Kymenlaakso Jollin lämmitysihmettelyt, apuja / vinkkejä?

[ev3449]

Puukattiloissa kannattaa aina käyttää kalvopaisuntaa koska kattilassa tuppaa olemaan aina pistekiehumista ja höyryn kehitystä etenkin jos järjestelmässä ei riittävästi painetta.

Avaatko hiukan lisää? Eli onko syy suositukseesi kalvopaisunnasta korkeampi paine vai joku muu?
Avopaisunnassa "ilma/höyry" jne. on mahdollista poistaa luonnollista tietä eikä se kerry järjestelmään. Yhtälailla paine esim. nimimerkin pannarix kohdalla on luokkaa 0,85bar tasaisesti riippumatta järjestelmän lämpötilasta.

[jolla]

siksihän latauskiertoon laitetaan niitä paineentasaajia, jotta avopaisunnalla/paineettomissa järjestelmissä kattilaan saadaan latauspumpulla järjestelmää korkeampi paine kiehumispisteen nostamiseksi lämmitettäessä
tämän voi sitten vielä tuplata kiertovesipummua hyödyntäen

[Repa]

Noi kalvopaissari-ongelmat tuntuu olevan aika yleisiä, fysiikkaa ( ja hydrauliikkaa  ) tuntemattomalla tavan lämmittäjällä on pallo jotakuinkin hukassa.

Melkein aina normaali käyttäjä lisää vettä järjestelmään kun paine on alentunut, sillä seurauksella että paissari pikkuhiljaa täytyy vedellä.

Helppotajuinen ja toimiva paissarin "nollaus-" tai "kaliprointi-" menetelmä on siis tarpeen. Tavalliselle lämmittäjälle ohjeessa ei saa olla liikaa "tieteellisiä" termejä tai fysiikan kaavoja.

Kaikillehan on selvää että kun paissari on sopivasti paineistettu niin  painemittari kertoo aika selkeesti järjestelmän keskimääräisen lämpötilan ja samalla lämpösisällön.

[Repa]

Avaatko hiukan lisää? Eli onko syy suositukseesi kalvopaisunnasta korkeampi paine vai joku muu?
Avopaisunnassa "ilma/höyry" jne. on mahdollista poistaa luonnollista tietä eikä se kerry järjestelmään. Yhtälailla paine esim. nimimerkin pannarix kohdalla on luokkaa 0,85bar tasaisesti riippumatta järjestelmän lämpötilasta.

Juu, korkeampi paine tietty vähentää kattilan kuumimmissa kohdissa ilmenevää kiehuntaa.

Molemmissa, avo- tai kalvopaissarissa, on hyvät ja huonot puolensa, avopaisunnassa juurikin helppous ja huolettomuus. Tilanteista riippuen, mikä sopii kellekkin, molemmat ovat toimivia.

Jotta itse saisin avopaisunnalla 0,85 bar paineen, joutuisin katolle tekemään 6 metrisen telineen paissarille  


"Kannattavuus" ja "suositus"-termit sekä "aina", ovat vähän vääriä sanoja noin yleensäkin ( kuten "yleensä"-sanakin   ) Tekstissäni enempi tarkoitin IMHO:a eli mielipidettä.

[savonhumu]

Ketju rönsyilee jo niin ei varmaan haittaa jos kommentoin tuota pumpun sijoitusta hiukan lisää
avopaisunnassa ja vuotoriskin minimoisessa tuo pumpun asennus imupuolelle on ihan perusteltua, mutta on siinä päinvastasessa asennuksessaki puolesa Itsellä kun on ollut/on protoilua tuossa uunipiirissä edelleenkin niin koen piirin täytön ja ilmauksen hoituvan todella kivutta kun varaajasta on aina tarjolla kuplatonta vettä piirinpäin eli käytännössä saan täytettyä/ilmattua tuon piirin pumpun ja kv-paineella toimivan täyttöryhmän avulla. Ilmat poistuu luonnollista tietä varaajan katolta ilmauskellon kautta.. JOs tuo pumppu olis imevällä puolen niin ei kyllä meni nuin kivuttomasti tuo homma. Käytännössä lyö vaan pumpun tulille manuaalikäytöllä maksimivauhdille ja aukasee sulun ilmakellon alapuolelta niin homma hoituu itestään. Huolehtii vain alkuvaiheessa täyttöryhmällä lisäystä kun tyhjä uuniputkisto siirtoineen hörpää muuten järjestelmän paineen nolliin! Antaa sitten vaan pumpun huutaa jonku puol tuntia niin eipä oo enää ilmoja putkistoissa.. Imupuolen asennuksessa pumpun siipi kun horasee ilmaa niin homma katkee!

Aurinkopiireissäkin näkee keskimäärin pumpun sijaitsevan keräimille työntävänä versiona, varmaan osin tuon ilmaamisen helppoudenkin takia!

