Vaihto puulämmitykseen

[Rampe]

Mikähän se varsinainen ongelma on tuossa jatkopesässä? Ei se ole mikään viritys, kun se on "tehty oikein.
Alapalokattiloiden kulta-aikana hyvin yleinen lisävaruste kattilassa. Halolle vähän matalampi siilo, hakkeelle, turpeelle voi laittaa reilummin korotusta.
Mikälin pannuhuoneen lattia sopivasti varastoa alempana  täyttö on helppoa. Lyhyen jatkon voi täyttää esim. rampilta tai sivuluukulla olevan lattiatasolta käsin.
Itsellä kilpiteholtaan 25 kw kattilassa pesä noin 0,4-0,5 m3. Riippuu miten mittaa. Se on korkeuden puolesta siinä rajoilla halon polttoon.

[pjokinen]

Kaivappa sää Pjokinen sellanen 25kwh pata jolla esim 4m3 pönttö saadaan panospoltolla ilman puita lisäämättä kerralla täyteen ? ( niitähän on joka Kattilanvalmistajalla pilvinpimein ? )

Kuules Hiillos! En kaivele semmoista enkä kyllä ymmärrä miksi tommoista edes haluatkaan. Kaivan kyllä sulle padan jossa pesän tilavuus on sellainen että saat tuon 4 kuution pönttösi piukkaan... Sinähän voisit aikais kuluksi laskea moniko litrainen pesä pitää olla että tuon pöntön saa lämmitettyä 40 -> 90 asteeseen vaikkapa sekapuulla. Annan lähtöarvoiksi sekapuun 1330 kWh/pinokuutio ja kattilan hyötysuhteeksi 90%, muita lämpöhäviöitä ei huomioida. Jäädään odottelemaan.

Pysytään nyt kuitenkin asiassa eikä lipsuta henkilökohtaisuuksiin.

[vauxhall1972]

25 kilowattitunnin kattilassa on aika pieni varastopesä...

[pjokinen]

25 kilowattitunnin kattilassa on aika pieni varastopesä...

Tämä on se vanhan kansan yleistys... Erään valmistajan eräässäkin mallisarjassa on 200 litran pesä kaikissa 20 - 35 kW kattiloissa ja 40 - 55 kW padoissa pesä on 230 litrainen. Varmaan löytyy tuossa pikkuluokassakin isompaa pesää jos viitsii haeskella?

Jos esimerkiksi vanhassa ok talossa on pärjätty loitavasti 20 kW öpolttimella, niin ei ole mitään syytä miksi samassa talossa ei pärjättäisi saman nimellistehon puumasuunillakin. Pitää vain huolehtia että puuta saa ladattua kerralla määrän jolla kerta käynti päivässä riittää ellei sitten tykkää kytätä päivää ympäri koska taas on pakko poiketa pannulla.

Kyllä voi luvata että homma kusee jos myyjä myy kWh tehon mukaan kattilaa, niissä kun mallikohtaisesti pesän koko voi olla samoilla kilowateilla mitä vaan 80 -> 200 litraan. Jos myyjä on vielä pelkkä Myyjä, miin hän katsoo kattilasuosituksen jonkun valmistajan taulukon mukaan ja siihen varaajan samaisesta suosituksesta. Niin säkällä voi käydä niinkin että osuu oikeaan juuri ostajan talon tapauksessa.

Tätä pesän kokoa on tälläkin foorumilla useasti käsitelty.

[ev3449]

Taisi olla kyse kevennyksestä kilowattitunnin ja kilowatin eroon liittyen?! Toinen kertoo energiamäärästä ja toinen tehosta.

Kun puhutaan lämmitysjärjestelmän mitoittamisesta, ylimitoitus tuo mukanaan käyttömukavuutta/joustavuutta ja joku on tästä valmis maksamaan. Toinen ei laske omalle ajalleen tai vapaudelleen arvoa, jolloin alkuinvestointina kevyempi järjestelmä on hänen valintansa.

Valintaan liittyy myös ihan järkiperäisiäkin ja laskettavissa olevia vaikuttajia, kuten kattilan kesto, järjestelmän käytön aikainen energiahukka jne. jne.

Tuolta löytyy Atmoksen suosituksia kattilavalinnaksi (Sakasan olosuhteissa) ja riippuen käyttäjän mukavuudentarpeesta.

Ja tuolta eräs näkemys (myöskin Saksassa) jossa myös varaajatilavuus huomioitu mukavuustarpeesta riippuen.

