Vaihto puulämmitykseen

[AnssiKo]

Se on juurikin näin. Hervoton ylimitoitus ei tuo muuta kuin rahan ja tilan menoa. Hyvin suunniteltu säästää rahaa, aikaa ja hermoja. On lämmitysmuoto sitten mikä tahansa niin tärkeintä on tehdä hyvät suunnitelmat joissa otetaan huomioon useampia lähtökohtia.

Sama homma alimitoittaessa. Rahaa ehkä säästyy, mutta jostain muusta kohtaa tulee lunta tupaan.

En kyllä jaksa ymmärtää (vankka oma mielipide) uuden klapilämmityszydeemin pykääjiä, jotka eivät panosta polton automatiikkaan. Johtuu ehkä siitä että itselläni vahva automaatiotausta

Aika karkeelle tasolle mitottelut menee, kun lähdetään pohjalta 'mulla on torppa, suunnilleen sen ja sen verran neliöitä - mikä pannu on paras?' No joo, harvempi osaa arvioida energiankulutusta, kelit vaihtelee ja Suomikin on jo aika erilainen maa pohjoisen ja etelän etäisyydellä. Ja joka torppa on yksilö, käyttäjät on yksilöitä ja vedenkulutus vaihtelee. Ja kun vuodetkaan ei oo veljeksiä. Harrastuneisuus ja panostus vaihtelee. Mut mitäs siitä, hyvä et on keskustelua. Mut ehkä kannattais tehdä silti hiukan tarkempi laskelma. Aika vähän tääl on ollu keskustelua siitä kuka lvi-inssi tekis hyvät ja järkevät mitoitukset. 

Tää mun vissiin 'alimitoitettu' systeemi on muuten viimeisen neljän kuukauden aikana ollu jo enempi varavastuksilla ku viime talvena yhteensä. Johtuu vissiin kovasta talvesta? No, tuolla 58 kWh varalämmityssähkön kulutuksella ei kyllä olis kannattanu investoida yhtään järeämpään systeemiin! 

Samaa mieltä automatiikasta, sillä pääsee mukavasti FuF-lämmitykseen. Aika turha rutista mistään ylös- ja alasajojen huonommista hyötysuhteista, jos ei ole ees automatiikkaa (yl. lambda) tasaisesta hyötysuhteesta huolehtimassa.

Puulogistiikka on tärkeä juttu, vaikka suht saman verran kiloja sinne pannuun joutuukin lappamaan lämmityksen harvuudesta tai pannun koosta huolimatta.

[AnssiKo]

Kannattaa muistaa että hyötysuhde laskee optimista ylös&alasajovaiheessa (+"kiinteät häviöt"). Jos mitoittaa laitteiston niin että polttaa vain yhden pesällisen per lämmityskerta niin kattila toimii minimihyötysuhteella. Eli kannattaa mitoittaa niin että saa mahtumaan ainakin 2 pesällistä, jopa 3.

Sullahan taisi lambada ollakin. Silti, vaikka lisäisi puita vasta hiillokselle, jonkun matkaa tosta silti tulee ramppaamista alas ja ylös, palamishyötysuhteen osalta. Ja jos tota ajattelumallia jatkais, kohta oltais menossa kohti yläpaloisen tyylistä vartin välein täyttämistä. 

[AnssiKo]

Jos ylimitoitettu on turha ja tuhlausta, alimitoitetulla taas tulee lunta tupaan, niin kai se yleispätevä oikea on oma valinta?

Kompromissejahan nää aina on. Pitäis ens päättää mitä halutaan ja mitä siitä ollaan valmiita maksamaan. Jos haluaa lämmittää kerran kuussa, mennään sen mukaan. Jos taas haluaa jotain muuta, mennään sen mukaan.

Mahtaako olla kyse perus suomalaisesta kateudesta vai itsensähuijaamisesta ( "totta kai haluan ajaa harmaalla corollalla ja kaikki muu on jonkun jatketta". Ja lottovoiton jälkeen corolla vaihtuu...) ettei kellekään voi kuvitella omaa järjestelmäänsä "parempaa" laitteistoa?

