Kirjoittaja Aihe: Rakennuskustannukset  (Luettu 6656 kertaa)

sammy

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 36
Rakennuskustannukset
« : 31.01.2016-21:36 »
Onko raadilla valistuneita arvauksia kustannuksista, jos noin 100m2 taloon rakennetaan vesikiertolämmitys pattereilla. Ja miten teknisesti toteutuu kylpyhuoneeseen vesikiertoinen lattialämmitys kun nyt on sähköllä? Kosteat tilat on jo remontin tarpeessa. Talolla ikää 30 vuotta. Itse pannuhuone kustannukset on haarukassa foorumin ja mutu tiedon perusteella.

Lepandeerus

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 66
Vs: Rakennuskustannukset
« Vastaus #1 : 31.01.2016-21:50 »
Onko raadilla valistuneita arvauksia kustannuksista, jos noin 100m2 taloon rakennetaan vesikiertolämmitys pattereilla. Ja miten teknisesti toteutuu kylpyhuoneeseen vesikiertoinen lattialämmitys kun nyt on sähköllä? Kosteat tilat on jo remontin tarpeessa. Talolla ikää 30 vuotta. Itse pannuhuone kustannukset on haarukassa foorumin ja mutu tiedon perusteella.

Oletan että kysessä on betonilattia eikä korotusvalumahdollisuutta ole.

Lattialämmitys toteutuu siten, että sähkölattialämmitys kytketään sähköverkosta irti ja sitten piikataan laatat pois ja joko putkelle ura sinne vanhaan betoniin tai vaihtoehtoisesti jos vanha betoni on haurasta tai muuten vaan päätyy kokonaisvaltaisempaan ratkaisuun niin koko alalta vanha betoni pois. Siitä se jatkuu kuten uuden rakentaminen.

Piikkaushomman voi tehdä itse, mutta kannattaa kyllä kysyä ihan alaan erikoistuneelta liikkeeltä tarjous hommasta. Niillä on kuitenki pelit ja vehkeet ja se on nopeesti hoidettu niiden toimesta.
okt 140m²+konehalli 110m², Tiileri takkaleivinuuni (3500kg), Arimax 240, laddomat 21-60, varaaja 1300l, ouman eh-203, lattialämmitykset

riusmies

  • Vieras
Vs: Rakennuskustannukset
« Vastaus #2 : 31.01.2016-21:57 »
 "Lattialämmityksen vaatima matalampi lämpötila tehdään omalla käsishuntillaan siitä patterivedestä.  Ei maksa ihan
hirveitä eikä tarvitse mitään automaattia koska patterivesi on jo säädettyä. Eli tuo toisioshuntti vain pudottaa lattialämmitysveden lämpötilaa suhteessa patteriveden lämpötilaan."
Tällaisen löysin googlettamalla. Eli ei tarvinne tuon mukaan useampaa piiriä kattilalta asti. Ouman hoitaa patteriveden säädön ulkoilman lämpötilan mukaan.
« Viimeksi muokattu: 01.02.2016-01:03 kirjoittanut riusmies »

vauxhall1972

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 205
Vs: Rakennuskustannukset
« Vastaus #3 : 31.01.2016-22:07 »
Mitenkäs patteriveden lämmönvaihtelu ulkoilman lämpötilan mukaan...kiertovesi voi olla 20-70 asteeen välillä lämmöntarpeen mukaan ulkolämpötilan muuttuessa... Ilman muuta oma piiri pannulta tai varaajalta asti shuntattuna, siinä on sekin etu että jos tulee ylitäyttöä kattilaan ja järjestelmä alkaa kiehua niin sinne 24-asteiseen betonilaattaan saa nopeasti purettua kilowatteja ettei järjestelmä kiehahda.
« Viimeksi muokattu: 31.01.2016-22:29 kirjoittanut vauxhall1972 »

sammy

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 36
Vs: Rakennuskustannukset
« Vastaus #4 : 31.01.2016-22:17 »
Niin se lattilämmitys on ihan kaapelilla.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: Rakennuskustannukset
« Vastaus #5 : 31.01.2016-22:18 »
Laittaa lattialämmityksen patteriverkon paluuseen niin saa "lisälypsyn" paluuveteen ja paremman kerrostuman varaajaan.

