Galluppi: Lambda-arvon asetukset (vs. hyötysuhde)?

[Urpo82]

Hei

Kyllä 93 % hyötysuhde tuntuu rajulta. Tuollaisiin prosentteihin on päästy laboraatio olosuhteissa. Otako sinä lämmön talteen savukaasuistakin.


Kyselee Kajaani Koutaniemi

Otan tavallaan osan. Kun pieni matka piipusta on paljaana pannuhuoneessa lämmittäen pannuhuoneen ilmaa eli paloilmaa ja taas esilämmitetty paloilma nostaa palamislämpötilaa samassa suhteessa. N.10 astetta on pannuhuoneessa lämpöä lämmityksen aikana enemmän.

Jostain muistan kyllä lukeneeni että kattilalleni luvattiin 94% hyötysuhde.

[markkulievonen]

Jokainen lienemme yhtä mieltä  ja  tavoitteen arvoinen asia. Miten vähän puuta poltetaan vuodessa eli se vuotuinen puumäärä. Taas on yks hailee miten tuo määräytyy ja mistä se tulee, koska palotapahtun kautta saatu lämpöenergia hyödyntyy monen tekijän kautta ja erikoisesti on yksilöllinen / tapauskohtainen.

Mutta,- se punainen lanka on saada palamislämpötila pysymään mahdollisimman korkealla tasolla ja tasaisena. Tuon jälkeen tulee eri tavalla energian hyödyntäminen. Veteen siirtäminen + hukkalämmön kautta huoneeseen siirtyminen + savukaasujen kautta hormiin sitoutuinen ja vasta tämän jälkeen loppu harakoille.

Minun tapauksessani harakoille menee +76C savukaasu / vesihöyry ja kaikki mikä hyödyntyy liittyy kattilan hyötysuhteeseen polttaa puuta. Esim. kattilan ja hormin välissä on 900mm metallinen ylisuuri yhdyskappale, joka luovuttaa ihmeen paljon lämpöä kattilahuoneeseen ja samoin hormin lämpö hyödyntyy  yli 5m matkalta. 

Joka lämmityskerta "hukkalämmön" vaikutus näkyy huoneiden ylilämpenemisessä,- joka taas vaikuttaa termostaattien kautta alentavasti varaajasta otettavaa lämpöenergiaan ja tätä kautta kattilan todelllisen hyötysuhteen määrittämiseen.

[syrjaki]

Savupiipulla ja muilla härpäkkeillä ei ole mitään tekemistä kattilan hyötysuhteen kanssa. Kokonaishyötysuhteeseen ne vaikuttavat, mutta kattilan hyötysuhde on kattilan kykyä siirtää puuhun sitoutunutta energiaa veteen. Kattilan polttohyötysude taas on vieläkin pienempi osio eli puusta polttamalla saatu energia vs. puun teoreettisesti sisältämä.

[seppol]

Kun poltetaan täysin kuivaa puuta 1 kg, vettä syntyy 450 g. Jos ajatellaan puussa olevan 20 % kosteutta kokonaispainosta, vettä on keitettävä lisäksi 250 g. Savukaasujen mukana kulkeutuu 700 g vettä. Tämä on alle 100 asteen lämmössä sidottava savukaasujen typpeen, happeen ja hiilidioksidiin kastepisteen rajoissa. Vesihöyry  on savukaasuista kaikkein keveintä. Tätä ihmeteltiin toistasataa vuotta 1700 - 1800 luvuilla. Miten vesihöyry on happea keveämpää. Ongelman ratkaisi 1800 luvun lopulla italialainen kemisti-matemaatikko Avagadron.

markkulievosen esiin nostama asia "liekin lämpötila" on tärkeä siksi, että jos ilma ei sekoitukaan kunnolla palamiseen, lämpötila laskee, mutta savukaasujen happipitoisuus nousee. Tämä nyt ei tarkoita, että väittäisin niin tapahtuvan, vaan jos.