Lattialämmityksessä mulla on varaajalle paluussa pystyyn nouseva haara suntille sekoitusta varten eli jos tulee vuoto niin jossainkohtaa horii ilmat järjestelmään tuon paluun kautta eli pysähtyy varmaan ihan yhtä noppeesti kun imupuolen asennuksessakin.. Kokonaisuus ratkasee ja loput hoitaa kotivakuutus

[jolla]

mutta on siinä päinvastasessa asennuksessaki puolesa Itsellä kun on ollut/on protoilua tuossa uunipiirissä edelleenkin niin koen piirin täytön ja ilmauksen hoituvan todella kivutta kun varaajasta on aina tarjolla kuplatonta vettä piirinpäin eli käytännössä saan täytettyä/ilmattua tuon piirin pumpun ja kv-paineella toimivan täyttöryhmän avulla.

piirräpä vaikka paperille ja katso
sillä ei ole ilmaamisen kanssa mitään tekemistä onko pumppu ennen vai jälkeen varaajan, kuvittele se varaaja 10cm putkenpätkäksi

sillä on merkitys, mistä kohden linjaa kuristetaan, siis pumppua ennen vai pumpun jälkeen

parhaiten käsityksen saa kun kuvittelee koko järjestemän letkuksi, mkä on liitety päistään pumpulla, sitähän se on

[savonhumu]

On sillä minunmielestä kuitenki sen verran väliä että jos ilmat tulee pumpun imupuoleltapäin niin väkisin joutuvat menemään pumpun läpi varaajaanpäin(ilmakellosta ulos), mutta toisinpäin asennuksessa ilmat menee pumpusta poispäin eli eivät joudu menemään siiven läpi ollenkaan kun varaajan pohjalta tulee ilmatonta vettä pumpulle kokoajan.. Imupuolella pumppu ei käsittääkseni kykene tekemään alipainetta jos/kun siivessä on ilmalukko..  Kuristus tuossa piirissä on mullla noin keskivaiheella pumpun ja varaajan välissä ja lisäks vielä ahistuu energiamittauksessa just ennen varaajaa...

[jolla]

On sillä minunmielestä kuitenki sen verran väliä että jos ilmat tulee pumpun imupuoleltapäin niin väkisin joutuvat menemään pumpun läpi varaajaanpäin(ilmakellosta ulos), mutta toisinpäin asennuksessa ilmat menee pumpusta poispäin eli eivät joudu menemään siiven läpi ollenkaan kun varaajan pohjalta tulee ilmatonta vettä pumpulle kokoajan.. Imupuolella pumppu ei käsittääkseni kykene tekemään alipainetta jos/kun siivessä on ilmalukko..  Kuristus tuossa piirissä on mullla noin keskivaiheella pumpun ja varaajan välissä ja lisäks vielä ahistuu energiamittauksessa just ennen varaajaa...

menee vähän jankkaamiseksi, mutta mistä ne ilmat sinne tulee? eihän keskuslämmitysjärjestelmässä ole ilmaa, vettä siellä on

[AnssiKo]

Eikös nyt kyse ole vaan siitä, työntääkö imupumppu vettä varaajan painetta nostamalla verkkoon vai painepumppu työntää vettä verkkoon varaajan painetta laskemalla. Eiku...

No siis joo, kyllähän imupuolella oleva pumppu aluksi hikkailee ilman kanssa, mutta jos ilmataan pattereista tai jakotukeista riittävästi, pumppu kyllä selviää lopuista.

Sen puolesta ei ole eroa, kumpikaan versio ei tuuppaa koko varaajallista verkon vuodosta rakenteisiin. Kun se varaajan lähtö kuitenkin on siellä yläsektorissa, ja jää ilmoille aika äkkiä. Jaa niin, ja suljettu järjestelmä toki tuuppaa vettä pihalle niin kauan kunnes paine-ero vuotokohdassa 0.

[savonhumu]

avopaisunnassa ja vuotoriskin minimoisessa tuo pumpun asennus imupuolelle on ihan perusteltua, mutta on siinä päinvastasessa asennuksessaki puolesa Itsellä kun on ollut/on protoilua tuossa uunipiirissä edelleenkin niin koen piirin täytön ja ilmauksen hoituvan todella kivutta kun varaajasta on aina tarjolla kuplatonta vettä piirinpäin eli käytännössä saan täytettyä/ilmattua tuon piirin pumpun ja kv-paineella toimivan täyttöryhmän avulla. Ilmat poistuu luonnollista tietä varaajan katolta ilmauskellon kautta..

