukka ole varaajan katossa vaan kesäisin tarvitsee "turhaan" lämmittää enemmänkin.

Monet laittavat tosin kesäajaksi pienen sähkövaraajan käyttövedelle ja sinne tulee suuren varaajan kautta esilämmitetty vesi, jos varaajaan laittaa tulevaisuudessa vaikka aurikonlämpöäkin auttaa se puolet vuodesta.

En pitäisi nykyaikaista puulämmitystä vaivalloisena jos alunperin järjestelmä mitoitetaan reilun tehoiseksi, pienellä pannulla ja varaajalla tosin työläs siitä tulee. Mutta kantaako puut pannuhuoneeseen vai olohuoneeseen? Ketkä pitävät puukattiloita suuritöisenä tahtovat usein kuitenkin nuohota takkaa olohuoneessa...

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

Höyrykattila

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 239
Itse olen ajatellut jatkoa, siten, että olis kaksi (2) uunia. Perusteluna tälle on, että kesällä polttais halkoja ja loppu syksystä kevääseen polttais haketta.

Toi pannumökissä asuminen rupeaa jo tässä vaiheessa talvea riittämään. Toisaalta halon teossa on yllättävän paljon työvaiheita ennen kuin se on tuhkaa. Hakkeessa näyttäis olevan huomattavadti vähemmän kun sen pystyy lähes kokonaan tekemään koneellisesti.

Hemheus

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 20
Minäkään en ole ammattilainen alalla mutta ei kait se haittaa  :D

Minkä verran tuollaisen talon vuotuinen lämpöenergian tarve on nykymääräyksillä alueellasi tuollaiselle talolle? MLP foorumilta  varmaan asia selviäisi ja sen perusteella voi sitten lähteä pähkäilemään puulämmitystäkin. Omien mieltymysten mukaan mitoitus, esimerkiksi pitääkö yhden täyttökerran riittää -30c pakkasillakin jolloin lauhemmilla keleillä tarttee käydä pannuhuoneesa harvemmin.

http://www.nunnauuni.com/suomi/tuotteet/lampoluokat.html

tuon perusteella 100 kWh pitäs riittää kovemmillakin keleillä kun lisää vähän neliöitä mielessään + lämpimän käyttöveden.

vaikka 40c lämpötilaerolla 100 kWh tarvitsee noin 2000 litran varaajan ja varaaja täyttyy kun polttaa nykyaikaisella kattilalla puuta noin 30 kiloa, jos projektista haluaa helpomman niin mitoittaa varaajan ja kattilan tuplaten suuremmaksi, esim 4000 litrainen ja 60 kg puuta kerrallaan tai pienemmällä kattilalla sitten tarpeen vaatiessa yksi lisäys jos varaajaa täydemmäksi lataa. Sähkövastus varalle tilanteisiin jossa ei puulla ehditä/huvita lämmittää.

Asia jota kattilamainoksissa olen usein ihmetellyt on varaajan mitoitus. Toki minimimitan ymmärtää, että pääsee lämmittämään pesällisen puuta, mutta ylärajat on mielestäni vedetty turhan alas kun varaajan kerrostumisen takia ei koko varaajaa tarvitse aina lämmittää kuumaksi, kesällä riittää yläpään kuumana pito ja talvellakin jos lämmittää päivittäin on suuremmassa varaajassa aina "tilaa" vielä kuumalle vedelle, jos joku päivä ei ehdi/huvita lämmittää on silti vielä varausta tallella ennenkun sähkömittari alkaa raksuttamaan. Täälläkin tuli tuplaten suurempi varaaja mitä putkimies ehdotti kattilalle eikä yhtään harmita. Riittää ainakin yön yli seuraavaan päivään -30c kelissäkin tässä hatarassa torpassa. Ainut asia mikä varaajassa harmittaa ettei käyttövesikierukka ole varaajan katossa vaan kesäisin tarvitsee "turhaan" lämmittää enemmänkin.

Monet laittavat tosin kesäajaksi pienen sähkövaraajan käyttövedelle ja sinne tulee suuren varaajan kautta esilämmitetty vesi, jos varaajaan laittaa tulevaisuudessa vaikka aurikonlämpöäkin auttaa se puolet vuodesta.

En pitäisi nykyaikaista puulämmitystä vaivalloisena jos alunperin järjestelmä mitoitetaan reilun tehoiseksi, pienellä pannulla ja varaajalla tosin työläs siitä tulee. Mutta kantaako puut pannuhuoneeseen vai olohuoneeseen? Ketkä pitävät puukattiloita suuritöisenä tahtovat usein kuitenkin nuohota takkaa olohuoneessa...




