Galluppi: Lambda-arvon asetukset (vs. hyötysuhde)?

[seppol]

Lambda 1 ei ole laiha eikä rikas. Se on oikea. Tämä 14,7 tarkoittaa sitä, että 1 kg pensaa tarvii 14,7 kg ilmaa palaakseen täydellisesti. Luku perustuu nimenomaan mitattuun ilman tarpeeseen. Sovittu on vain, että sen lukoarvo on 1.
Kun noin hyvin tämän tiedät, niin kerro otetaanko vesihöyry pakokaasussa huomioon kaasun määrää mitattaessa. Ei suhdetta voi määrittää, ellei tiedä molempia tekijöitä.

[Urpo82]

Lambda 1 ei ole laiha eikä rikas. Se on oikea. Tämä 14,7 tarkoittaa sitä, että 1 kg pensaa tarvii 14,7 kg ilmaa palaakseen täydellisesti. Luku perustuu nimenomaan mitattuun ilman tarpeeseen. Sovittu on vain, että sen lukoarvo on 1.
Kun noin hyvin tämän tiedät, niin kerro otetaanko vesihöyry pakokaasussa huomioon kaasun määrää mitattaessa. Ei suhdetta voi määrittää, ellei tiedä molempia tekijöitä.

Juuri näin. Kirjoitit saman asian mutta toisella tavalla. Se vielä muutoksena että luku 1 ei perustu mittauksiin vaan luku 14.7 perustuu mittauksiin ja sen on sovittu olevan tuo 1 lambdana.

Missä tilanteessa tai laitteessa kaasun määrää tarvitsee mitata? Vesihöyry tai kaasujen määrä ei liity mitenkään lambda keskusteluun. Ainoastaan sikäli että yksi tippa kondenssivettä riittää hajoittamaan lambda-anturin.
Lambda-anturi ei tiedä vesihöyrystä mitään eikä pakokaasussa olevan vesihöyryn määrällä ole mitään tekemistä jo poltetun seoksen kanssa. Moottori tai lämmityskattila polttaa happea joka tapauksessa on se sidottuna veteen tai ei ja tämän poltto "jäännöksen" lambda-anturi tulkitsee.
Kaikkea poltetaan yli ilmalla, se mikä tarvittava yli-ilma on missäkin laitteessa jotta kaikki polttoaine varmasti palaa on aina tapaus kohtainen (tässä puhun nyt hienosäädöstä).  Tämä riippuu palotiloista ja monista muista tekijöistä. Esim kattiloissa Vigas palaa parhaiten 1.25-1.30 kun taas ymmärtääkseni Centrometal taisi olla 1.33-1.38 lambdalla.

[seppol]

Tarkoitin sitä, että kun ilmoitetaan happipitoisuus savukaasussa ja sitä mitataan lambda-anturila, niin lämpötila on 200 - 400 C. Vesi on siis mukana höyrynä. Onko se mukana siinä prosenttiluvussa vai ei.
Pensamoottorin lambda on vähän eri asia kuin uunin. Se toimii happi alimäärällä. Miten mitataan pitoisuus alle nollan.

[Urpo82]

Tarkoitin sitä, että kun ilmoitetaan happipitoisuus savukaasussa ja sitä mitataan lambda-anturila, niin lämpötila on 200 - 400 C. Vesi on siis mukana höyrynä. Onko se mukana siinä prosenttiluvussa vai ei.
Pensamoottorin lambda on vähän eri asia kuin uunin. Se toimii happi alimäärällä. Miten mitataan pitoisuus alle nollan.

Bensamoottoria ajetaan myös yli-ilmalla. Eli ylimäärällä ei alimäärällä. Bensamoottori on sama asia lambdan suhteen kuin kattila. Molemmissa mitataan lambdalla hapen ylimäärää polton jälkeen eli jäännöshappea.
Kertoisitko minulle miten vesi liittyy jäännöshappeen ja lambdaan. En nyt ymmärrä mitä tuolla vesi jutulla ajat takaa?

[VPJ]

Ahtamattomat moottoripyörät säädän noin AFR 13,2  suurimman tehon  osalta.

Puukaasutuskattilan jäännöshappi 6% kun puun kosteus 12%  Kuivempi puu niin jäännöshappi pienemmäksi ja kostealle suuremmaksi, löytyy ruotsalaisen kattilan käyttöohjeesta, Vedolux taisi olla.

