Kirjoittaja Aihe: Kymenlaakso Jollin lämmitysihmettelyt, apuja / vinkkejä?  (Luettu 44520 kertaa)

Jra

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 237
Tässäkin ketjussa on höpötelty menosta, paluusta, imu-ja painepuolenkytkennäista jne.. Jra meinaat nyt imu, vai painepuolen kytkyä parempana?

imu vai painepuoli - se riippuu kummalla puolella pumppu on ;D

Pumppu sinne viileämmälle puolelle. Latauspumppuna mieluummin aina niin, kiertopumpun kyseessä ollen ei kannata putkaria hirttää kilkuttimista jos pumppu löytyy jostain muualta.

Höökvorssi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 35
Taitaa olla aivan sama kummalla puolella pumppu on. Yhtä väärässä tai oikeassa paikassa, oli sitten meno tai paluupuolella. Jos kerran molemmilla asennustavoilla pirtit pysyy lämpimänä ja järjestelmä toimii, lienee molemmat asennustavat oikeita.

Jos vielä joskus rakennan järjestelmän uusiksi, asennan pumpun menopuolelle, näkee sitten jotta onko siihen saakka pumpannut vettä väärin vai oikein.

Tästä pumpun paikasta on ollut juttua aiemminkin, kuuma ja tunteitakin nostattava puheenaihe
Attack DPX 35 Lambda, Akvantti 2000ek, Attack oventrop latausyksikkö, Ouman800B

savonhumu

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 383
imu vai painepuoli - se riippuu kummalla puolella pumppu on ;D

Pumppu sinne viileämmälle puolelle. Latauspumppuna mieluummin aina niin, kiertopumpun kyseessä ollen ei kannata putkaria hirttää kilkuttimista jos pumppu löytyy jostain muualta.
;D

Seuraava asia on varmaan suurimmalle osalle selvää jo sanomattaki mutta sanompa kuitenki eli jos tuohon menopuolelle(paine lämmityspiiriinpäin Jra ;)) sen pumpun laittaa niin sunttia ennen ei ehket oo paras paikka kun saattaapi aika kuumaakin löytyä varaajan yläputkesta ennen sekotusta..

Varmaan kohta valvira koputtaa ovelle kun tuon uunipumpunki läpi menee ihan liikaa lämpöä :o
Pumpun speksitki vaikuttaa siihen mitenkä vapaa sijainti sillä on ilman että käyttöikä kovin pahasti ottaa ihteensä! Eikös nuissa latauspumpuissa oo vähän parempi lämmösieto kun tavallisessa lämpöjohtopumpuissa? kun varaajan latauksen loppuvaiheessa niistäkin mene läpi just niin kuumaa kun varaajan pohjalla on eli luokkaa 95-astetta jopa?

Itellä nuo lämmölähteiden pumput on mallia solar ja kestävät hetkellisesti melko koviakin lämpötiloja ja pitempiaikasestikkin olevinaan normipumppuja paremmin. Tiijä sitten mikä on totuus lopulta, 0-10v(pwm) hituvirtasignaalin perusteella tapahtuvan kieroslukusäädön takia nuo hommasin ja lämmönkesto oli pelkkää plussaa!
« Viimeksi muokattu: 27.10.2014-22:18 kirjoittanut savonhumu »
Hitaasti mutta epävarmasti.

Pannarix

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 64
-sitten oli avopaisunta, se vanha pytty lämpökeskuksessa 3 vuotta kunnes alkoi vuotamaan, 7 m verkoston korkeimman kohdan alapuolella!
Oon tässä yrittänyt miettiä.. Ei meinaa tulla unta kun en keksi kuinka!
Voisitko kertoa kuinta avopaisarin saa toimimaan verkoston välimailla kun tyhmänä olen luullut että se pitää olla ylimmässä kohdassa.  Alipaineistetaanko verkosto vai mikä on tämä     systeemi ?
Kiitos etukäteen ideasta!
Attack DPX Profi  + DIY alapalo 150kw + Yläpalo 350kw - poistettu ja uusi tehty tilalle -Varaajia 2m3, 10m3, 20m3  +24kw kaasu + Ritmüller 6 1/2 oktaavia