Huomioitavaa - ohitusmahdollisuus kesäajaksi jos ja kun haluaa lämmittää vain pesuhuoneen lattiaa sekä järjestelmässä ei passaa olla talvellakaan kiertosysteemiä kokonaan sulkevia termostaatteja tai lattiaan ei mene lämmintä vettä (vaihtoehtona 2 putkisysteemissä vetää päässä putket yhteen).
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

Anssi R

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 4
Vs: Rakennuskustannukset
« Vastaus #6 : 31.01.2016-22:27 »
Olisiko järkevää antaa olla kosteat tila edelleen sähköllä vaikka uusia se ja muihin tiloihin rakentaa vain patterilämmitys. Näin saa kesäaikana pitää pientä lämpöä sähköllä kosteissa tiloissa. Ellei lattialle tule muualle lattialämmitystä. Kosteat tilat ei varmaan ole päälle 10m2. Joten sähkönkulutus ei ole kovin suuri. Ja laittaa vaikka rättipatterin seinälle.

Lepandeerus

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 66
Vs: Rakennuskustannukset
« Vastaus #7 : 31.01.2016-22:31 »
Sit on viel sellanenki vaihtoehto, että nyt kun sieltä piikataan vanhat betonit ja lämmityskaapelit pois, niin sen uuden lattialämmitysputken kaveriksi laitat myös uuden sähkölämmitysvastuksen (kun syöttö ja termostaattihan on jo valmiina) niin se tuo mahdollisuuksia elämisen suhteen lisää.

Eli siis jos ei kesällä kiinnosta mennä pannun luo tai sen lämmittäminen jostain muusta syystä estyy niin sähkö lämmittää ilman siirtohäviöitä ne kosteiden tilojen lattiat jokatapauksessa. Tää on kyl hyvin kyseenalasta jos varaajassa on vastukset joita voi yösähköllä lämmittää, mutta vaihtoehtoja ja poikkeustilanteita on hyvä miettiä etukäteen.
okt 140m²+konehalli 110m², Tiileri takkaleivinuuni (3500kg), Arimax 240, laddomat 21-60, varaaja 1300l, ouman eh-203, lattialämmitykset

vauxhall1972

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 205
Vs: Rakennuskustannukset
« Vastaus #8 : 31.01.2016-22:33 »
Jos vanha sähkölämmitys on ehjä, ei sille kannata tehdä mitään, sitten vasta kun jotain tarvitsee lattiassa korjata. Iso vesikiertopatteri vaan jollekin seinälle ettei kaikki lämpö tule sähköllä. Suuria kustannuseriä tulee kuvatunlaisessa remontissa varmasti, ja jos vanha sähkölämmitys toimii edelleen niin pitää sen kunnes hajoaa.

Lepandeerus

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 66
Vs: Rakennuskustannukset
« Vastaus #9 : 31.01.2016-22:37 »
Jos vanha sähkölämmitys on ehjä, ei sille kannata tehdä mitään, sitten vasta kun jotain tarvitsee lattiassa korjata. Iso vesikiertopatteri vaan jollekin seinälle ettei kaikki lämpö tule sähköllä. Suuria kustannuseriä tulee kuvatunlaisessa remontissa varmasti, ja jos vanha sähkölämmitys toimii edelleen niin pitää sen kunnes hajoaa.

Se on totta ja yleensä se mikä sähkölattialämmityksestä hajoaa (kerran 10-15 vuodessa) on termostaatti, jonka vaihto on helppoa ja edullista. (50€)
okt 140m²+konehalli 110m², Tiileri takkaleivinuuni (3500kg), Arimax 240, laddomat 21-60, varaaja 1300l, ouman eh-203, lattialämmitykset

sammy

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 36
Vs: Rakennuskustannukset
« Vastaus #10 : 31.01.2016-23:07 »
Kylppäri, sauna, khh. Kyllä siinä äkkiä neliöitä tulee. Sitten olisi vielä ilmanvaihtokoneen patteri. Nykyään sähköllä. Taitaa olla viisampi muuttaa kerrostaloon maalikylille. Voisiko patterilinjat vetää yläpohjassa? Tuo Pähkäilijän ehdotus on hyvä ja sitä on vähän tullut mietittyäkin. Tärkeä on tosiaan tuo ohitus jotta lattia on lämmin kesälläkin.

