Puukeskuslämmitys uuteen omakotitaloon

[timotei]

No, nyt näyttää jo vähän paremmalta. Leivinuunit asuintiloissa on kyllä ongelma, jos peruslämmitys on muualta. Aina ainakin meillä mennään epämukavuusalueelle, jos se lämmitetään. Termostaateista huolimatta. Ja niinpä se jää yleensä lämmittämättä ja ruoka tehdään sähköllä. Jos lievinuunia aiotaan käyttää vähänkin ammattimaisesti, niin silloin sijoittaisin sen asuintilojen ulkopuolelle.

[ev3449]

Kuulostaa toimivalta ja jopa "kadehdittavalta" suunnitelmalta.

Vaikkei mikään ”kannatakaan”, pari mieleen tulevaa ajatusta…
Jos aurinkokeräimiä edes suunnittelee, voisi miettiä josko jättäisi ainakin varauksen pienelle tulistusvaraajalle kv-kierukan perään. Auringosta saa maksimaalisen tuoton kun varaajaa ei tarvitse vastuksilla pitää korkeammassa lämmössä, eikä satunnaisesti poissaolon, pilvisemmän jakson tms. aikana hieman viileämmäksi päässyt varaaja vaadi heti puukattilan sytyttämistä/ison vastuksen käyttöä. Tämä myös lyhentää puulämmityskautta ja pidentää välikeleillä tarvittaessa lämmitysväliä entisestään.

Kyllä mainitsemallasi hyvällä järjestelmällä voi jo melko pitkälle pärjätä ilman vastusten käyttöäkin.
Ajatellaan, että täydellä 4000 litran varaajalla kylmimmän ajan vuodesta lämmitysväli on esim. 1,5vrk. Tällöin valtaosa talvestakin lämmitysväli kasvaa 3vrk:n.
Lomailemaan lähtiessään voi nykyaikaisella laitteistolla varaajan ladata täyteen ja täyttää vielä kattilan varastopesänkin lähteissään. Kun lähes jokaisesta lämmönsäätöautomatiikasta löytyy vielä ajastettu mahdollisuus pudottaa lämpötilaa poissaolon ajaksi, (1 asteen pudotus huoneilmassa laskee energiankulutusta 5%) annetuin tiedoin viikonkin reissun voi pärjätä ilman vastuksen käyttöä. Kotiin tultaessa tulistusvaraaja turvaa yhä kuuman käyttöveden olemassaolon mahd. pienin ostoenergioin.

Varmaan kaikissa lämmönsäätöautomatiikoissa voi myös asettaa menoveden minimiarvon. Tämän kun asettaa niin, ettei lattia tunnu kylmältä, voi takkoja jne. käyttää mahdollisimman vähin häiriöin.

[Jra]

No, nyt näyttää jo vähän paremmalta. Leivinuunit asuintiloissa on kyllä ongelma, jos peruslämmitys on muualta. Aina ainakin meillä mennään epämukavuusalueelle, jos se lämmitetään. Termostaateista huolimatta. Ja niinpä se jää yleensä lämmittämättä ja ruoka tehdään sähköllä. Jos lievinuunia aiotaan käyttää vähänkin ammattimaisesti, niin silloin sijoittaisin sen asuintilojen ulkopuolelle.

Tässä voisi kannattaa tehdä mahdollisimman ohut lattiavalu esim. kuitubetonilla tai kipsivaluna niin lattialämpö säätyisi nopeammin pois päältä kun uunista tulee lämpöä.
Sama ongelma on uusissa taloissa ilman leivinuuniakin, yöpakkanen kääntää shuntin auki ja varaa laatan kuumaksi päivällä aurinko lämmittää ja ulkolämpö nousee parikymmentä astetta -> sisälämpö nousee iltapäivällä väkisinkin turhan ylös.

[tjh]

En pelkää työtä vaan haluan puulämmityksen sen vuoksi, että olisi vapaa-aikana jotakin fyysistä ja liikunnallista tekemistä, muiden harrastusten ohessa. Puiden tekeminen on sitä liikuntaa, mistä pidän eniten ja pidän myös puiden kanssa touhuamisesta. Yksi syy tähän on myös se, että suunta olisi enemmän omavaraiseen energian tuotantoon.