jolla

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 875
    • charts
-sitten oli avopaisunta, se vanha pytty lämpökeskuksessa 3 vuotta kunnes alkoi vuotamaan, 7 m verkoston korkeimman kohdan alapuolella!
Oon tässä yrittänyt miettiä.. Ei meinaa tulla unta kun en keksi kuinka!
Voisitko kertoa kuinta avopaisarin saa toimimaan verkoston välimailla kun tyhmänä olen luullut että se pitää olla ylimmässä kohdassa.  Alipaineistetaanko verkosto vai mikä on tämä     systeemi ?
Kiitos etukäteen ideasta!


se on todella vaikea selittää sellaiselle, jolle vaikkapa sana 'lappo' on tuntematon käsite

minulle tuo tuli jo -60 luvulla tutuksi kun auton tankista bensaa mopoon imettiin, ennekuin joku fiksu ehtii sanomaan ettei se mopoon käy, niin öljyä siihen sekoitettiin

osta pari metriä letkua, laita ämpärin pohjalle pari litraa vettä, imaise letku täyteen ja sulje sormella ja vie se sitten samalla tasolla olevaan tyhjään ämäriin pohjalle ja päästä sormi irti
vedet tasoittuvat ämpäreissä, ja katso kummaa, siellä ämpärin reunan korkeudella letkussa on myös vesi(se 7m korkeudessa oleva patteri)
vielä voit kuvitella, että se toinen ämpäri on avopaisunta
nyt voit ensi yön nukkua

ehkä tästä pitää video tuubiin tehdä, eikö nämä kuulu peruskoulutukseen
« Viimeksi muokattu: 28.10.2014-07:40 kirjoittanut jolla »
Lämpimänä 152m² + lämpökeskus 36m², kanava 30m, Hogfors vuodelta -66, Akva 4000, Ouman EH-80, 93 kpl 270/340W pv-panelia 13° etelään kiinteästi ja 40 kpl pystyssä, 40kWh lifepo4 + 40kWh agm
seurantaa http://www.puulammitys.info/index.php?topic=457.0

Pannarix

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 64
se on todella vaikea selittää sellaiselle, jolle vaikkapa sana 'lappo' on tuntematon käsite

minulle tuo tuli jo -60 luvulla tutuksi kun auton tankista bensaa mopoon imettiin, ennekuin joku fiksu ehtii sanomaan ettei se mopoon käy, niin öljyä siihen sekoitettiin

osta pari metriä letkua, laita ämpärin pohjalle pari litraa vettä, imaise letku täyteen ja sulje sormella ja vie se sitten samalla tasolla olevaan tyhjään ämäriin pohjalle ja päästä sormi irti
vedet tasoittuvat ämpäreissä, ja katso kummaa, siellä ämpärin reunan korkeudella letkussa on myös vesi(se 7m korkeudessa oleva patteri)
vielä voit kuvitella, että se toinen ämpäri on avopaisunta
nyt voit ensi yön nukkua



ehkä tästä pitää video tuubiin tehdä, eikö nämä kuulu peruskoulutukseen

Kiitos tyhjentävästä vastauksesta. Odottelen videota mielenkiinnolla!
Attack DPX Profi  + DIY alapalo 150kw + Yläpalo 350kw - poistettu ja uusi tehty tilalle -Varaajia 2m3, 10m3, 20m3  +24kw kaasu + Ritmüller 6 1/2 oktaavia

savonhumu

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 383
Miten jolla ilmasit(oliko tarvetta koskaan?) paisunnan yläpuolella olevat putkistot? Kun siihen ei vissiin ihan "tavalliset" menetelmät käy? patterin ilmaus auki yläkerrasta niin lappo menee poikki ja tilavuus hurahtaa paisuntaan? Vai ymmärränkö tätä ilmiöö ihan väärin ;D
Hitaasti mutta epävarmasti.

