Puukeskuslämmitys uuteen omakotitaloon

[ev3449]

Et ole ilmeisesti kuullut etelän maissa pääsääntöisesti käytössä olevasta vesijohtovedenlämmittimistä. Suomessa harvinaisempi, mutta aika helposti löytyi yksi vaihtoehto: "Luxus 9 kW vedenlämmitin". Muitakin on vaikka hurumykket ja eBaysta löytyy lisää niin että kupoli tuppaa menee valitessa sekaisin.

Mitähän varten kierukoita ja sähkövaraajia käytetään? Aikamoisen tehon vaatii normaalivirtauksella suihkuttelu läpivirtauslämmittimeltä ilman esilämmitystä. Jos lämpö tuotetaan sähköllä lennossa, suosittelen ainakin miettimään sähköliittymän sulakekokoa...

Mikä on riittävä varastopesä ja mikä ei. Mun mielestä kattila pitää mitoittaa sen mukaan paljonko pesällisestä on lämpöenergiaa oikeasti otettavissa talteen. Se kattilan nimellisteho ei yksin ole mikään mitoitus tekijä.

Jos vaikka oletetaan että 2000L vettä pitää saada 40°C ->90°C, niin tähän kuluu lämpöenergiaa 2000Kg * (40°C-90°C) * 1.16Wh = 116 kWh. Talossa on polton ajankin lämmityskulutusta, ainakin talvella, jolloin mitoitusta pitää nostaa kulutuksen verran ja sen päälle vielä hieman varoja. Jolloin kai pitäisi koittaa mitoittaa se hatusta heitettynä tuommoiseen 140kW. Sitten vain etsimään kattiloita joilla tähän päästään.

Vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon, mutta se mikä itseä miellyttää eniten on sitten kunkin oma makuasia. Valinnassa suurin määräävä tekijä on varastopesän koko, sillä motista koivuklapia saa lämmintä kattilan hyötysuhteesta riippuen aina lähes saman määrän. http://www.halkoliiteri.com/?id=587 Motti pinokoivua on siis noin 1700 kWh, jolloin hyötysuhteella:
50% -> 850 kWh
75% -> 1275 kWh
85% -> 1445 kWh
91% -> 1547kWh

Jos talon vuosikulutus on vaikka 35000kWh, niin tällöin koivua menisi hyvän hyötysuhteen kattilalla 23 mottia. Pahimpana talvipäivänä talo syö lämmintä päivässä 80kWh eli tuosta voi kukin päätellä kuinka usein pannua pitää käydä morjestamassa/tervehtimässä/kättelemässä ja paljonko varaajaa kannattaa hahmotella jos haluaa käydä pannulla harvemmin kuin kerran-pari päivässä.

Perinteisen polton ja vanhoilla kattiloilla hyötysuhteet liikkuvat tuolla 50-75% välissä. Uudemmissa ja hallitun polton kattiloissa mennään sitten 80-93% tuntumassa. Tämäkin vaikuttaa oleellisesti mitoituksen jos otetaan valmistajan ilmoittama hyötysuhde huomioon ja varastopesän tilavuus, niin teoreettisesti laskemalla saadaan muutamasta esimerkki kattilasta seuraavat lämpötehot ulos (suluissa tilavuus/hyötysuhde) optimaalista koivua polttamalla:
- Attack SLX25            (200L/91,7%) -> 312 kWh
- Atmos DC40GSE      (170L/90,5%) -> 262 kWh
- Froeling S4 Turbo 34 (190L/92.9%) -> 300 kWh
- Ariterm 25+              (95L/90%)      -> 145 kWh
- Termax Natura 40     (185L/91%)    -> 286 kWh

Sanomattakin selvää että luvut ovat teoreettisia, mutta kuvaavat hyvin suhdetta jolla eri malleista on saatavissa tehoa ulos. Koska hyötysuhteissa ei suuria eroja ole, niin ainoa asia joka määrää kattilan todellisen tehon on varastopesän tilavuus, muu on ns. shaissea. Myös se saattaa ratkaista jotain että alle 30kW kattilahuoneet ovat rakennusmääräyksiltään helpommat kuin sitä suuremmat, tämä voi olla myös jokin tekijä monien joukossa kattilaa valittaessa.