[jiihuima]

25 kilowattitunnin kattilassa on aika pieni varastopesä...

Laadukasta besserwisseröintiä.

Enivei, näyttää esim Attackeissa menevän niin, että pienimmän tehoisissa samaan kattilan fyysiseen kokoluokkan kuuluvissa on hieman parempi hyötysuhde kuin isompitehoisissa. Teho siis tehtäneen ainakin meikäläisen maalaisjärjen perusteella automatiikan asetuksilla ja ehkä suutinkivellä.

[hiili]

Tämä on se vanhan kansan yleistys... Erään valmistajan eräässäkin mallisarjassa on 200 litran pesä kaikissa 20 - 35 kW kattiloissa ja 40 - 55 kW padoissa pesä on 230 litrainen. Varmaan löytyy tuossa pikkuluokassakin isompaa pesää jos viitsii haeskella?

Noh nippa nappa uskotaan. 

[ev3449]

Enivei, näyttää esim Attackeissa menevän niin, että pienimmän tehoisissa samaan kattilan fyysiseen kokoluokkan kuuluvissa on hieman parempi hyötysuhde kuin isompitehoisissa. Teho siis tehtäneen ainakin meikäläisen maalaisjärjen perusteella automatiikan asetuksilla ja ehkä suutinkivellä.

Mahtaako olla mitään muuta eroa, kuin jokaista 5kW nousua kohti on naputeltu 5C lisää automatiikkaan savukaasun lämpötilaksi?!

[pjokinen]

Mahtaako olla mitään muuta eroa, kuin jokaista 5kW nousua kohti on naputeltu 5C lisää automatiikkaan savukaasun lämpötilaksi?!

Kysyin tätä joskus tehtaalta ja sanoivat että teholuokka menee suuttimen raon mukaan. Vähä niinkuin öpolttimissakin suutinta vaihtamalla teho muuttuu. Hyötysuhteen paraneminen taas tullee siitä että noissa on sama konvektori kaikissa. Joten pienemmällä teholla (pienempi kaasujen virtaama) samalla konvektoripinta-alalla saadaan parempi hyötusuhde, joka tosiaan näkyy sitten suoraan pakolämmöissä.

Myöskään siihen "mukavuus"ylimitoitukseenkaan, jota tuossa aiemmin tarjottiin, ei kattilan teholla ole vaikutusta jos se nyt kumminkin on mitoitettu siten kuin öpoltinkin mitoitetaan. Myös tässä tapauksessa pesän koko määrää loppukädessä sen yhdellä täytöllä talteen saatavan lämpöenergian määrän. Varaajan ylimitoitus tuo kyllä sitä mukavuusylimitoitusta ja myös tällöin padan valinnassa on syytä kiinnittää huomiota pesän kokoon jotta kerta juoksu pakkasillakin riittää kohteen/varaajan lämpinä pitoon.

Myös noita aiemmin tarjottuja Saksan brosyyrimitoitusohjeita ei kai kannata käyttää tänne susirajan takaisiin pakkasiin varauduttaessa. Toisaalta juuri noita mainittuja ohjeita en ole nähnyt, mutta toistaiseksi kaikki näkemäni keskieurooppa ohjeet ovat olleet naurettavia räpellyksiä, joita ei ole tarkoitettu näille leveyspiireille.

Ja typot ja Wh feilut tulee tän minimaalisen älypuhelimen loistavan käytettävyyden johdosta...   

[Atmos Gsx]

esim atmoksen 40gs ja 50gsx on sama suutinkivi mutta imurin siipipyörä on 40 pienempi ja konvektiossa on eroa myöskin. ilmeisesti 50 vedolla on ilmeisesti nostettu tehoa mutta tilasin just taajuusmuuttajan tohon 50 saa tarvittaessa vähennettyä vetoa.

[ev3449]

Myöskään siihen "mukavuus"ylimitoitukseenkaan, jota tuossa aiemmin tarjottiin, ei kattilan teholla ole vaikutusta jos se nyt kumminkin on mitoitettu siten kuin öpoltinkin mitoitetaan. Myös tässä tapauksessa pesän koko määrää loppukädessä sen yhdellä täytöllä talteen saatavan lämpöenergian määrän. Varaajan ylimitoitus tuo kyllä sitä mukavuusylimitoitusta ja myös tällöin padan valinnassa on syytä kiinnittää huomiota pesän kokoon jotta kerta juoksu pakkasillakin riittää kohteen/varaajan lämpinä pitoon.