Jolli

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 143
Nyt kun palaan taas aiheeseen niin pari asiaa on tullut tehtyä:
1) Latauspumpun tehot pudotettu III -> II asentoon, nyt saa varaajassa ylälämmön 88asteeseen ja alalämmön 60asteeseen jo, liekö aiemmin liian kova virtaus ja sekoittanut vettä liikaa? Tuntuu että myös parin päivän aikana lämmöt kestää varaajassa paremmin.  ???

2)paisarista laskettu äsken 10l vettä pois. Kun taskulampulla tutkin, löytyi se sulku, sekä hana, josta oli kahva otettu irti.
Nyt varaajan ylälämpö 76astetta, alalämpö 44, kattila 52astetta ja painetta tasan 1bar (aiemmin 1.2)

Tuli myös nuohottua ja siivottua kattila täysin. Tuhkalaatikkoon tullut tuhka on vaalean harmaata väriltään -> palaminen siltä osin kunnossa?
-varastopesän seinämillä jonkin verran mustaa karstaa, joka lähti rapsuttamalla, sekä kiiltävän mustaa tahmaista ainetta, tämä ei lähtenyt oikeen. Onko tervaa? Onko kuinka vaarallista?
-Lämmityskanavisto harjattu, ei mainittavaa määrää nokea
-piippu nuohottu ekaa kertaa oman historiani aikana, siellä 1-2cm kerros nokea ja kenkälaatikollinen tuli yhteensä tavaraa piipusta. -> tarkkailuun että pitäisikö palokaasujen olla kuumempia, nyt sitä 230-270asteista.
« Viimeksi muokattu: 28.10.2014-16:49 kirjoittanut Jolli »

25mottia/v

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Morjens!
Uskotaan että fysikaalisena ilmiönä tuon väli- avopaisunnan voi todistaa mutta kuulostaa se hurjalta käytännössä!  
Ymmärrän lapon ja sen ilmiön kanssa ajoittain touhutaankin töissä.  Staattinen paine ym..  perusjutut ovat aina mielessä ajoittain.
Mutta että lapolla ja alipaineisena ihan käytännössä olisi yläkerran patterit!  " kuin klapil päähä lyäty" olen kun luin.
Ainakin omassa mielessä jokainen patteri pitää olla ympäristöä kovemmassa paineessa. Minimissään vesipatsaan staattinen paine + lapin lisä pitää alimmassa kohdassa löytyä.
Mutta oppia ikä kaikki. En ikimaailmassa rakentaisi alipaineista lämmitysverkostoa, edes yläpäästään.  Mutta sanoin jo aluksi että teoria on ihan pitävä, tosin sitten sen aliapaineisen patterin kanssa pelaaminen voi olla hankalaa.  Ainoa mahdollisuus että on niin kova pumppu että se kierrättää ja ilmaa nollatason yläpuolellekin.
Oma systeemi kärsii harvakseltaan paisarin väsymisestä ja jos päästän kattilan varon lirittämään, niin varaajan viilennyttyä on paine joskus nollissa.   Silloin olen varulta pannut lattian kiertopumpun täysille, vetänyt Oumanin virtalähteen seinästä ja ohjannut käsin suntin aika lämpimälle.  Jonkin ajan päästä olen tarkistanut että yläkerrassa joka piiri kiertää, sen tuntee putkien lämmöstä.
Kun sitten leikkii lisää ja ajaa hetkeksi piiriin kuumaa vettä varaajan yläosasta, tutustuu toiseen ilmiöön joka liittyy pieneen paineeseen ja kuumaan veteen: Kun suntissa virtaa kovasti ja veden lämpöä on vaikka 90 astetta ja paine vaikka 0.5 baaria ( yli ilmakehän paineen) niin sepäs vesi kiehahtelee ja temppuilee, kuulostaa kuin olisi ilmaa kierrossa. Joskus alussa noiden leikkien päätteeksi koitin ilmailla mutta missään ei ollut pihaustakaan. ja kun taas hiukan suntilla kuristi, niin kauhea porina ja kohina..  ne kuplat ilmestyy ( höyryä) ja kun nopeus pienenee ja paineen alenema on ohi, niin kuplat katoavat. Höyry on ihmeellinen aine.  Js kuumaa vettä yrittää pumpata niin erityiesti imupuolella kiehuu ja kavitoi tosi helposti ja se ei ole ilmaa.  Siksi yksi nyrkkisääntö omissa asennuksissa on pumpata aina mahdollisimman viileää vettä ( jos miettii pumpun asennuspaikkaa) ja imu niin että joko aina on staattista painetta taikka ainakin pieni putkivastus imupuolella.  painepuolella se pieni ahtaus ei haittaa, silloin vain kiertoteho on huono. Mutta imupuolella ahtaus, alipainen ja lämpö saa aikaan äänekkään ja outokäytöksisen pumpun.
Tuo höyryhomma on aina ollut kiehtovaa. Kuvitelkaa esim. jonkun höyryturbiinin poistopuolta: Ei tislattua vettä mihinkään tuhlata, se kylmennyt höyry ajetaan kuin pikajuna lauhduttimeen ja sieltä se menee vesipurona kattilan syöttöpumppuun.  Se satojen kuutioiden tilavuus katoaa hetkessä kuin tosiaan juna ajaisi järveen. Tilalla vain loriseva vesipuro...  Vesi, ilma ja höyry sekoitetaan käytökseltään monesti. varsinkin alipainekuplat myös hydrauliikassa helposti sekoittuu ilmakupliin ja puhutaan vain kavitaatiosta vaikka kyseessä on kaksi ihan eri asiaa, tosin molemmissa nättejä pyöreitä kuplia.  Toiset kuplat vaan katoaa kun silmää räpäyttää, toiset ei .
No ei ehkä pysytty ihan aiheessa.   taikka sillai että kotivoimalassa saa tutkittua fysiikan ihme ilmiöitä jos ei peruskoulussa juuri silloin ehtiny...  :)
« Viimeksi muokattu: 28.10.2014-16:57 kirjoittanut 25mottia/v »