Oliko tarpeeksi kärjistetysti sanottu ja esitetty että kattilan nimellisteholla ei ole käytännössä mitään merkitystä 

Aika teoreettisesti oli ainakin laskettu. Meidän 35000kWh talossa voisin joka ikinen päivä vuodessa käyttää lämmitykseen mainitsemasi 80kWh, eikä silti vuotuinen energiankulutus olisi tuota 35000kWh. (80kWh * 365 = 29200kWh). Miten "varastopesä" voi määritellä tehon? Miten 2000Kg * (40°C-90°C) * 1.16Wh = 116 kWh?
Eikö tämä ole sitä Scheissea?

[Heater]

Tästä päästäänkin mielenkiitoiseen kysymykseen että paljonko teillä on ollut energian kulutus 25-30 pakkasilla päivässä?

[AnssiKo]

Perinteisen polton ja vanhoilla kattiloilla hyötysuhteet liikkuvat tuolla 50-75% välissä. Uudemmissa ja hallitun polton kattiloissa mennään sitten 80-93% tuntumassa. Tämäkin vaikuttaa oleellisesti mitoituksen jos otetaan valmistajan ilmoittama hyötysuhde huomioon ja varastopesän tilavuus, niin teoreettisesti laskemalla saadaan muutamasta esimerkki kattilasta seuraavat lämpötehot ulos (suluissa tilavuus/hyötysuhde) optimaalista koivua polttamalla:
- Attack SLX25            (200L/91,7%) -> 312 kWh
- Atmos DC40GSE      (170L/90,5%) -> 262 kWh
- Froeling S4 Turbo 34 (190L/92.9%) -> 300 kWh
- Ariterm 25+              (95L/90%)      -> 145 kWh
- Termax Natura 40     (185L/91%)    -> 286 kWh

Sanomattakin selvää että luvut ovat teoreettisia, mutta kuvaavat hyvin suhdetta jolla eri malleista on saatavissa tehoa ulos. Koska hyötysuhteissa ei suuria eroja ole, niin ainoa asia joka määrää kattilan todellisen tehon on varastopesän tilavuus, muu on ns. shaissea. Myös se saattaa ratkaista jotain että alle 30kW kattilahuoneet ovat rakennusmääräyksiltään helpommat kuin sitä suuremmat, tämä voi olla myös jokin tekijä monien joukossa kattilaa valittaessa.

Oliko tarpeeksi kärjistetysti sanottu ja esitetty että kattilan nimellisteholla ei ole käytännössä mitään merkitystä  

Hiukan tiukasti saa puuta pesään pukata,  jos aikoo saada 100% täytöksen. Mut muuten aikasten samaa mieltä. Ja jossahan täällä tais olla ketju noista varastopesien todellisista tilavuuksista, koska markkinoinnissa...

[AnssiKo]

Aika teoreettisesti oli ainakin laskettu. Meidän 35000kWh talossa voisin joka ikinen päivä vuodessa käyttää lämmitykseen mainitsemasi 80kWh, eikä silti vuotuinen energiankulutus olisi tuota 35000kWh. (80kWh * 365 = 29200kWh). Miten "varastopesä" voi määritellä tehon? Miten 2000Kg * (40°C-90°C) * 1.16Wh = 116 kWh?
Eikö tämä ole sitä Scheissea?

Tässä taitaa nyt olla hiukan enemmänki ku lämpimän käyttöveden verran heittoa.

Mut miks tuijottaa sitä tehoa? Energiamääristähän tässä väännetään kättä! Varastopesän kapasiteettihan se on se, joka kertoo kuinka paljon pannusta saa potkua eli energiaa varaajaan, ja teho kertoo vaan kuinka kauan se ottaa.

[Juhanisto]

Hiukan menee tehot ja energiat sekaisin mutta jokainen varmaan ymmärsi sen asian ytimen. 50kg puuta antaa saman määrän energiaa saman hyötysuhteen kattilalla vaikka kattilan teho olisi mikä tahansa.