Viestiisi viitaten, en osaa tähän hätään sanoa talon vuotuista lämpöenergian tarvetta, mutta mitoitus saisi mielellään olla reilunlainen, jotta pannuhuoneessa ei tarvitsisi olla solkenaan juoksemassa. Itselleni sopii hyvin mitoitus, että pesällinen päivässä ja se on siinä, oli keli kuin keli. Ja se, että kattilaan menisi pitkät puut.  Toinen toivomus olisi kesän osalta se, että tuolloin ei tarvitsisi isommin lämmitellä, vaan kesäaikana pärjäisi hyvin sähkövastuksella. Tuo on täysin totta, jonka viestissäsi mainitsit, "Ketkä pitävät puukattiloita suuritöisenä tahtovat usein kuitenkin nuohota takkaa olohuoneessa"  Terveisin nimimerkillä, kokemusta on.

Hemheus

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 20
Itse olen ajatellut jatkoa, siten, että olis kaksi (2) uunia. Perusteluna tälle on, että kesällä polttais halkoja ja loppu syksystä kevääseen polttais haketta.

Toi pannumökissä asuminen rupeaa jo tässä vaiheessa talvea riittämään. Toisaalta halon teossa on yllättävän paljon työvaiheita ennen kuin se on tuhkaa. Hakkeessa näyttäis olevan huomattavadti vähemmän kun sen pystyy lähes kokonaan tekemään koneellisesti.

Itsekin olen monesti miettinyt hakelämmitystä vaihtoehtona, koska pihapiirissä johon taloa suunnittelemme on jo valmiina iso n. 100m2 kokoinen ulkorakennus (kylmähalli), jota olen ajatellut hartiapankein päivittäväni puolilämpimäksi tilaksi jossain vaiheessa. Rakennus tarjoaisi tilojensa puolesta hyvät valmiudet hakejärjestelmän rakentamiseen ja hakkeen säilyttämiseen. Mutta tuosta hakejärjestelmän hinnasta minulla ei ole mitään hajua, mitä moinen kustantaa ja tuleeko jo niin kalliiksi, ettei kannata noin pienen talon takia alkaa moista järjestelmää rakentamaan. Hallin ja talon välimatka olisi n. 12m.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
12 metriä ei ole pitkä loikka hallista talolle joten se hoituu kanaalilla ja taloon ei tarvitse erikseen rakentaa pannuhuonetta kun sen tekee hallin puolelle - sinne missä polttoainekin on.

Täälläkin on hakkeeseen oma mielenkiinto kun käyttöön saisi hakkurinkin hakemalla. Tavarasta josta ei kehtaa klapeja tehdä voisi tehdä haketta. Tosin en ole stokerisäiliöä miettinyt vaan kattilaa jossa voisi polttaa myös haketta, palahaketta tai esimurskattuja kantoja panospoltolla (tosin noita varten tarviaa pyytää murskainta käymään paikalla). Stokerikeskustelua löytyy enemmän pellettifoorumilta

http://www.pellettikeskustelu.net/keskustelu/viewforum.php?f=3

ja muutamia stokerilaitteistojen hintoja

http://www.hemeltron.fi/hakelammitys-stokerit.html
http://kotly.com/Wood_chips_boilers,115/?topSsid=2557dfc9242d1e0794f012d9c98187f3

Mutta nykymääräysten mukaisessa talossa on stokeri vähän turhan järeä lämmitysmuoto ja kun suurimman osan talveakin tuo olisi ylläpitoliekillä. Alapalokattilat soveltuvat jossain määrin hakkeen polttoon, etenkin jos on hakearina (Arimax 35 kokemuksia aiheesta). Pitäs kait joskus mennä käymään Taikuri nimimerkin luona kylässä ja vielä haketta mennessään niin huomais miten hyvin Stropuva taipus hakkeelle, siinähän palaisi kertalatauksella kokoluokasta riippuen useampi sata litraa haketta.

EDIT

http://puuenergia.fi/koneet.htm

yksi hintalinkki unohtu, tuolta löytyy myös "stokerit" ja paljon muutakin puupuoleen liittyvää.
« Viimeksi muokattu: 14.02.2013-12:53 kirjoittanut Pähkäilijä »
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

Harri2

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 320
Jos haluaa vaivattoman systeemin, eikä rampata jatkuaan huoltamassa laitteita, pitää hakelämmityksessä olla automaattisytytys, automaattituhkanpoisto ja automaattinuohous. 30 kW laitekin on talon energiatarpeeseen 5 kertaa liian tehokas, joten varaaja ja automaattisytytys ovat ehdottomia. Ostohake maksaa luokkaa 22€/MWh ja ostorangasta haketettuna vähän vähemmän. Hakesiiloon pitää mahtua ainakin kuorma-autolastillinen haketta. Homman kokonaishinta lämpökeskusrakennuksesta riippuen varmaan luokkaa 30000 - 50000€, eli ei varmaan kannata. Tuosta alaspäin kaikki vaihtoehdot ovat halkolämmitystä työläämpiä.
Ja miksi pyrkiä halkohommassa pesällinen päivässä työhön, kun pesällinen tai kaksi joka kolmas päivä on ihan helposti saavutettavissa?

Atmos DC70GSX, 3600l, 180m² vm.-37, 100m² 1/4lämmintä.