Galluppi: Lambda-arvon asetukset (vs. hyötysuhde)?

[Zetor]

Mä poltan pari kolme pesällistä et sytytyksiä ja sammutuksia tulee suhteellisesti vähemmän. En tiedä tarkkaa lukemaa mut oisko 10prosenttiä. Silti minusta luvattoman hyvin toimii manuaali kattila vaikka joskus lukee et ei pelaa kuusella,kellä pikeää Kellä holvaa ja aivastelee ja resonoi. Kyllä itse olen hyvin positiivisesti yllättynyt miten hyvin voi toimia ilman lambdaa mut uskon et paremmin toimisi lambdan kera.  Silti en usko et lambda on taikasana joka korjaa huonon vedon,riittämättömän korvausilman,märät puut ja huonon kattila rakenteen.

[markkulievonen]

Mä poltan pari kolme pesällistä et sytytyksiä ja sammutuksia tulee suhteellisesti vähemmän. En tiedä tarkkaa lukemaa mut oisko 10prosenttiä. Silti minusta luvattoman hyvin toimii manuaali kattila vaikka joskus lukee et ei pelaa kuusella,kellä pikeää Kellä holvaa ja aivastelee ja resonoi. Kyllä itse olen hyvin positiivisesti yllättynyt miten hyvin voi toimia ilman lambdaa mut uskon et paremmin toimisi lambdan kera.  Silti en usko et lambda on taikasana joka korjaa huonon vedon,riittämättömän korvausilman,märät puut ja huonon kattila rakenteen.

Jos käytössäni olisi lambdalla varustettu kattila, jonka savukaasujen lämpötilakin olisi vielä alhianen, niin en usko puuta säästyvän edes mainitsemisen  arvoista määrää. Tuskin olisi havaittavissa vuosikaudessa. Ainostaan,- lambda toisi helpotusta jo huolettomaan lämmittämiseen ja jos todella lambda ei säädä  palamista kaikkien korkeimpaan palamislämpötilaan, niin koko laitteiston paikka on kankaalla  tai verkon painona.
Manuaalisäädön  päämääräänä pidän miten punaisina saan  keramiikan hehkumaan ja toisiopalopintojen pysymään täysin puhtaana. Tähän päämäärään päästään ainoastaan pitämällä mahdollisimman korkeita palamislämpötiloja yllä.

[Urpo82]

Markkulievonen kannattaisi hankkia yläpalo kaksoispesä kattila jos kerran tähtää ainoastaan korkeisiin savukaasulämpötiloihin. Eli mahdollisimman paljon kuumaa kaasua piipusta pihalle.

[Jra]

Kärjistäen ei lambda tiedä lämpötiloista eikä päästöistä mitään, se mittaa vaan savukaasun happipitoisuutta - tämä kun säädetään kohdalleen, niin palaminen on jo aika hyvin hanskassa. Hyötysuhteen kannalta on tärkeää, että kaasut poltetaan mahdollisimman tarkkaan, mutta ylimääräistä ilmaa ei kuitenkaan viedä kattilaan. Tämän jälkeen tulee vaikeammin mitattavia päästöjä, kuten hiukkaset ja Nox - mutta nämä ei alle Megawatin kattiloiden omistajia suuremmin kiinnosta.

Jos jäännöshappi on kohdallaan niin savukaasulämpöön voidaan vaikuttaa polttotehoa muuttamalla - ei savukaasulämmöstä voi päätellä palamisen laadusta yhtään mitään. Korkea savukaasulämpö kertoo, että kattilanvalmistaja on ollut säästölinjalla konvektiopinta-alaa tehdessään, jos kattilaa käytetään enintään nimellisteholla.
Jos kattilaa täytyy ajaa suurella jäännöshappipitoisuudella, ilman että se nokeentuu - kattilanvalmistaja on säästänyt palotilan koossa ja palotilan

Lambda on sitä varten että ei syotetä liikaa eikä liian vähän toisioilmaa jolloin se liika ilma vaan jäähdyttää palotapahtumaa. Näin käy ilman lambda säätöä olevassa kattilassa. Visuaalisesti voi yrittää tutkia palotapahtumaa mutta lambda on tarkempi kuin ihmissilmä.

Juuri näin, ei kukaan voi olla jatkuvasti seuraamassa palotapahtumaa ja käsin säätämässä ilmapeltiä - paitsi päästötesteissä näin tietysti tehdään ja saadaan hyvät tulokset myös ilman lambdaa oleville kattiloille.

[Urpo82]

Juuri näin

En vaan jaksanu taas samalle lievoselle rautalangasta taas vääntää. Kiitos JRA

Lambdan ansiosta pannuhuoneessa ei tarvitse lämmityksen aikana asua.