Täällä menee 365 päivän keskiarvolla 63kWh päivässä, kuuden vuoden otannalla   

[Pähkäilijä]

Hiukan tiukasti saa puuta pesään pukata,  jos aikoo saada 100% täytöksen. Mut muuten aikasten samaa mieltä. Ja jossahan täällä tais olla ketju noista varastopesien todellisista tilavuuksista, koska markkinoinnissa...

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.15

[hiili]

Juhanisto puhuu asiaa

Mutta se ei ole nykyaikaa että niiden tikkukorienkaa juostaa ympäri taloa,ja työnetään niitä joka reikään 2h välein mitä satuu olemaan päivästä toiseen,se on 30 lukua.

Keksikää jotain uutta ja toimivaa eikä niitä vanhoja 30 luvun vouhotuksia,kun sitä tietoa ja älyä näyttää löytyvän.

Mielestäni yksi uuni viikon täyttöväli,täyttö muula kuin käsin,jos varaaja niin keskelle taloa.(tuohon vaan järkevä toteutus)

[kahe]

Tuoltä näkee tämän talon mitattuja kulutuksia perustuen varaajan jäähtymiseen. Rv. 2004 Finndomon 1.5-kerrokisnen pakettitalo kyseessä. Aloittajan hirsitalo menee varmaan aika samoihin. Kovimmat pakkaset oli tuolloin -25 asteen paikkeilla (vuorokauden keskilämpötila) ja kulutus oli 7kW/h. Suurin osa kulutusta pyörii siinä 3-5 kW/h.

[ev3449]

Jos 8 sivua kestää, ennen kuin ollaan ”samaa mieltä” faktoista, jotka on jo tässäkin ketjussa lueteltu heti esim. kahdessa ensimmäisessä vastauksessa… Jo 5v. kummipoikanikin ymmärtää, ettei polttoainetankin koko ja moottorin teho ole sama asia. Hän myös pystyy itse päättelemään miksi kuorma-autoissa on yleisesti suurempi tankki kuin mopoissa…

Ei kai se fakta, että kattilan teho, varastopesän koko sekä varaajakapasiteetti ovat toisistaan riippumattomia, vaikkakin monesti toisiinsa käytännön toteutuksissa suhteessa (kokoluokka muuttuu), lakkaa olemasta vaikkei sitä jokaisessa viestissä toistaisikaan?

Jos tästä yhtälöstä jotain ei vielä tässä ketjussa ole toistettu, niin:

Lainaus käyttäjältä: ev3449 - 25.01.2014-18:16
Tuohan on täysin tarpeesta, mitoituksesta jne. kiinni missä on milloinkin järkeä.

Esim. kun varaajakokoa ei haluta tai jostain syystä voida kasvattaa päivittäisen energiantarpeen ollessa suuri, lämmitysväliä voidaan kasvattaa mitoittamalla suuripesäisen kattilan teho niin että polton päätteeksi varaaja on ladattu täyteen ja energiaa riittää esim. kertalämmityksellä vuorokaudeksi. Jos lämmitys tapahtuisi suurempi tehoisella kattilalla, varaaja olisi nopeasti täynnä eikä varattu energia tällöin riittäisi koko vuorokauden tarpeeseen.

Eikö tämän ketjun viimeaikainen keskustelu ole pyörinyt jokaisen omien mieltymysten ympärillä sopivasta yli-/alimitoituksen tasosta ja täten, riippuen kohteen energian kulutuksesta, saavutetusta ja ”sopivasta” lämmitysvälistä?

Lämmitystarvelukuihin perustuen voi melko hyvin arvioida lämmitysenergian jakautumista ja tehdä vertailuja ...

http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut?p_auth=4aMcMmoz&p_p_id=WebProxyPortlet_WAR_WebProxyPortlet_INSTANCE_ZZq1&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=3&_WebProxyPortlet_WAR_WebProxyPortlet_INSTANCE_ZZq1_edu.wisc.my.webproxy.URL=http%3A%2F%2Fcdn.fmi.fi%2Flegacy-fmi-fi-content%2Fproducts%2Fheating-degree-days%2Findex.php

ja laskemisesta:

http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiankayton_tehostaminen/kiinteistojen_energianhallinta/kulutuksen_normitus/laskukaavat_lammitysenergiankulutus

[jolla]

Tästä päästäänkin mielenkiitoiseen kysymykseen että paljonko teillä on ollut energian kulutus 25-30 pakkasilla päivässä?