jolla

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 875
    • charts
Miten jolla ilmasit(oliko tarvetta koskaan?) paisunnan yläpuolella olevat putkistot? Kun siihen ei vissiin ihan "tavalliset" menetelmät käy? patterin ilmaus auki yläkerrasta niin lappo menee poikki ja tilavuus hurahtaa paisuntaan? Vai ymmärränkö tätä ilmiöö ihan väärin ;D

silloin vuonna 1980 ilmasin sen kerran, kun en silloin tiennyt, että ilma lähtee itseksiään sieltä
silloin suljin patterin ala(paluu) venttiilin ja laskin ilmat ilmausruuvista, joka patterissa on sellainen ja kun ilmat oli pihalla suljin ilmausruuvin ja avasin patterin alaventtiilin
sen jälkeen se toimi vuoteen 2003 kertaakaan lorisematta ja ilmaamatta
ei siinä mitää loitsuja tarvitse eikä käsillä seisomista

nyt kun 2012 laitoin jykevämmän kanaalin niiden siniraitaputkien tilalle en ilmanut järjestelmää ollenkaan, laitoin vain käyttövesihanasta putket täyteen, hanat auki ja kiertovesipumppu aluksi täysille, muutaman kerran kuului aluksi havaittava ääni pumpusta kun loput ilmat sieltä tulivat, ei ole ilmaustarpeita ollut, on niin hyvin ilmeisesti tehty kun on itse itselle tehyt arkijärki päässä
Lämpimänä 152m² + lämpökeskus 36m², kanava 30m, Hogfors vuodelta -66, Akva 4000, Ouman EH-80, 93 kpl 270/340W pv-panelia 13° etelään kiinteästi ja 40 kpl pystyssä, 40kWh lifepo4 + 40kWh agm
seurantaa http://www.puulammitys.info/index.php?topic=457.0

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Nyt kun palaan taas aiheeseen niin pari asiaa on tullut tehtyä:
1) Latauspumpun tehot pudotettu III -> II asentoon, nyt saa varaajassa ylälämmön 88asteeseen ja alalämmön 60asteeseen jo, liekö aiemmin liian kova virtaus ja sekoittanut vettä liikaa? Tuntuu että myös parin päivän aikana lämmöt kestää varaajassa paremmin.  ???

hmmm... oikeesti termostaatin pitäs ohjata latauspumppua jos kattilan etupaneelin termostaatti on kytketty sitä ohjaamaan ja varaajaan menee vettä vain silloin kun käsky tulee.