Veikkaisin että monella syy puulämmitykseen on loppujen lopuksi aivan joku muu kuin rahan säästäminen... Ainakin omalla kohdalla uuteen pannuhuoneeseen (ja rakennukseen jossa se on), metsäpalstaan, metsurin vermeisiin, pilkkomiskoneisiin yms. on palanut rahaa niin paljon että kertyy kilowatille melkoisesti hintaa... Puhumattakaan tietty tuohon puuhasteluun tuhlatusta ajasta.  Empä taida silti vaihtaa öljylämmitystä takaisin.

Ehkä meillä voisi toimia tuo 1000l + 3000l varaajat ja siihen noin 70kW kattila, jolloin varaajat saadaan yhdellä pesällisellä täyteen.

Minulla juuri tuo 1000 + 3000 litraa, yhdellä pesällisellä sekalaista pulikkaa lämmön nousu karkeasti joku 40 astetta. Varastopesän tilavuus n. 300 litraa.

[ahvena]

Meillä on alakerrassa lattialämmitys (pesutilat, "takkahuone", tekniset tilat) ja ylhäällä (asuinkerros) patterit. Talo on sellainen rinneratkaisu, eli periaatteessa yläkerta ei ole kuitenkaan yläkerta. Leivinuuni on alakerrassa ja ylhäällä varaava takka. Syksyllä kun alkaa olla jo viileää mutta ei vielä viitsi stokeria laittaa tulille, niin tulee noita tulisijoja lämmiteltyä. Silloin kyllä kivasti lihakuppi hautuu yön yli jälkilämmössä. Myös tuo uuni alhaalla antaa kivasti lempeää lämpöä ylös. Alhaalla lattialämmitys on vain termarishuntilla, eli vakioteholla lämmittää. Siihen ei tuo uunien lämmitys vaikuta ja on mielestäni hyvä ratkaisu. Ei siellä lämpö juurikaan heilu vuoden mittaan.

Olen vähän fundeeraillut jos hommaisi VILPin tuohon systeemiin kaveriksi. Ajelisi sillä kevään, kesän ja syksyn varaajaa vaikka 40-asteeseen. Sitten tulistusvaraajalla käyttöveden lisätulistus. Noin jäisi hakelämmityskausi lyhyemmäksi eikä tarvitsisi kuitenkaan varaajaa pitää 60-asteessa vain käyttöveden takia. Ei tuo ehkä ikinä itseänsä takaisin maksaisi, mutta olisi mukava. Nyt joutuu kesän pitämään sähköllä varaajaa 60:ssä vain käyttöveden takia ja olen kuitenkin pesutiloissa pitänyt lattialämmöt myös kesällä päällä. Syö sähköä jonkun 1000 kWh/kk kun ilman lämmitystä menee joku +-300.

Edit. Muuten jos leivinuunissa/takassa ruokaa laittelee, niin itse olen havainnut infrapunalämpömittarin kullan arvoiseksi apuvälineeksi. Hommasin tuon sen jälkeen kun jonkun ruuan liki poltin ja toinen ei meinannut paistua millään. Loppui se lämmön arpominen..

Mitä hintoihin tulee, niin ostin nyt nuppikuorman hakerankaa: 300e/15 kiintoa pihaan tuotuna. Tuossa on liki kahden vuoden lämpö. Haketta olen ostanut tuotuna 18e/kuutio. Talvella kun muutettiin ja tietty ei paljoa haketta ollut, niin oli pakko. En kyllä pidä kalliina ja oma puuhastelu on vähän kyseenalaista. Ostan jos halvalla saan, tai sitten teen omasta metsästä. Puskuria pitää kuitenkin olla ainakin se vuosi. Näin pienten lasten isänä on kyllä muutakin tekemistä kun rankametsässä touhuta, joten omaa ajankäyttöä pakko priorisoida. Ei tällainen lämmitys kuitenkaan mitään kovin työllistävää ole tekee miten vain.