Jaa-a, tuskin meikkuun viittaat, eipä ainakaan tunnu tutulta. Korollaa tai ees toyohotaa en muista koskaan ees omistaneeni. Harmaa auto on kyl joskus ollu, mut se oli hopeanharmaa ja eurooppalainen. Sellasia joidenki mielestä jonku jatkeita on kyl ollu ajokkeina. Eikä kenenkään lämmityssysteemivalinnat purista mitenkään mun palleja. 

Paremmaksi oman systeemin kyl saisi, alkuun joku tuoreempi kattila, vaikka Attack SLXL, vois olla samankokoinen tai sit ihan yhtä hyvin pykälän isompi tai pienempi. Jos sopis paikkaansa. Ehdottomasti kuitenki lambadakattila pitäis olla. Ja varaajan liitäntöjä ja kierukoita vois hyvin parantaa. Seuraavaa ostaessa tietää speksata paremmin. Jos sellasta vaan enää tarvii ees tilata eläissään.

Jos palataan kysyjän mietintään ja keskustelun harhailun alkuun, niin löytyykö järkeviä perusteluja (muita kuin liian pieni varaaja) valita slxl55 sijaan, samalla varastopesällä varustettu alempitehoinen kattila, esim. slxl40?

Valmistaja myös mainostaa 55kW mallin toimivan tehovälillä 27,5 - 55kW, joten jopa tuon polton pitkittäminen pitäisi sellaista jostain syystä haluavan kohdalla olla mahdollista.

40 kW menis alemmas, 16 kW saakka... 

En tiedä hintaeroista, mut jos noilla 55 ja 40 -versioilla on enempi hintaeroa ku muutama satku, ni pahalta tuntuis se kalliimpi kuitenki ottaa.  Periaatteessahan isomman pitäis olla jopa halvempi, koska arinakivissä on vähempi materiaalia, isomman suuttimen vuoksi! 

Koska raudat on samat, haluaisin mieluusti joskus nähdä hyötysuhdekäyrät molemmista täpöillä, ja sit samoilla vajaatehoilla. Eli esim. 55 ja 40 @ 40 kW ja 30 kW.

[ev3449]

Jokaisella puulämmittäjälläkään ei ole mahdollisuutta tai halua sitoutua lämmityskaudella jokapäiväiseen kotonaoloon. 58kWh tarkottaa meillä sopivaan aikaan alle viittä tuntia vastuksilla. Myös talvella saatetaan käydä sukuloimassa, mökillä jne. 2000kWh/vuosi vastuksille ei taida meillä riittää?!

Kannattaa muistaa että hyötysuhde laskee optimista ylös&alasajovaiheessa (+"kiinteät häviöt"). Jos mitoittaa laitteiston niin että polttaa vain yhden pesällisen per lämmityskerta niin kattila toimii minimihyötysuhteella. Eli kannattaa mitoittaa niin että saa mahtumaan ainakin 2 pesällistä, jopa 3.

1:100%
2:50%
3:33%
4:25%

Voi olla, että en ymmärrä ideaa, mutta tarkoittaako tämä, että jos pienennän kattilani pesän kolmannekseen ja käyn kahdesti lisäämässä puita kesken lämmityksen, hyötysuhde paranee? Vai pitäisikö polttaa kolme pesällistä a 80kg = 240kg paremman hyödyn saadakseni?