Vähitellen savukaasujen jäähdytys tulee hyväksytymmäksi. Vielä pari vuotta sitten peloteltiin hormin rapautumisella ja nokeentumisella. Nyt vielä pelotellaan kattilan syöpymisellä. Onko keneltäkään kattila syöpynyt puhki? Mulla kun on tuo Jämä
Junior 1970 luvulta, se on tuoteselosteen mukaan tehty korteenista. Turha toivoa sen ruostuvan puhki.

Syrjaki on aivan oikeassa. Prosentin lukuarvo riippuu siitä mihin toista lukua verrataan. On kysymys vain käsitteiden rajaamisesta. Kuka pystyy käyttämään hyödykseen mitäkin.

[Rampe]

Vähitellen savukaasujen jäähdytys tulee hyväksytymmäksi. Vielä pari vuotta sitten peloteltiin hormin rapautumisella ja nokeentumisella. Nyt vielä pelotellaan kattilan syöpymisellä. Onko keneltäkään kattila syöpynyt puhki? Mulla kun on tuo Jämä
Junior 1970 luvulta, se on tuoteselosteen mukaan tehty korteenista. Turha toivoa sen ruostuvan puhki.

Kyllä kattiloita on puhki syöpynyt varmaan monellakin. Mutta kovasti eroa on kattilatyypillä, kuinka matalilla lämmöillä pystyy ajamaan. Seppol in kamiina oli yläpaloinen. Eikös vaan? Se ei ehkä kriittisimmästä päästä ole. Mutta jos katsotaan ala tai käänteispaloista, niin eroa alkaa olla. Omasta kokemuksesta voin sanoa että alapalon varastopesässä voi olla hyvinkin trooppiset happohyökkäykset. Sopivassa lämpötilassa musta rauta häviää melko vauhdilla. Toisaalta puusta irtoavan kosteuden / tervan hallinta aiheuttaa omat haasteensa. Näihin auttaa lämpö missä mehut ei juokse peltejä pitkin. Kannattaa tutustua eri laitteisiin 

[markkulievonen]

Kyllä kattiloita on puhki syöpynyt varmaan monellakin. Mutta kovasti eroa on kattilatyypillä, kuinka matalilla lämmöillä pystyy ajamaan. Seppol in kamiina oli yläpaloinen. Eikös vaan? Se ei ehkä kriittisimmästä päästä ole. Mutta jos katsotaan ala tai käänteispaloista, niin eroa alkaa olla. Omasta kokemuksesta voin sanoa että alapalon varastopesässä voi olla hyvinkin trooppiset happohyökkäykset. Sopivassa lämpötilassa musta rauta häviää melko vauhdilla. Toisaalta puusta irtoavan kosteuden / tervan hallinta aiheuttaa omat haasteensa. Näihin auttaa lämpö missä mehut ei juokse peltejä pitkin. Kannattaa tutustua eri laitteisiin 

Totta. Erikoisesti käänteispalokattilaa tulisi käyttää korkeissa lämpötiloissa. No, mitään haittaa toki ei ole muidenkaan kattilatyyppien kohdalla korkeista lämpötiloista. Pahin yhdistelmä on poltella kosteahkoja puita alhaisissa  esim. +75C lämpötiloissa. Samoin veden kierto on merkityksellinen tekijä. Kylmemmät kohdat kattilassa juuri syöpyvät herkemmin.

Eli korkeat lämpötilat eivät  vaurioita kattilaa,- vaan juuri alhaiset. Erikoisesti kattilan palamislämpötila tulisi pitää mahdollisimman korkealla tasolla  kosteuden höyrystymistä ajatellen.

Edellinen kattila oli Jämä YP 140  jolla lämmittelin yli 30-vuotta. Kattilassa en havainnut pienintäkään  syöpymää edes kriittisemmässä kohdassa / tuloputken   lähettyvillä.