[AnssiKo]

Padrella monta tuttua pointtia, paitsi et klapiteollisuus ei oo mun ala.

Maalämpöä kun vertaillaan, aika paljon juttuja näyttää unohtuvan. Maalämpöpumppu/VILP/?LP on paljon monimutkaisempi vekotin kuin puukattila varaajineen. Eipä normi jantterin osaamisella, luvista puhumattakaan, tollaselle lämpöpumpulle tehdä paljon mitään. Osia on enemmän ja suurin osa niistä kalliimpia, harvinaisempia ja hankalampia vaihtaa. Kuluvat osat mukaanlukien!  No joo, onhan käänteispalossakin kuluvia osia, keraamit, puhallin ja latauspumppu. Mut noi on silti pikku juttuja osahankintana tai vaihtohommana verrattuna kompuraan, lämmönvaihtimiin yms.

Edelleen, melko hifi-kattilankin saa yleensä hätätilassa fiksattua paikallisen luottoputkarin voimin, mahdollista automatiikkaa lukuunottamatta. Vaan mistä saat samalla aikataululla ja tuntihinnalla paikalle lämpöpumput taitavan hepun, ja montako keikkaa tarvitaan ennenku kampe on kunnossa? Öljylämmitysasentajatki alkavat sen puoleen jo harvenemaan.

Hankintahinnasta ja takaisinmaksuajasta; kuinkahan moni pidemmän TMA:n lämpöpumppuinvestointi ehtii ees maksaan ittensä takas ennen käyttöiän loppua? Eipä siinä kohtaa reaalisäästö ees oo vielä ihmeellinen.  

Mitoituksen puolesta en varsin diggaa ylimitoitusta. Sama juttuhan on lämpöpumpuissakin, mennäänks osa- vai kokotehomitoituksen mukaan. Paitti et puilla osatehomitoitus tarkoittaa vaan lisäpesällistä pahimpina pakkaspäivinä. Tilastollisestihan noita tais olla 7 per talvi, kuluneena kautena ei ees sitäkään. Paljonko ton varalle sit kannattaa investoida?

Se, et lämpöpumppufoorumilla on paljon porukkaa, viritellään ja säädetään, kertoo mun mielestä siitä, et ei se maa/VILP/PILP/?LP-lämpökään oo niin helppoa. Jos lämpimästä käyttövedestä tarvii tinkiä, tai jos viimeinen suihkuvieras on vaarassa saada vilpoisen suihkun, se syö mukavuutta sekin.

Puulämmityksen työllistävyyskin on suhteellista. Mulla ei ole minkäänlaista latoa tai puuvarastoa pihalla, klapit kulkee isoissa laatikoissa pakussa ja peräkärrissä. Tontilla klapiin tulee kahdet hanskanjäljet, laatikosta kourua pitkin kellariin häkkeihin, ja häkeistä sit tarpeen mukaan pesään. En pidä tota pahana. Tällä hetkellä lämmitysväli puoltoista päivää. Helppohan se tollanen kerta per pvä on sovittaa päiväohjelmaan, enempi sen eteen joutuu miettimään, jos on epäsäännöllisempi väli. Ja jos nyt sit ei vaan sovi tai on reissussa, menee vastuksille.

Editti:typoja

[pjokinen]

Itselläni homma tulee menemään seuraavasti: Hintaa vajaa 15 000 €. Työt itseltä.
1) Puukattila Lambdalla, käänteispaloinen. 25kW ja 200L puuta palaa arviolta 6-7 tuntia eli 160 kW pesällisestä.
2) 12m² tyhjiöputkea katolla.
3) Kondenssiöljykattila (ei savupiippua)+1500L öljysäiliö
Näillä varataan 1000L ja 2000L varaajia.

Kesäaikaan käytössä vain putket+1000L+öljyapuna (klapeja oman maun mukaan). Talviaikaan puuta pesään + öljyapuna, varaajakapasiteettia 3000L. Lämpö hukataan pattereihin ja lattialämmitykseen. Lattialämmitystä reilu 100m² ja pattereilla toinen mokoma. Mitoitettu 4000L vuotuisen öljynkulutuksen mukaan.