Entäpä jos ajatellaan äärimmäisenä esimerkkinä vaikkapa taloutta, jonka energiantarve vuorokaudessa on 200kWh. Valittavana on kaksi kattilaa, joiden varastopesä vetää saman, 200kWh edestä lämpöä tuottavan puumäärän. Ero on tehossa, toinen 10kW ja toinen 100kW kattila.

Pienempitehoinen palaa 20 tuntia vuorokaudessa ja suurempitehoinen 2. Käyttäjän täytyy ajoittaa rutiininsa sopimaan pienemmän kohdalla tuohon 4 tunnin ikkunaan, kun suurempitehoisen kohdalla hänellä on käytössään 22 tuntia joista valita.
Perjantaina mökille lähtiessään hän voi tehokkaammalla pannulla polttaa pesällisen ja ladata seuraavan kattilaan katkokäynnille varaajan rajoittaessa tai rajoittamatta suoraan varaajaan. Sunnuntaina kotiin tullessaan hän on säästänyt vuorokauden sähkölämmitystä verrattuna pienempitehoisen kattilan omistajaan. Pienempitehoista kattilaa kulutetaan 20 tuntia vuorokaudessa ja suurempitehoista 2. Pienempitehoinen myös tuottaa 20h vuorokaudessa hukkalämpöä ja suurempitehoinen 2. Tilanteessa, jossa varaaja on päässyt jostain syystä jäähtymään, suurempitehoisella kuluu 1/10 ajasta tuottaa vaikkapa suihkuvettä, kuin mitä pienempitehoisella kuluisi. Etenkin ylimenokausilla ylimitoitus saattaa tuoda vuorokausien joustoa/mukavuutta muutakin kuin lämmitystä miettivän ihmisen elämään.

Myös noita aiemmin tarjottuja Saksan brosyyrimitoitusohjeita ei kai kannata käyttää tänne susirajan takaisiin pakkasiin varauduttaessa. Toisaalta juuri noita mainittuja ohjeita en ole nähnyt, mutta toistaiseksi kaikki näkemäni keskieurooppa ohjeet ovat olleet naurettavia räpellyksiä, joita ei ole tarkoitettu näille leveyspiireille.

Ei suoraan ole tarkoitus kenenkään tai etenkään täysin eri olosuhteissa noita käyttää. Niistä voi kuitenkin jotain yrittää ymmärtää esim. nyt vaikkapa tehon vaikutukseen liittyen järjestelmän mitoituksessa. Mitoitussuositusten takaa löytyy myös ihan numeroihin perustuvaa tietoa jonka etsivä varmasti halutessaan löytää.

[pjokinen]

Entäpä jos ajatellaan äärimmäisenä esimerkkinä vaikkapa taloutta, jonka energiantarve vuorokaudessa on 200kWh. Valittavana on kaksi kattilaa, joiden varastopesä vetää saman, 200kWh edestä lämpöä tuottavan puumäärän. Ero on tehossa, toinen 10kW ja toinen 100kW kattila.

Järjettömät äärimmäisyyksien hypoteesit eivät tässä kohtaa reaalimaailman kanssa joten eikö tämmöinen veivaaminen ole aika turhaa?

[ev3449]

Monesti äärimmäisyyden kautta asiat hahmottuu selkeämmin.

Joka tapauksessa kohdallani saan lisää vapautta ja joustoa omaan reaalielämääni kun järjestelmää päivittäessä lisään kattilan tehoa ja varaajatilavuutta.

[pjokinen]

Joka tapauksessa kohdallani saan lisää vapautta ja joustoa omaan reaalielämääni kun järjestelmää päivittäessä lisään kattilan tehoa ja varaajatilavuutta.

Paljonko pesän tilavuus kasvaa ja paljonko varaajan?

[markkulievonen]

Jokaisella puulämmittäjällä lienee oma näkemys  lämmityksen helppoudesta ja tapa sen toteuttamisesta. Itse miellän helppoudeksi piiiiiitkät lämmitysvälit ja lämmityskerta mahdollisimman lyhyeksi. Koevmmilla pakkasilla voi lämmittää joka toinen vrk, mutta ei enää leudoilla keleillä. Nyt lämmityskertaan menee viitisen tuntia, joka sopii arjen pyöritykseen.
Silläkin on merkityksensä. Toinen heittää lämmityksen kokonaan automatiikan huolehtimiseksi ja esim. itse hoidan lämmityksen päättämisen itse. Veto +vedenkierto kiinni.