2)paisarista laskettu äsken 10l vettä pois. Kun taskulampulla tutkin, löytyi se sulku, sekä hana, josta oli kahva otettu irti.
Nyt varaajan ylälämpö 76astetta, alalämpö 44, kattila 52astetta ja painetta tasan 1bar (aiemmin 1.2)

katsoitkos samalla esipaineet kun paisari oli tyhjä?

Tuli myös nuohottua ja siivottua kattila täysin. Tuhkalaatikkoon tullut tuhka on vaalean harmaata väriltään -> palaminen siltä osin kunnossa?
-varastopesän seinämillä jonkin verran mustaa karstaa, joka lähti rapsuttamalla, sekä kiiltävän mustaa tahmaista ainetta, tämä ei lähtenyt oikeen. Onko tervaa? Onko kuinka vaarallista?
-Lämmityskanavisto harjattu, ei mainittavaa määrää nokea
-piippu nuohottu ekaa kertaa oman historiani aikana, siellä 1-2cm kerros nokea ja kenkälaatikollinen tuli yhteensä tavaraa piipusta. -> tarkkailuun että pitäisikö palokaasujen olla kuumempia, nyt sitä 230-270asteista.

nuohoaminen kannattaa tehdä ennemmin usein kun harvoin. Varastopesään kertyy tervaa ka pikeä kun siellä puiden ei oikeasti pitäs palaakaan vaan pelkästään kaasuuntuvat ennen arinalle menoa. Se ei ole vaarallista. Tuhkat kannattaa muutenkin tyhjentää usein ettei yletä arinaan asti, silloin arina voi sulaa.

Eikös nuohoojaa käy sielläpäin? Ne tekee nykyisin myös palotarkastuksen ja jos jotain sattuu on syytä olla tuo puoli kunnossa, asuinkiinteistöissä vuosittain ja loma-asunnoilla joka kolmas vuosi.

Nuo savukaasujen lämmöt on ihan ok tuolle kattilalle. Mitä kuumempia ovat sitä enemmän energiaa karkaa piippuun.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

jolla

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 875
    • charts

2)paisarista laskettu äsken 10l vettä pois. Kun taskulampulla tutkin, löytyi se sulku, sekä hana, josta oli kahva otettu irti.


suosittelen, ettet laita sitä kahvaa siihen nytkään kiinni, sillä on hyvä tarkoitus että se on iroitettavaa mallia eikä ole paikoillaan
Lämpimänä 152m² + lämpökeskus 36m², kanava 30m, Hogfors vuodelta -66, Akva 4000, Ouman EH-80, 93 kpl 270/340W pv-panelia 13° etelään kiinteästi ja 40 kpl pystyssä, 40kWh lifepo4 + 40kWh agm
seurantaa http://www.puulammitys.info/index.php?topic=457.0

Jolli

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 143
hmmm... oikeesti termostaatin pitäs ohjata latauspumppua jos kattilan etupaneelin termostaatti on kytketty sitä ohjaamaan ja varaajaan menee vettä vain silloin kun käsky tulee.

katsoitkos samalla esipaineet kun paisari oli tyhjä?

nuohoaminen kannattaa tehdä ennemmin usein kun harvoin. Varastopesään kertyy tervaa ka pikeä kun siellä puiden ei oikeasti pitäs palaakaan vaan pelkästään kaasuuntuvat ennen arinalle menoa. Se ei ole vaarallista. Tuhkat kannattaa muutenkin tyhjentää usein ettei yletä arinaan asti, silloin arina voi sulaa.

Eikös nuohoojaa käy sielläpäin? Ne tekee nykyisin myös palotarkastuksen ja jos jotain sattuu on syytä olla tuo puoli kunnossa, asuinkiinteistöissä vuosittain ja loma-asunnoilla joka kolmas vuosi.