Tuolla kondenssikattilalla on tarkoitus mennä lomien ja muiden rospuuttojen yli. Jos öljyn hinta nousee selkeästi liian kovaksi niin öljykattilan(50cm*50cm*40cm) tilalle laitan 10kW sähköpatruunan.

[ahvena]

Tuo kondenssiöljykattila on itselle uusi tuttavuus. Aika mielenkiintoinen systeemi.

On totta, että en minkään lämpöpumpun varaan yksin laskisi. Ainakin joku iso leivinuuni olisi oltava ettei tule kylmä jos käy huonosti. Tiedän kohteita joissa on vaihdettu 3 kompuraa 5 vuoden sisään.

Stokerilla on kyllä mukava kun pannu painaa tarvittaessa riittävästi kiloa wattia veteen tarvittaessa. Kuumaa vettä ei saa loppumaan yhdessä suihkussa lotraamalla, eikä se maksa mitään kun vesikin tulee omasta kaivosta. Tietty polttoaine jotain maksaa, mutta silti.. Toisaalta jos vaikka 300 l tulistusvaraajaan syöttäisi vaikka 40-asteista vettä varaajan kierukan läpi, niin ei kyllä lopu sekään ihan herkällä.

Itse kyllä olen sen verta usein liki viikon päivät pois, että sen verta pitää saada huollotonta väliä. Kun stokerin säätää tietylle polttoaineelle, niin kyllä se pelaa kun se kuuluisa junan vessa. Toki polttoaine pitää olla tasalaatuista. Pelletillä tuo on helppo temppu. Oma stokeri on vielä kunnon kyläseppämalli ilman mitään herkkuja. Puhdasta analogiaa kaikki ja vain yksi moottori hoitaa kaiken. Kattilakin valurautaa ja vm. -63  Varmasti hyötysuhteessa häviää nykymalleille, mutta entäs sitten. Ei se paljoa turpaan ota kun säädöt edes sinnepäin. Joskus oli pelletille vähän taukotulet isollaan ja palopää kävi kuumana, meni sitten liki 10l vettäkin vahingossa läpi kun vahatulppa suli. Tuli paloi kuin ennenkin  Mitään edes takatulen tapaista ei ole ikinä yrittänyt ottaa. Mielestäni vallan aliarvostettu lämmityslaite. Nyt pelletti loimunnut myös näissä liki 10-asteen päivälämmöissä ilman ongelmia. En ihan herkällä vaihtaisi, vaikka itsekkin olin aika skeptinen alkuun.

[Heater]

Mulla sama homma stokeri jauhaa ja toimii ku junan vessa. ei ole ikinä ollut yhtään häiriötä
Ollaan oltu viikon reissuissakin ja stoukka jauhana lämpöä ei mitää ongelmaa. Kop kop

[JaakkoA]

Padrella on asillinen suunnitelma. Lämmönsäätöautomatiikassa ei kannata tinkiä. Itsellä on käyttöveden tulistusvaraaja ja voin suositella sitä kaikille. kahdessa kuukaudessa se on vienyt 80 Kwh. Pitäis varmaan säätää termostaattia vieläkin pienemmälle.

[aku]

No, nyt näyttää jo vähän paremmalta. Leivinuunit asuintiloissa on kyllä ongelma, jos peruslämmitys on muualta. Aina ainakin meillä mennään epämukavuusalueelle, jos se lämmitetään. Termostaateista huolimatta. Ja niinpä se jää yleensä lämmittämättä ja ruoka tehdään sähköllä. Jos lievinuunia aiotaan käyttää vähänkin ammattimaisesti, niin silloin sijoittaisin sen asuintilojen ulkopuolelle.

En oo tässä asiassa samaa mieltä. Ei meillä ainakaan lämpötila nouse häiritsevästi jos ei useana päivänä peräkkäin leivinuunia lämmitä. Ehkä se 1.5 - 2 astetta nousee mutta en pidä tuota pahana. Kyllä leivinuuni on aivan ehdoton jos emäntä tai miksei isäntäkin on innokas ruuanlaittaja tai leipoja. Takan se päihittää ainakin 100-0.
Mielipiteitähän tietysti on monia mut tää on omani

[rivena]

Samaa mieltä. Meillä talviaikaan vähintään pari kertaa viikossa leivinuuni lämpiää vaikka ei ruokaa siellä laittaisikaan. Toki meillä on patterilämmitys joka reagoi nopeammin muutoksiin mutta uunin lämpö on sitä mukavuuslämpöä.