Jankataan vielä vähä En edes yritä kiistellä kummankaan asennuksen paremmuudesta normaalitilanteisiin kun eihän siellä ilmaa yleensä olekkaan! Niinkun mainitsin niin tämmösessä värkkäilyvaiheessa mikä itellä on menoillaan koen tuon nykyisen asennuksen mukavammaks kun muutostöiden yhteydessä joutuu toisinaan piirejä puhelteleen tyhjäks niin ilmaus ja täyttö hoituu nopsaan pumpun avulla ilman että tarvia ruveta rävehtimään monia paikkoja!

[jolla]

Sen puolesta ei ole eroa, kumpikaan versio ei tuuppaa koko varaajallista verkon vuodosta rakenteisiin. Kun se varaajan lähtö kuitenkin on siellä yläsektorissa, ja jää ilmoille aika äkkiä. Jaa niin, ja suljettu järjestelmä toki tuuppaa vettä pihalle niin kauan kunnes paine-ero vuotokohdassa 0.

onhan siinä eroa, jos pumppu on varaajan alimmaisen, paluu liitännän alapuolella, se tyhjentää varaajan niin kauan kun sieltä vettä tulee

onko nuo päivänselvät , käytännön, fysiikan lait näin ha'kusessa'

vesi virtaa painovoimaisesti alaspäin, sen voi todeta käytännössä pistämällä jollain terävällä esineellä kaljatölkin alaosaan reiän, ...sieltä se tulee

[Repa]

onhan siinä eroa, jos pumppu on varaajan alimmaisen, paluu liitännän alapuolella, se tyhjentää varaajan niin kauan kun sieltä vettä tulee

onko nuo päivänselvät , käytännön, fysiikan lait näin ha'kusessa'

vesi virtaa painovoimaisesti alaspäin, sen voi todeta käytännössä pistämällä jollain terävällä esineellä kaljatölkin alaosaan reiän, ...sieltä se tulee

Monet hallitsee fysiikkaa mutta useimmilla on väärät lähtöarvot. 

[AnssiKo]

onhan siinä eroa, jos pumppu on varaajan alimmaisen, paluu liitännän alapuolella, se tyhjentää varaajan niin kauan kun sieltä vettä tulee

onko nuo päivänselvät , käytännön, fysiikan lait näin ha'kusessa'

vesi virtaa painovoimaisesti alaspäin, sen voi todeta käytännössä pistämällä jollain terävällä esineellä kaljatölkin alaosaan reiän, ...sieltä se tulee

Puhutko nyt imu- vai painepuolen pumpusta? Se mistä mielipide-erot syntyvät taitaa olla suntin vaikutus.

Oman setupin kohdalla vuotomahis pattereista loppuu aika äkkiä paineen laskettua, kun jokikinen patteri on varaajaa korkeammalla.

[savonhumu]

Suntin sijainti, malli ja kytkentä tosiaan vaikuttaa tuohon mahdollisen vuodon pituuteen..
Jolla hiukan oikoo mutkia suoraks tässä jutussa

Onko tässä puhuttu että se pumppu sijaitsee lattianrajassa? Mulla tuo uunipumppu on lähempänä katonrajaa eli ei kyllä veden painon avulla tule pumpulle asti vuodon sattuessa ja lattialämmityksessä suntti sotkee ilmat alta aikayksikön kun se paluu haarautuu suntille ennen varaajaa eli sekotus ei ole omalla putkellaan varaajan pohjalta. Lisäks horii ilmat varaajan lämmityslähdöstä vedenpinnan vajotessa sille tasalle kun sunttii kääntää ihtesä 100% lämpöjen loppuessa, jolloin ainaki allekirjottaneen kytkyssä sekotus varaajan pohjalta menee kokonaan kiinni eli ei puhuta likimainkaan koko varaajan tilavuudesta vaan pikemminkin tyylin 1/10 -osasta tjtn.
Nollapaineisena piirien pitäs muutenki jumia kait aikas äkkiä?

[AnssiKo]

Vuototilanteessa automaatti-ilmaimet toimivat varmimmin nimensä mukaisesti. :-(

Jos paine-ero on jo 0, ja ilmaa ei pääse varaajaan, eipä paljoa sieltä vettäkään voi hävitä. Eli ei ole olleskaan huono juttu pitää automaatti-ilmaimien alla olevia hanoja kiinni normi ajossa.

Jos ilmaa tulee vapaasti varaajaan, painepuolella oleva pumppu lakkaa pumppaamasta kun lähtöputken pää imaisee ilmaa tai suntin kautta tulee ilmaa paluupuolelta.

Samassa tilanteessa imupuolella oleva pumppu lakkaa pumppaamasta kun paluupuolelta tulee ilmaa. Samaten veden syöttö kiertoon loppuu, kun lähtöputken pää varaajassa jää ilmaan ja suntin kautta tulee ilmaa paluupuolelta.

Sitten on vielä lappoilmiö. Vai keskitytäänkö pelkästään pumpun aiheuttaman paine-eron vaikutukseen pumpun sijoituksesta riippuen?