[seppol]

Bensamoottori käy aina ilma alimäärällä. Sen osoittaa tuo suurimman tehon seossuhde 13,2 vaikkapa moottoripyörissä. Silloin vain pakokaasujen häkäpitoisuus nousee, eikä tavallista käyttölaitetta tällä arvolla saa tyyppikatsastuksesta läpi. Laihalla seoksella taas typpioksidit lisääntyy.
Auton lambda mittaa happiatomeita, joita on vähän, vaikka seos on vähän rikas. Lambda toimii lähes on / off kytkimen tavoin juuri arvolla 1. Signaali vielä muunnetaan kanttiaalloksi, joista toinen on rikas, toinen laiha seos. Näytteitä tulee 10 - 20 sekunnissa. Tietokone vertailee näitä näytteittä ja säätä polttoainesyöttöä niin, etä rikas / laiha arvot pysyvät tasapainossa.

[Urpo82]

Lambda toimii lähes on / off kytkimen tavoin juuri arvolla 1. Signaali vielä muunnetaan kanttiaalloksi, joista toinen on rikas, toinen laiha seos. Näytteitä tulee 10 - 20 sekunnissa. Tietokone vertailee näitä näytteittä ja säätä polttoainesyöttöä niin, etä rikas / laiha arvot pysyvät tasapainossa.

Tuo on kapeakaistalambdan toiminta.

[Jra]

Tuo on kapeakaistalambdan toiminta.

Kapeakaistaisen toiminta polttomoottorissa, kiinteällä polttoaineella kun ei päästä lambda ykköseen niin ulos tulee ihan analoginen signaali.

[seppol]

Mitä tarkoitat tässä tapauksessa analogisella signaalilla. Tiedätkö jostain, että kapeakaistainen antaa jonkinlaisen vasteen suoraan kaasun happipitoisuuteen välillä 0 - 10 %. Tällä alueellahan uunin savukaasut voi vaihdella.
Kyllä tiedän, että käsittelin kapeakaista-anturia. Kertokaa siitä lisää.

[Urpo82]

Kyllä tiedän, että käsittelin kapeakaista-anturia. Kertokaa siitä lisää.

Miksi kertoisimme kapeakaistan toiminnasta kun kattila käytössä se ei toimi. Ainoastaan laajakaista toimii ja siitäkin on suositeltavin anturi Bosch LSM

[Urpo82]

Mitä tarkoitat tässä tapauksessa analogisella signaalilla.

Analoginen signaali on se kapeakaistasignaali joka purkissa muutetaan laajakaistasignaalista -> kapeakaista signaaliksi (0-1V) Eli se on-off tyyppinen signaali mistä aiemmin puhuit. Tuota signaalia ei tarvita myöskään lämmityskattiloissa puuta polttaessa. Näyttäisi tod.näk. kokoajan laihaa seosta.

[vilhos]

Hei

samaa mieltä kyllä kapekaista lambda ei toimi puulämmityksessä. Arvo on tosiaan 1 ja 0. Sillä on hyvin vaikea säätää palamista hyväksi.
Laajakaista lambda tuottaa 0-5 V . Tuollaisella signaalilla pystyy ohjaamaan portaattomasti DC- puhallinta. Monessa laajakaista lambdassa on lämmitys

Terv Kajaani Koutaniemi

[Urpo82]

Monessa laajakaista lambdassa on lämmitys

Terv Kajaani Koutaniemi

Kaikissa laajakaistalambda antureissa on lämmitys

[seppol]

Tämä laajakaistalambda ei oikeastaan ole lambda-anturi ollenkaan. Ei se hae mitenkään lambdaa, vaan mittaa savukaasun happipitoisuutta. Sen tiedon avulla on kyllä mahdollista hakea sopiva lisä- eli paloilma polttoon. Kuten autossakin teho haetaan muilla konsteilla säätelemällä palokaasun määrää. Tosin puupoltossa  poltetaan yleensä myös hiili, jolloin sen polttamiseen tarvitaan happea. Puun kuivatislaukseen happea ei tarvitse ollenkaan.
Lasketaanpas nyt malliksi tuo "stoikiometrinen" massojen suhde ilma / polttoaine, kahdelle polttoaineelle vety ja hiili. Tehkääpä ehdotuksia. Pensalla se on 14,7 / 1

[Urpo82]

Tämä laajakaistalambda ei oikeastaan ole lambda-anturi ollenkaan. Ei se hae mitenkään lambdaa, vaan mittaa savukaasun happipitoisuutta. Sen tiedon avulla on kyllä mahdollista hakea sopiva lisä- eli paloilma polttoon. Kuten autossakin teho haetaan muilla konsteilla säätelemällä palokaasun määrää. Tosin puupoltossa  poltetaan yleensä myös hiili, jolloin sen polttamiseen tarvitaan happea. Puun kuivatislaukseen happea ei tarvitse ollenkaan.
Lasketaanpas nyt malliksi tuo "stoikiometrinen" massojen suhde ilma / polttoaine, kahdelle polttoaineelle vety ja hiili. Tehkääpä ehdotuksia. Pensalla se on 14,7 / 1

Taitaa Seppol osata hienosti fysiikan ja kemian mutta moottorioppi ja muu autotekniikka on jäänyt -80 luvulle