[Heater]

Mä en käsitä miks joku haluaa laittaa 5000l varaajan mihinkään. Sehän vie tilaa ihan helvetisti!
Se ei taloon sovi nii  sitten se laitetaan jonnekkin autotalliin ym. Toisarvoiseen huonosto eristettyyn rakennukseen 50 metrin päähän talosta. Tulee kanaalia ,lämpimänveden kiertoa ja näistä älyttömät häviöt ja taas tuodaan täysperävaunurekalla tavaraa pihaan ja kaikki nuo häviöt pitää kantaa uuniin.
Tai sama kun joka toisen kalikan nakkaa uuniin ja joka toisen olan yli johonni roskiin.
Joku max ovaalia 2400l varaaja kattilan kans tiukkaan nättiin pakettiin talon sisälle ja hyväksyy sen että harvoilla kovilla pakkasilla joutuu lämmittää joka päivä.
Täällä vähän niinku halutaan lämmittää puilla mutta ei kuitdnkaan halutakkaan.. johonni perus 120-140m2  laitellaan ihan käsittämättömiä syssteemejä..huh

[jaape]

Mä en käsitä miks joku haluaa laittaa 5000l varaajan mihinkään. Sehän vie tilaa ihan helvetisti!
Se ei taloon sovi nii  sitten se laitetaan jonnekkin autotalliin ym. Toisarvoiseen huonosto eristettyyn rakennukseen 50 metrin päähän talosta. Tulee kanaalia ,lämpimänveden kiertoa ja näistä älyttömät häviöt ja taas tuodaan täysperävaunurekalla tavaraa pihaan ja kaikki nuo häviöt pitää kantaa uuniin.
Tai sama kun joka toisen kalikan nakkaa uuniin ja joka toisen olan yli johonni roskiin.
Joku max ovaalia 2400l varaaja kattilan kans tiukkaan nättiin pakettiin talon sisälle ja hyväksyy sen että harvoilla kovilla pakkasilla joutuu lämmittää joka päivä.
Täällä vähän niinku halutaan lämmittää puilla mutta ei kuitdnkaan halutakkaan.. johonni perus 120-140m2  laitellaan ihan käsittämättömiä syssteemejä..huh

tätä itsekin pohdin justiin laitanko vanhaan navetta rakennukseen pannuhuoneen vai sisälle vähän pienemmät vehkeet ja järkevämmältä se tuntuu tehdä sisälle, koska navettaan tehtäessä kustannukset nousevat älyttömästi ja hyötynä saan siitä ehkä yhden pannuhuonekäynnin vähemmän.

[tjh]

Mä en käsitä miks joku haluaa laittaa 5000l varaajan mihinkään. Sehän vie tilaa ihan helvetisti!
Se ei taloon sovi nii  sitten se laitetaan jonnekkin autotalliin ym. Toisarvoiseen huonosto eristettyyn rakennukseen 50 metrin päähän talosta. Tulee kanaalia ,lämpimänveden kiertoa ja näistä älyttömät häviöt ja taas tuodaan täysperävaunurekalla tavaraa pihaan ja kaikki nuo häviöt pitää kantaa uuniin.
Tai sama kun joka toisen kalikan nakkaa uuniin ja joka toisen olan yli johonni roskiin.
Joku max ovaalia 2400l varaaja kattilan kans tiukkaan nättiin pakettiin talon sisälle ja hyväksyy sen että harvoilla kovilla pakkasilla joutuu lämmittää joka päivä.
Täällä vähän niinku halutaan lämmittää puilla mutta ei kuitdnkaan halutakkaan.. johonni perus 120-140m2  laitellaan ihan käsittämättömiä syssteemejä..huh

Itse päädyin juuri tuollaiseen käsittämättömään systeemiin 

Talossa on pienempi varaaja johon pumpataan vettä isommasta pytystä. Käyttövesi tulee pienemmästä pytystä, eli sitä ei kierrätetä missään. Pumppu ei pyöri jatkuvasti vaan ajastimella esim. tunti päällä, kuusi tuntia pois. Tällä systeemillä häviöt eivät näyttele kovin isoa roolia.

Isommasta pytystä otetaan energia autotallin lattialämmitykseen. Pesällinen puita riittää nostamaan molempien varaajien lämpöä joku 30..40 astetta vaikka kulutusta hieman olisikin. Eli autotallissa ei tarvitse rampata vähän väliä.