kovilla pakkasilla olen joutunut joskus , jos vielä tuuleekin lämmittämään 2/3 elikkä karkeasti 200kWh on mennyt vuorokaudessa, yleensä noilla kovilla pakkasilla joka toinen päivä elikkä 100-150KWH/vrk
tuolla 2012 http://personal.inet.fi/cool/jolla/patterivesi12.shtml

[pjokinen]

Mitähän varten kierukoita ja sähkövaraajia käytetään? Jos lämpö tuotetaan sähköllä lennossa, suosittelen ainakin miettimään sähköliittymän sulakekokoa...

Nooh, noita laitteita nyt kuitenkin on käytössä ja ihan toimivia ovat. Ei noita olekaan tarkoitettu kuin yhden suihkun/hanan käyttöön, joten muusta ei kannata niin kamalasti keuhkota.

Aika teoreettisesti oli ainakin laskettu. Meidän 35000kWh talossa voisin joka ikinen päivä vuodessa käyttää lämmitykseen mainitsemasi 80kWh, eikä silti vuotuinen energiankulutus olisi tuota 35000kWh. (80kWh * 365 = 29200kWh). Miten "varastopesä" voi määritellä tehon? Miten 2000Kg * (40°C-90°C) * 1.16Wh = 116 kWh?
Eikö tämä ole sitä Scheissea?

Ei ole Shaissea. Ainoastaan yksi numerovirhe jonka kopioin väärästä paperista mutta senkin korjasin jo tuohon alkuperäiseen kirjoitukseeni. Se voiko varastopesä määritellä kattilasta saatavan kokonaistehon on kuitenkin asian ydin, kuten ilmeisesti itsekin tajuat?  Ethän yritä väittää että tuo varaajan vaatima lämpöenergian määrä on väärin vai miksi sen tuohon kopioit mukaan. Pysyisit asian ytimessä ja jättäisit muun sikseen.

[hiili]

Jos 8 sivua kestää, ennen kuin ollaan ”samaa mieltä” faktoista, jotka on jo tässäkin ketjussa lueteltu heti esim. kahdessa ensimmäisessä vastauksessa… Jo 5v. kummipoikanikin ymmärtää, ettei polttoainetankin koko ja moottorin teho ole sama asia. Hän myös pystyy itse päättelemään miksi kuorma-autoissa on yleisesti suurempi tankki kuin mopoissa…

Niin toisilla kun se tietynlainen rautalanka solmu on sielä korvienvälissä,sitä vain jyskytetään samaa rataa niinkauan käsi vähäki heiluu.

[pjokinen]

Hiukan tiukasti saa puuta pesään pukata,  jos aikoo saada 100% täytöksen. Mut muuten aikasten samaa mieltä. Ja jossahan täällä tais olla ketju noista varastopesien todellisista tilavuuksista, koska markkinoinnissa...

Senpä takia puhuinkin teoreettisista tapauksista. Lähinnä koitin osoittaa että se kauppiaan myymä 40kW kattila ei kykene yhdellä täytöksellä välttämättä antamaan enempää lämpöenergiaa ulos kuin pienempi 25kW patakaan. Kaikista markkinamiesten pesien koosta saa varmana vähentää kymmenykset pois, mutta suhdeluku pysynee silti aika samoissa. Paljon merkitsee myös puiden fyysiset mitat ja muut pikku asiat. Siltikin väitän että kattilakaupoilla ei kannata tuijottaa sen kattilan tehomerkintää vaan koittaa saada kattila joka kykenee yhdellä kättelyllä antamaan sen varaajan vaatiman lämpölisän, kuten itsekin komppasit. En ymmärrä miksi kattila valmistajat eivät suoraan papereissaan voi antaa sitä kattilan kertalatauksella antamaa teoreettista lämpöenergian määrää. Ehkäpä se polttoaineen laatu on tekijä joka pitäisi ensin kattilavalmistajien standarsoida vaikkapa jonnekin 1500kWh/motti ja ilmoittaa vaikkapa sitä lukua vasten pesällisen antoteho.