LoGr

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 66
Vs: Rakennuskustannukset
« Vastaus #11 : 01.02.2016-00:14 »
Itselläni taloa hommatessa oli hyvin tärkeänä kriteerinä pieni sähkönkulutus. Puulämmitys oli hakusessa ja nimenomaan kattila/varaaja -mallia ettei tarvitsisi pelkästään uunien kanssa leikkiä, ja saisi lämmintä käyttövettä puulla lämmittäen.
Tätä nykyistä taloa hommatessa tuntui alkuun pahalta kun lattialämmitykset kylppärissä ja eteisessä oli sähköllä, lisäksi vielä sähkövaraaja käyttövedelle, johon tosin tulee lämmin vesi kierukan läpi varaajasta.

Näin jälkikäteen ajateltuna ei enää ahdista yhtään, pesutilat on lämpimät riippumatta puun poltosta eikä käyttövedenkään puolesta tarvitse jännittää. Vuorotyö kun on, ei tarvitse kovillakaan pakkasilla miettiä pääseekö lämpimään suihkuun töiden jälkeen. Sähkölaskut toki hieman suuremmat pelkkään puuenergian käyttöön verrattuna, mutta alle satasen/kk kaikkineen nuo on kaikki tähän asti olleet.

Patteriverkon putket jättäisin itse näkyville, vaikka katonrajaan ja "verholauta" eteen tarvittaessa, mutta en lähtisi piilottelemaan minnekään. Toki tämä vaan oma mielipide, itselle ei niin väliä mitä käkäleitä nurkissa kulkee.


Tune

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 240
Vs: Rakennuskustannukset
« Vastaus #12 : 01.02.2016-06:48 »
Patteriverkon putket jättäisin itse näkyville, vaikka katonrajaan ja "verholauta" eteen tarvittaessa, mutta en lähtisi piilottelemaan minnekään. Toki tämä vaan oma mielipide, itselle ei niin väliä mitä käkäleitä nurkissa kulkee.
Vaikuttaa kotivakututusmaksuihin alentavasti, kun putket ovat pinta-asennuksena (lämpö ja vesi).
Nibe Vedex 3300
AkvaSmart 500, 2 x Kaukora Lämpöakku 1500 (aurinkovarauksilla)
Latausryhmä Grundfos Magna3 25-60 (ModBus) + moottoriohjattu sunttaus
Lämmön tuotto ja kulutus: 2 x MC602, LKV kulutus MC62, varaajasähkö iEM3150 (kaikki ModBus)
Östberg HERU 100 S (ModBus)
BMS: AtmosCare iC1000

jolla

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 875
    • charts
Vs: Rakennuskustannukset
« Vastaus #13 : 01.02.2016-08:44 »
laitoin sanitiloihin rättipatterin kautta lattia kierron, hyvin on toiminut, pakkasetkin testattu. kaikki samalla pumpulla ja muut kytkennät muutin samalla pari kuukautta sitten kuten "pähkäilijä" edellä kirjoitti.
nyt ainoastaan yhdestä patterista 'raakana' paluuseen. olen pitänyt sitä yhtä hieman pienemmällä.
aiemmin on mennyt lattioihin sitä samaa mitä pattereihin, en oikein usko, että siitä mitään haittaakaan on niin kauan kun läpötilat pysyy niissä rajoissa että ilman kenkiä pystyy kävelemään, mutta jos niin korkeita lämpötiloja lattiassa tarvitsee, on jo jotain suurempaa pielessä rakennuksessa
Lämpimänä 152m² + lämpökeskus 36m², kanava 30m, Hogfors vuodelta -66, Akva 4000, Ouman EH-80, 93 kpl 270/340W pv-panelia 13° etelään kiinteästi ja 40 kpl pystyssä, 40kWh lifepo4 + 40kWh agm
seurantaa http://www.puulammitys.info/index.php?topic=457.0

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Rakennuskustannukset
« Vastaus #14 : 01.02.2016-11:33 »
Täällä on moneen kertaan suositeltu kahden erillisen piirin sijaan kytkemään lattiapiiri patterikierron paluuseen mm. paremman kerrostumisen aikaansaamiseksi.

Voisiko joku selventää miten tämä kytkentä tulisi käytännössä toteuttaa?
Liitteessä kuvitteellinen tilanne normaalista kahden erillisen piirin tapauksesta jonka haluaisin muuttaa parempaa kerrostumista tuottavaksi.
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.