[seppol]

Ei markkulievonen kirjoittanut mitään savukaasulämmöstä vaan palamislämmöstä. Toinen on lämpötila ennen lämmönvaihdinta ja toinen sen jälkeen. Savukaasun lämmön voi halutessaan mitata vaikka 5 metriä piipun yläpuolelta.
Lambda-anturi ei mittaa palamisen vaan palamistuotteen happipitoisuutta verrattuna ulkoilman happipitoisuuteen. Palotapahtuman läpi tulee happea, vaikka lambda olisi alle 1. Se tulee palamattoman polttoaineen seassa. Lambda arvo ei ole mikään happimäärä, vaan käytetyn ilmamäärän suhde teoreettiseen täydelliseen palamiseen. Se on sama kaikilla polttoaineilla jos ne poltetaan täydellisesti.
Edellinen Jra :n kommentti on hyvä.

[markkulievonen]

Ei markkulievonen kirjoittanut mitään savukaasulämmöstä vaan palamislämmöstä. Toinen on lämpötila ennen lämmönvaihdinta ja toinen sen jälkeen. Savukaasun lämmön voi halutessaan mitata vaikka 5 metriä piipun yläpuolelta.
Lambda-anturi ei mittaa palamisen vaan palamistuotteen happipitoisuutta verrattuna ulkoilman happipitoisuuteen. Palotapahtuman läpi tulee happea, vaikka lambda olisi alle 1. Se tulee palamattoman polttoaineen seassa. Lambda arvo ei ole mikään happimäärä, vaan käytetyn ilmamäärän suhde teoreettiseen täydelliseen palamiseen. Se on sama kaikilla polttoaineilla jos ne poltetaan täydellisesti.
Edellinen Jra :n kommentti on hyvä.

Ilahduin, miten joukossa on edes  yksi ihminen, joka  hahmottaa ja siten ymmärtää asian.  Savukaasujen lämpötilan korkeuden määrää kattilan rakenne suurimmata osalta.

Kertaan. Kun puuta poltettaessa  päämääränä on saada maksiaalinen lämpöenergia, niin luonnolllisesti  hapetuksella on ratkaiseva merkitys,- niin,- jos kattian rakenne on korkeita PALAMISLÄMPÖTILOJA tukeva. Tuokaan tekijä ei ole yksiselitteinen eli riippuen  kaasujen palotilan tilavuudesta jne.....

Tehdas on aina antanut kattilalle savukaasujen lämpötilan tason, jossa saavutetaan ilmoitettu kattilan teho. No, kattilan PALOTAPAHTUMA taas vaikuttaa siihen miten lämpötila svutetaan. Siis suutinkiven läpi voi virrata kaasua runsaastikkin,- ja savukaasujen lämpötila ei nouse yli ilmoitetun,- jos hapetus on vaillinainen.
Taas päin vastoin. Suutinkiven läpi voi virrata minimimäärä savukaasua / puut palaa hitaammin,- ja savukaasujen lämpötila totetuu edelleen jos toisiopalossa oleva palotapahtuma hapetetaan täsmälleen oikein.

Eli pienelläkin määrällä savukaasujen poltolla voidaan saavuttaa korkeita lämpötiloja, jos /kun hapetus  on täsmälleen oikea. Aivan sama tilanne, miten auton moottorin voi vaurioittaa laihentamalla seosta. Lämpötila kohoaa, mutta moottoreissa taas tämä korkea lämpötila  ei ole tavoite,- vaa fyysinen teho,- joka käytännössä laskee liian laihan seoksen takia.

Niin,- tuohon edelliseen viitaten, "mittarina" säätöihin käytytän liekin väriä ja miten punaisena saan hehkumaan keramiika. Oikeaa mittaria en ole vielä löytänyt, joka kestäisi mitata missä lämpötilassa seilaa toisiopalo. Suutinkiven reiän lähettyvillä lämpötila on tosi korkea puhumattakaan etuseinästä / luukusta, jossa punaisena hehkuva tarkkailu keramiikka on.

[markkulievonen]

Savukaasulämmöistä. Oletteko koskaan mitanneet hormin päästä lämpötiloja. Taannoin mielenkiinnosta mittailin ja lämpötila oli vain +76C,- vaikka tämän  kattilan savukaaslämpötiloja pidetään korkealla. Meidän tapauksessa hormiin sitoutunut lämpöenergia on erittäin tervetullutta ja sille on käyttöä.

[Jra]

Oikeaksi säädetty (polttoaine/ilmat)seos johtaa kyllä korkeaan palamislämpöön, mutta asiaa on vaikea lähestyä käänteisesti. Jos palotilan lämpö mitataan, ja todetaan sen olevan matala - on tosi vaikea tietää että mitä parametria pitäisi muuttaa että asia korjaantuisi esim. toisioilmaa voi olla liikaa tai liian vähän. Ja se on kattilakohtainen parametri, se täytyy vaan kokemusperäisesti tietää että mihin on mahdollista päästä ja mihin kannattaa pyrkiä.