Itse varaajan kokohan on taas tekijä joka pitää mitoittaa sen talon lämmitysenergian tarpeen mukaan eli puulämmitysprojektissa marssijärjestys:
1) Varaajan mitoitus vaikkapa tarvittavan talvipäiväkohtaisen huippuenergian mukaan
-> Kokokerroin sen mukaan monenko päivän välein haluaa kattilaa käydä kurkistamassa.
2) Kattilan mitoitus, haluaako varaajan piukkaan yhdellä pesällisellä vai useammalla juoksulla pannuhuoneeseen.
-> Tässä tulee mietittäväksi se pesän tilavuus, nimellis tehon voi unohtaa asiaa sekoittamasta.

Nuo kun miettii kattilaprojektiin lähtiessään ensin kohdalleen, niin loppu onkin sitten vain pilkunviilailua ja omien mieltymysten toteuttamista

[ev3449]

Nooh, noita laitteita nyt kuitenkin on käytössä ja ihan toimivia ovat. Ei noita olekaan tarkoitettu kuin yhden suihkun/hanan käyttöön, joten muusta ei kannata niin kamalasti keuhkota.

Itselläni oli käytössä Saksassa 8v. läpivirtauslämmitin. Vaaditun tehon vuoksi toteutus oli kaasupolttimella, hyvin yleistä tuolla.

Liitteestä (Oras watersaving guide) näet hiukan vedenvirtaamia hanoista. Tuo pienin (12l/min) vaatii suoraan kylmästä suihkulämpimäksi tehoa n. 25kW.

Ei ole Shaissea. Ainoastaan yksi numerovirhe jonka kopioin väärästä paperista mutta senkin korjasin jo tuohon alkuperäiseen kirjoitukseeni. Se voiko varastopesä määritellä kattilasta saatavan kokonaistehon on kuitenkin asian ydin, kuten ilmeisesti itsekin tajuat?  Ethän yritä väittää että tuo varaajan vaatima lämpöenergian määrä on väärin vai miksi sen tuohon kopioit mukaan. Pysyisit asian ytimessä ja jättäisit muun sikseen.

Lainasin koko tekstin, laiskuuttani. Itselläni (ja ilmeisesti Jollalla) on suurin piirtein tuo 35000kWh lämmitysenergiantarve vuodessa. Molemmilla menee kovimmilla pakkasilla 200kWh/vrk puhki.

Kattilani ilmoitettu varastopesä on 260-270 litraa (riippuen tietolähteestä) eikä tämä "höttöpuulla" riitä tuottamaan vuorokauden energiamäärää noilla pakkasilla. Itse olen päätynyt kertoimeen 0,32 * varastopesä litroissa = todellinen vetoisuus koivua kiloissa. Muille puulajeille voi käyttää muuntamiseen energiasisältöä.

Varaajan hyötykapasiteetti riippuu monesta tekijästä. Kerrostuminen, lämmönjako, käyttöveden järjestelyt ja kulutus jne. sanelevat hyvin pitkälle kuinka paljon varaajan sisältämästä kokonaisenergiasta saadaan hyödynnettyä.

EDIT: lisätty liite

[pjokinen]

Jo 5v. kummipoikanikin ymmärtää, ettei polttoainetankin koko ja moottorin teho ole sama asia. Hän myös pystyy itse päättelemään miksi kuorma-autoissa on yleisesti suurempi tankki kuin mopoissa…

Sama pätee kattilaankin, varastopesän koko ja kattilan nimellisteho eivät ole sama asia.
Analogia ontuu kuitenkin sen verran että varastopesän koko määrittää kuitenkin saadun energian, toisaalta sama asia on kummipoikasikin päättelyssä. Isommalla tankillisella (200L) se kummipoikasi mopo kulkee pidemmän matkan eli antaa enemmän energiaa ulos kuin se kuorma-auto pienemmällä tankilla (100L). Oletetaan että kummankin moottorin hyötysuhde on sama ja samoin käytetyn polttoaineen energiasisältö.  Tokihan kuormuri varmaan alkumatkalla pyyhkäisee mopon ohitse, mutta jossain vaiheessa kummipoikasi mopo pyyhkäiseekin tankilla olevan kuormurisi ohitse.

...Jos siis tykätään jutustella ontuvien analogioiden parissa. itse en niistä oikein perusta.