[markkulievonen]

Savupiipulla ja muilla härpäkkeillä ei ole mitään tekemistä kattilan hyötysuhteen kanssa. Kokonaishyötysuhteeseen ne vaikuttavat, mutta kattilan hyötysuhde on kattilan kykyä siirtää puuhun sitoutunutta energiaa veteen. Kattilan polttohyötysude taas on vieläkin pienempi osio eli puusta polttamalla saatu energia vs. puun teoreettisesti sisältämä.

Kuten jo totesin, niin puulämmittäjää eniten kiinnostanee vuotuinen puun kulutus ja ihan ymmärrettävistä syistä.

[Urpo82]

Eihän käänteispalossa ole enää palamislämpötilalla merkitystä kosteuden osalta kun palaminen tapahtuu reilusti yli 600 asteen lämpötilassa jopa 1000 asteessa. Siinä ei enää pisarat viihdy. Lähinnä kai se savukaasun lämpötila konvektioputkien loppuosassa ratkaisee ettei sinne ala kosteus tiivistymään seinille.

[markkulievonen]

Eihän käänteispalossa ole enää palamislämpötilalla merkitystä kosteuden osalta kun palaminen tapahtuu reilusti yli 600 asteen lämpötilassa jopa 1000 asteessa. Siinä ei enää pisarat viihdy. Lähinnä kai se savukaasun lämpötila konvektioputkien loppuosassa ratkaisee ettei sinne ala kosteus tiivistymään seinille.

Tarkoitin lähinnä tilannetta, jossa palamislämpötilaa ei jostain syystä saada riittävän korkealle tasolle ja pidettyä siellä ja taas konvektio alentaa savukaasujen lämpötilaa voimakkaaasti, niin juuri  noihin rakenteisiin / pintoihin  voi piiiiiiiitkäksi ajaksi muhia kosteus pisaroina. Siis kattila ei toimi suunnittelijan ajattelemalla tavalla ja tasolla.

Niin, syöpymistähän ei koskaan muodostu pintoihin,jotka ovat korkeissa lämpötiloissa, mutta korkeiden lämpötilojen jälkeen on mahdollista vesihöyryjen kohdata jo matalampia lämpötiloja ja kondessoitua.

Niin, syöpymisen määrän voi ehkäistä  vain siten, että kattila toimii mahdollisimman vähän aikaa vuodessa alhaisissa lämpötiloissa. Siis lämmityskertojen määrä /lämmityksen aloittaminen on ratkaiseva tekijä. JOKA lämmityskerran alussa kattilan pintoihin muodostuu kosteutta pisaroina, miten pitkäksi aikaa,niin riippuu kattilasta ja sytytystavasta.

[vilhos]

Hei

Kyllä kukin kattilanvalmistaja luppaa lähes kuun taivaalta. )0% hyötysuhde   hyvin vaikea saada. Tietysti hetkellisesti se on mahdollista, mutta pidempi aikanen on hakusessa. Itse olen värkkäämässä puulämmitys automaatiota kaikilla herkuilla en oikein jaksa uskoa tuohon 90 % kokonais hyötysuhteeseen.

Terv. Kajaani koutaniemi

[vilhos]

Hei

Kyllä kukin kattilanvalmistaja luppaa lähes kuun taivaalta. )0% hyötysuhde   hyvin vaikea saada. Tietysti hetkellisesti se on mahdollista, mutta pidempi aikanen on hakusessa. Itse olen värkkäämässä puulämmitys automaatiota kaikilla herkuilla en oikein jaksa uskoa tuohon 90 % kokonais hyötysuhteeseen.

Terv. Kajaani koutaniemi

[Rampe]

Totta. Erikoisesti käänteispalokattilaa tulisi käyttää korkeissa lämpötiloissa. No, mitään haittaa toki ei ole muidenkaan kattilatyyppien kohdalla korkeista lämpötiloista. Pahin yhdistelmä on poltella kosteahkoja puita alhaisissa  esim. +75C lämpötiloissa. Samoin veden kierto on merkityksellinen tekijä. Kylmemmät kohdat kattilassa juuri syöpyvät herkemmin.