[savonhumu]

Samaa mieltä. Meillä talviaikaan vähintään pari kertaa viikossa leivinuuni lämpiää vaikka ei ruokaa siellä laittaisikaan. Toki meillä on patterilämmitys joka reagoi nopeammin muutoksiin mutta uunin lämpö on sitä mukavuuslämpöä.

samaa mieltä! Täällä mennään ns. uunilämmityksellä(omavalmiste LTO) ja vesikiertokin löytyy lattioista jokapuolelta. Homma on klaarattu niin että tupakeittiössä uunin kaverina on lattioissa kolme erillistä lämmityspiiriä, joista ulkoseinän piirit on jatkuvana päällä lämmönsäätöjärjestelmän menovesien lämmöissä ja keskilattiapiiri on ilmasta haistavan termarin+toimilaitteen ohjaama eli käytännössä säännöllisellä lämmityskaudella tuo keskipiiri on kokoajan mykkänä kun uunin hohka pitää termarin off tilassa. Ulkoseinien vierustat pysyy kuitenkin mukavuuslämmössä(käsisäätö pienellä). Lisäks tuo keskialue on pintalämmöltään jopa kuumempi kun reuna-alueet, koska uunin hohka pitää huolen aika isosta alueesta...
Lämpötila toki seilaa uunin lähellä mutta täälläkin se on lähinnä mukavuutta niinku tuntuu monilla muillakin olevan. tupakeittiössä vaihteluväli on noin 21-23-astetta ja muualla pysyy aika hyvin 21-asteisena johon huonetermarit on säädettykin.. Vesikierto uunin sisällä leikkaa kyllä lämpöpiikkejä uunin ulkopuollelle jonkinverran niin luultavasti jos joku yrittäs polttaa näitä puumääriä ns. tavan uunissa, saattas lopputulos olla aikas hikinen kirjaimellisesti

[vauxhall1972]

Tämä nim. Heaterin ehdotus täytää parhaiten aloittajan reunaehdot.
Vielä lisäisin, että jättikattilat vaativat kyllä pidempää pölliä kuin mitä tuo aloittajan klapikone tekee. Eli sekin menisi uusiksi. Jos sellaisen kuitenkin välttämättä haluaa, niin nim. Sakarif:n systeemi on toimiva. Siihen kannattaa tutustua.

Lakan 93 kW klapikattila on 50-55 cm puille, varastopesän kokoa google ei osannut heti kertoa, töissä olisi kyllä paperit msitä sekins elviää..koetan muistaa lisätä sen tähän kirjoitukseen alkuviikosta.

[AnssiKo]

Hiukan tilannetajua saattais olla paikallaan leivinuuniosioonkin. Vanhan, pahimmoillaan liki hataran tönön lämmöntarve on ihan jotain muuta ku nykyisten säädösten mukaisten pullotalojen. Ei siinä uunin lämpö pahasti pääse paahtamaan, jos samasta rakosesta tunkee holotna vastaan. Tää ei nyt sit ollu kenenkään torpan arvostelua, ihan vaan muistutusta siit et torpat ei oo toistensa sisaruksia. Se mikä tuoreessa torpassa tuo hien pintaan voi vanhemmassa olla vaan mukavuutta.

Iv-koneella noita paikallisia lämpöjä saa aika hyvin levitettyä, kunhan talteenottoprossa on kohtuullinen. Ja joissakin on viel takkakierrätys siirtämässä noet ja savut tasapuolisesti koko tönöön.

Sama juttu pannujen kanssa,  jos isommalla lämmöntarpeella jopa joku liki 100 kW pannu tuntuu järkevältä, se ei sitä suoraviivaisesti oo edes samankokoisessa tuoreessa tönössä. 50 kW voi olla jo ihan yhtä über.