[AnssiKo]

Oikeaksi säädetty (polttoaine/ilmat)seos johtaa kyllä korkeaan palamislämpöön, mutta asiaa on vaikea lähestyä käänteisesti. Jos palotilan lämpö mitataan, ja todetaan sen olevan matala - on tosi vaikea tietää että mitä parametria pitäisi muuttaa että asia korjaantuisi esim. toisioilmaa voi olla liikaa tai liian vähän. Ja se on kattilakohtainen parametri, se täytyy vaan kokemusperäisesti tietää että mihin on mahdollista päästä ja mihin kannattaa pyrkiä.

Korkea palamislämpö ei ole kovinkaan suoraviivaisesti tekemisissä hyvän kattilahyötysuhteen kanssa. Ei edes palotapahtuman hyötysuhteen kanssa. Olishan se helppoa, jos noin olisi. Tärkeintä on kuitenkin, että palokaasuja ei jää kylmäksi edes missään virtauksen sivupyörteissä, vaan joka kolkassa ylitetään vähintään kaasujen itsesyttymislämpötila. Se on jälleen se sama vanha juttu siitä, että hyvä kattila polttaa puhtaasti ja tehokkaasti oikeilla ilmamäärillä, vaikkei sitä palolämpöä edes ehdoin tahdoin hilattaisi tappiin. -> hallittu palaminen

[markkulievonen]

Kuten moni ymmärtäneekin, niin hapella ja virtauksellahan pelataan myös kaasuhitsauksessa / leikkaamisessa. Aivan samat säännöt pelaa puulämmittmiseen ajatellen palamislämpötilaa ja sen korkeaa saavuttamista.

[AnssiKo]

Kuten moni ymmärtäneekin, niin hapella ja virtauksellahan pelataan myös kaasuhitsauksessa / leikkaamisessa. Aivan samat säännöt pelaa puulämmittmiseen ajatellen palamislämpötilaa ja sen korkeaa saavuttamista.

Kaasuhitsaus on huono vertailukohta, koska siinä hyötysuhteella ei ole käytännössä kovinkaan suurta merkitystä. Kunhan saadaan tarpeeksi kuuma liekki, että metalli sulaa, ja tehoa saa sit nupeista lisää, jos leikkausnopeus tai läpäisy ei tyydytä. Ja jos ei vaan potkua riitä, niin eikun isompaa suutinta. En nyt oikein noilla säännöillä kattilaa kuitenkaan ajais. Saati sit et hapettavalla liekillä alkais pannun rautaa hapettamaan. 

Kattilan kokonaishyötysuhteen kannalta palolämpötilalla ei ole niin suoraa merkitystä. Kunhan saadaan polttoaineesta hyvä määrä talteen varaajaan asti, ja palaminen on niin puhdasta, ettei kattila tuhkaannu/nokeennu. Tuo puhdas palaminen ei sinällään edellytä huippukorkeaa palamislämpöä, NO_x:n osalta jopa toisin päin.

Edelleen, valmiiksi kaasumaiset polttoaineet (esim. nestekaasu, maakaasu, asetyleeni, vety) on helppoja, kun ei tarvi niitä hiukkasia poltella. Aika paljon saa olla säädöt pielessä, että esim. asettiliekistä tulee ns. laskuvarjojääkäreitä. 

[Zetor]

Se puusta saatava kokonais energia Ois olennainen lämmitysjärjestelmässä. Eihän se kaasuhitsauksen liekkikään ole tasalämpöinen vaan se kuumin alue on pienellä alalla. Silti se kuumempi liekki ei tarkoita et sen raudan saisi kuumemmaksi.

[jolla]

olen näköjään säätänyt tavoitteeksi 3V

[markkulievonen]

Se puusta saatava kokonais energia Ois olennainen lämmitysjärjestelmässä. Eihän se kaasuhitsauksen liekkikään ole tasalämpöinen vaan se kuumin alue on pienellä alalla. Silti se kuumempi liekki ei tarkoita et sen raudan saisi kuumemmaksi.

Niin, tarkoitin lähinnä. Kaasuhitsauksessakin on tärkein tekijä osata säätää  virtaus ja seossuhde oikealle tasolle. Taas suuttimen koko  määräytyy  tehtävästä.

Vai onko kaasuhitsauksessa yks hailee miten  säädellään virtauksia ja seosta?  Koulutuksessa ensimmäisiä vaiheita on juuri säätämisen omaksuminen.  Ajatellen puusta saatavaa lämpöenergiaa, niin  välttämätön tosiasia on saada palamislämpötila mahdollisimman korkealle tasolle , jolloin palamisessa hyödytyy / osallisuu kaikki puussa olevat " vitamiinit ja hivenaineet". Juuri toisiopalon periaate on paras mahdolllinen,- koska  palavaan seokseen sekoitetaan happi tasaisesti  kaasun  kulkiessa suutinkiven lävitse.