Puuden köijääminen autotalliin onnistuu traktorilla muutaman metrin päähän kattilasta, alkuperäiseen pannuhuoneeseen kellariin puut joutuu kantamaan. Ratkaisuun vaikutti myös ahtaat ja matalat tilat kellarissa sekä puolen kiven hormit, kattilavaihtoehdot sinne on aika rajalliset.

Ainahan nämä on tapauskohtaisia juttuja, mutta ei ole vielä alkanut kaduttamaan tuon käsittämättömän systeemin hommaaminen..

[Markku]

Itse päädyin juuri tuollaiseen käsittämättömään systeemiin 

Talossa on pienempi varaaja johon pumpataan vettä isommasta pytystä. Käyttövesi tulee pienemmästä pytystä, eli sitä ei kierrätetä missään. Pumppu ei pyöri jatkuvasti vaan ajastimella esim. tunti päällä, kuusi tuntia pois. Tällä systeemillä häviöt eivät näyttele kovin isoa roolia.

Sama täällä, isommasta varaajasta kiertovesipumpulla siirto pienempään varaajaan varaajatermostaatin käskyttämänä.

[Tapsar]

Mut mistä olette uusia attackeja tilannut? mikä on ollu hinta? Ja olisko vastaavaa muuta kattilaa?

Klapikoneet yleensä 60 cm, mikä pystyy 65 cm?
Meillä on pilkemaster. sillä saa 60+cm.

Attack tilattu Hemeltronilta, oli niitä 2011 vuonna tehtyjä tarjouskattiloita, Attack 25DP standard oli 1266,00€ toimituksineen. Nyt Attackia ei näytä olevan Hemeltronin sivuilla, mutta voihan sieltä kysyä ja saahan noita tilattua muualtakin.

Mielestäni 50cm puu on sopivan pituinen koska sitä pystyy tekemään klapikoneilla ja miksei ihan käsityönäkin, sekä siitä perinteisestä halosta saa kaksi sopivaa pätkää. Kun puun mitta menee + 65 kokoon niin ainakin pätkivät ja halkaisevta koneet harvenee. Menee melkein sahalla pätkimiseksi ja jollain järeämmällä halkaisjalla halottavaksi. Joten 50 vs 65, isompi melkeimpä vaan tuottaa lisätyötä ja vaikka numeroina onkin isompi varastopesä, ainakin noissa DP ja DPX mallin Attackeissa pesä kasvaa vain pituutta jos mennään 25 tehosta esim 45 tehoon. Sitten kun mennään kokoluokkaa että 1m halko sopii, niin noita tekee jos "käsityönäkin" sopivasta puusta aika nopeasti.

[Atmos Gsx]

Häviöitä tulee kyllä kun kattila ja varaaja ei ole talon sisällä kohtalaisen hyvin eristetty 4 putkinen lämpökanaali jota vähän vielä lisäeristetty pituus 20metriä jatkuva käyttöveden kierto palaa takaisin kanaaliin heti putken päästä ja lattialämmitys vesi kiertää myös vuorokausi hukka hyvin lähelle 4,8kw mutta isompi hukka taitaa tulla tietenkin tuosta kattilahuoneen lämmöstä, ehkä vuositasolla parituhatta kw/h nuo hukat mutta aina sitä kattilaa ei sinne talon sisään ole järkevää laittaa..

[ev3449]

Mä en käsitä miks joku haluaa laittaa 5000l varaajan mihinkään. Sehän vie tilaa ihan helvetisti!
Se ei taloon sovi nii  sitten se laitetaan jonnekkin autotalliin ym. Toisarvoiseen huonosto eristettyyn rakennukseen 50 metrin päähän talosta. Tulee kanaalia ,lämpimänveden kiertoa ja näistä älyttömät häviöt ja taas tuodaan täysperävaunurekalla tavaraa pihaan ja kaikki nuo häviöt pitää kantaa uuniin.
Tai sama kun joka toisen kalikan nakkaa uuniin ja joka toisen olan yli johonni roskiin.
Joku max ovaalia 2400l varaaja kattilan kans tiukkaan nättiin pakettiin talon sisälle ja hyväksyy sen että harvoilla kovilla pakkasilla joutuu lämmittää joka päivä.
Täällä vähän niinku halutaan lämmittää puilla mutta ei kuitdnkaan halutakkaan.. johonni perus 120-140m2  laitellaan ihan käsittämättömiä syssteemejä..huh