Nuo savukaasujen lämmöt on ihan ok tuolle kattilalle. Mitä kuumempia ovat sitä enemmän energiaa karkaa piippuun.

Juu kattilan etupaneeli ohjaa lämpötilaa, nyt säädetty siten että kattilan vesi heiluu 80-90asteen välissä lämmityksessä.
En oikeen keksi, että mikä olisi syy tuohon parempaan lämmön pysymiseen & mahdollisuuteen ladata varaaja kuumemmaksi kun latauspumpun tehoa pudotti..

En tyhjentänyt paisaria kokonaan, ainoastaan pientä helpotusta näin alkuun kun testasin että sulku ja hana varmasti toimivat ja liikkuvat eivätkä vuoda. Huomenna ennenkun laitan kattilan lämmittämään, katson nuo kuntoon.

Nuohoamisesta, olen kesällä nuohonnut kattilan puhtaaksi, tämän jälkeen arinan päältä tuhkat pois aina tarvittaessa ja samalla tuhkalaatikon tyhjennys, useimmiten ollut vielä yli 5cm arinaan matkaa.

Nuohooja kiertää kerran vuodessa täällä, liekö käynyt joskus keväällä tms? Me muutettiin heinäkuun alussa vasta tähän, tänään ensimmäistä kertaa tosiaan katsoin piipun tilanteen..

Hanan kahvan jätin kiinni, sillä tuolla pannuhuoneessa ei käy muut kuin minä. Kun saa järjestelmän säädettyä kohdalleen niin sitten voi harkita sitä että irroittaa kahvat uudestaan.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Mietintöihin pari pointtia. Jos kattila käy samalla teholla kuin aiemmin ja pumpun tehoa pudotettiin esim. 1/3, lämpenee vesi nyt kattilan läpi virratessaan 1/3 enemmän.
Nyt on ulkoilma ollut viime päivinä, ainakin täällä, huomattavan lämmin, joten energiaa ei ole kulunut lämmitykseen samalla tavalla -> lämpö pysyy varaajassa paremmin  :)
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

Pannarix

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 64
Morjens!
Uskotaan että fysikaalisena ilmiönä tuon väli- avopaisunnan voi todistaa mutta kuulostaa se hurjalta käytännössä!  
Ymmärrän lapon ja sen ilmiön kanssa ajoittain touhutaankin töissä.  Staattinen paine ym..  perusjutut ovat aina mielessä ajoittain.
Mutta että lapolla ja alipaineisena ihan käytännössä olisi yläkerran patterit!  " kuin klapil päähä lyäty" olen kun luin.
Ainakin omassa mielessä jokainen patteri pitää olla ympäristöä kovemmassa paineessa. Minimissään vesipatsaan staattinen paine + lapin lisä pitää alimmassa kohdassa löytyä.
Mutta oppia ikä kaikki. En ikimaailmassa rakentaisi alipaineista lämmitysverkostoa, edes yläpäästään.  Mutta sanoin jo aluksi että teoria on ihan pitävä, tosin sitten sen aliapaineisen patterin kanssa pelaaminen voi olla hankalaa.  Ainoa mahdollisuus että on niin kova pumppu että se kierrättää ja ilmaa nollatason yläpuolellekin.

No jos kerran käytännössä on jo testattuna----
Mukavaa jos tämä asiantuntija voisi valottaa systeemiä niinkin pitkälle että voisi toteuttaa käytännössä. Kuten juuri nämä ilmaus-ym. detaljit systeemistä. Kalvopaisarit kun on puolinainen ratkaisu puulämmittäjille ja perusavo-versiot taas hankalia jäätymisen/sijoittelun kannalta. Tämähän voisi olla suoranainen lahja puulämmitysihmiskunnalle!  Filmin puutteessa jo kaaviokuva ja selitys toteutuksesta olisi paikallaan.

Attack DPX Profi  + DIY alapalo 150kw + Yläpalo 350kw - poistettu ja uusi tehty tilalle -Varaajia 2m3, 10m3, 20m3  +24kw kaasu + Ritmüller 6 1/2 oktaavia