Eli korkeat lämpötilat eivät  vaurioita kattilaa,- vaan juuri alhaiset. Erikoisesti kattilan palamislämpötila tulisi pitää mahdollisimman korkealla tasolla  kosteuden höyrystymistä ajatellen.

Edellinen kattila oli Jämä YP 140  jolla lämmittelin yli 30-vuotta. Kattilassa en havainnut pienintäkään  syöpymää edes kriittisemmässä kohdassa / tuloputken   lähettyvillä.

Lisäksi on ihan ymmärrettävää että kattilavalmistajat ottavat asian varman päälle niin veden, kuin myös savukaasujen lämmössä. Vältytään monelta jeesustelulta kun kehoitetaan pitämään kattila kuumana. Polttoaineiden laatuvaihtelu voi kentällä olla myös suurta. Tokihan suurin osa pyrkii kuivaan tavaraan mutta joskus vain käy huono vuosi, ettei sekään onnistu.

Kattilavalmistajan kanssa tuli joskus vaihdettua pari sanaa näistä hommista. Sanoivat että on niin moneen junaan lämmittäjää ja tapaa toimia. Osalle porukkaa ohjeistus menee huonosti päähän ja aletaan "säästämään" sen kattilan kanssa.
Peruskunnostuksiakin jopa tekivät joihinkin kattiloihin. Kai yleensä olivat ns. väärinkäytettyjä, jotka puhkesivat tietystä kohtaa. Pillillä vanha pois ja uudesta levystä paikka tilalle.

[peteri]

Ainakin itse uskon noihin lähemmäs 90% hyötysuhteisiin, Itse kun punnitsin puita ja sain vähän liiankin hyviä hyötysuhteita tuossa manuaali kattilassa niin itse huomasin sen ,että käytin laskennassa tuota n.4,1kw/kg. Mutta puut olivat todella kuivia ja laskennassa olisi pitänyt käyttää jotain n.4,5kw/kg mitä nuiden puiden kosteuksia silloin mittasin tuolla mittarilla niin näytti alle 10% lukemia. Kuivemmat puuthan saattavat vähän vääristää saatua tulosta.

[vilhos]

Hei

Nyt pitää määrittää ensinnäkin se miltä ajalta lasketaan se hyötysuhde. Jos lasketaan lämmitysaika kylmältä kattilalalta polton lopetukseen 90 % hyötysuhde ei toteudu 80 % on mahdollista. Savukaasujen lämpötila on olennainen tekijä hyötysuhteessa. Toisena on se miten hyvin puu palaa (jääkö palamatonta jne.)


Terv. Kajaani Koutaniemi

[Urpo82]

Hei

Nyt pitää määrittää ensinnäkin se miltä ajalta lasketaan se hyötysuhde. Jos lasketaan lämmitysaika kylmältä kattilalalta polton lopetukseen 90 % hyötysuhde ei toteudu 80 % on mahdollista. Savukaasujen lämpötila on olennainen tekijä hyötysuhteessa. Toisena on se miten hyvin puu palaa (jääkö palamatonta jne.)


Terv. Kajaani Koutaniemi

On siis taas kaksi eri asiaa :kokonaishyötysuhde ja hyötysuhde puusta varaajaan. Sit tietty vielä lisäksi maksimitehon hyötysuhde joka ehkä on nyt lähinnä Vilhos juttua.
Itse pidän tärkeimpänä kuinka monta puukiloa menee sisään ja kuinka monta kw/h siitä tulee palaessa varaajaan.

Kokonaishyötysuhteeseen vaikuttaa sata eriasiaa mm. Kulutettu sähkön määrä, huoneilmasta otettu energia puiden kuivatukseen ja lämmitykseen...
Mut kun ei vaan kiinnosta tollaset nyppimiset.

Puuta sisään ja lämpöä ulos.