Tuntuu olevan herkkä aihe tehdä puulämmittämiseen liittyen investointeja joilla saavutetaan "mukavuutta". Ei ole kyse kohdallani numeroista, vaan enemmänkin perjaatteesta...

Entä jos ajatellaan tuhansia kohteita, joissa toimiva puulämmitysjärjestelmä vaihdetaan maalämpöön? Ainakin osassa sijoitetaan omaan elämään paremmin soveltuvaan järjestelmään. Jos puulämmitysjärjestelmään investoidaan samoin tavottein, eikö tässä voi olla "järkeä"?

Entäpä jos ei ole ollut tarvetta/järkeä purkaa toimivaa puulämmitysjärjestelmää maalämmön asennuksen yhteydessä esim. meillä maapaikalla jossa ei asuta jatkuvasti ja paikalla ollessani/elämääni sen sopiessa kuitenkin lämmitän puilla (sähköä säästyy, TMA kasvaa) onko tässäkään järkeä? Pitääkö kaiken olla joko tai?

[hiili]

" Tuntuu olevan herkkä aihe tehdä puulämmittämiseen liittyen investointeja joilla saavutetaan mukavuutta "

 Pääsee paljon helpommalla kun ei kirjottele kaikkea mitä rakentelee ja suunittelee,senkun toteutaa vain. 

[Winston]

Eikä olla heti kärppänä tuomitsemassa jonkun valintaa tietämättä tuomitun elämäntilannetta, mitä rajoituksia ajankäytölle ja muulle kenelläkin on.
En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka hakevat vahvistusta omille valinnoilleen halveksimalla toisten valintoja.
Terv. omaishoitaja 24/7

[varikonniemi]

Voi olla, että en ymmärrä ideaa, mutta tarkoittaako tämä, että jos pienennän kattilani pesän kolmannekseen ja käyn kahdesti lisäämässä puita kesken lämmityksen, hyötysuhde paranee? Vai pitäisikö polttaa kolme pesällistä a 80kg = 240kg paremman hyödyn saadakseni?

Siis laskennallisesti kiinteät häviöt sekä ylös&alasajo häviöt pienenee puumäärää/pesällistä kohti kun poltetaan kerralla enemmän. Jos samoilla häviöillä saa tupla määrän (kaksi pesällistä) energiaa pyttyyn, niin häviöt per enegiamäärä puolittuu.

[ev3449]

Siis laskennallisesti kiinteät häviöt sekä ylös&alasajo häviöt pienenee puumäärää/pesällistä kohti kun poltetaan kerralla enemmän. Jos samoilla häviöillä saa tupla määrän (kaksi pesällistä) energiaa pyttyyn, niin häviöt per enegiamäärä puolittuu.

Eli tarkoitat, että mitä pienempi lukumäärä kattilan "alas- ja ylösajoja" vuodessa poltettua kokonaispuumäärää kohti, sitä parempi hyötysuhde? Tämän ymmärrän, mutta ei tämä liity mitenkään pesällisten määrään. Todellisuudessa yksi iso pesällinen palaa häiriöttömämmin (paremmalla hyödyllä), kuin kolme pienempää.
Toinen vaikuttava tekijä on "kiinteät" häviöt, eli polttoaika (teho suuri) tulisi olla mahdollisimman lyhyt jos varaaja on kattilaa paremmin eristetty.
Kolmas kokonaishäviöihin vaikuttava tekijä on varaajahukka. Jos poltat kerralla vuoden puut, voitat häviön alas-ja ylösajoissa, mutta valtava varaaja hukkaa sen monin kertaisesti.