Galluppi: Lambda-arvon asetukset (vs. hyötysuhde)?

[seppol]

En ole lambdasäädön vastustaja, käsitteet pitää vaan olla oikein.
Tässä on sanottu, ettei palamislämpötilalla ole juuri suoraa yhteyttä kattilan hyötysuhteen kanssa. Kun kuitenkin on tarkoitus polttaa kaikki palava palotilassa, siitä välttämättä seuraa palolämpötilan nousua. Tämä lämpötila on tehon ja jäähdytyksen erotus palopesän ympäristöön.
Olen käsittänyt, että juuri käänteispalossa polttaminen tapahtuisi kuuman suuttimen jälkeen kuumassa ympäristössä juurikaan liekkiä jäähdyttämättä. Ainakin kerrotaan tuossa olevan yli 1000 astetta, juuri teoreettisen lämpötilan tuntumassa. Nyt jotkut väittää, ettei sillä niin merkitystä ole.
Minusta hyötysuhteeseen Vaikuttaa juuri täydellinen polttaminen ja sen jälkeen tehokas kaasujen jäähdytys. Savukaasujen lämpötila on tehon ja jäähdytyksen erotus. Palamisen hyötysuhteesta se ei kerro mitään.

[Zetor]

Niin, tarkoitin lähinnä. Kaasuhitsauksessakin on tärkein tekijä osata säätää  virtaus ja seossuhde oikealle tasolle. Taas suuttimen koko  määräytyy  tehtävästä.

Vai onko kaasuhitsauksessa yks hailee miten  säädellään virtauksia ja seosta?  Koulutuksessa ensimmäisiä vaiheita on juuri säätämisen omaksuminen.  Ajatellen puusta saatavaa lämpöenergiaa, niin  välttämätön tosiasia on saada palamislämpötila mahdollisimman korkealle tasolle , jolloin palamisessa hyödytyy / osallisuu kaikki puussa olevat " vitamiinit ja hivenaineet". Juuri toisiopalon periaate on paras mahdolllinen,- koska  palavaan seokseen sekoitetaan happi tasaisesti  kaasun  kulkiessa suutinkiven lävitse.

kaasuhitsauksessa käytetään pelkistävää tai hapettavaa liekkiä. Lambda olisi hyvä olla jos ei olisi käytössä paineen alentimia joka pitää paineen tasaisena. Nämä servot lambdakattilassa toimii niinkuin paineenalennin kaasuhitsauksessa jolloin liekki on tasainen. Voisikin kokeilla miltä hitsaaminen tuntuisi jos joku säötelisi koko ajan kaasunpaineita aivan kuin tapahtuu manuaali säötöidessä kattilassa.

[markkulievonen]

kaasuhitsauksessa käytetään pelkistävää tai hapettavaa liekkiä. Lambda olisi hyvä olla jos ei olisi käytössä paineen alentimia joka pitää paineen tasaisena. Nämä servot lambdakattilassa toimii niinkuin paineenalennin kaasuhitsauksessa jolloin liekki on tasainen. Voisikin kokeilla miltä hitsaaminen tuntuisi jos joku säötelisi koko ajan kaasunpaineita aivan kuin tapahtuu manuaali säötöidessä kattilassa.

Lambdalla ei ole mitään tekemistä  virtauksien kanssa. Kattilan veto / virtaus on kokonaan toinen alueensa. Toki näihin kattiloihin on liitetty myös savukaasulämpötilan seuraaminen,- mutta sen voi toteuttaa myös manuaalisesti ruuvisäädöin ja säätää kattila max teholle. Siis savukaasujen lämpötilaan, jonka tehdas on ilmoittanut.

[Zetor]

Lambdalla ei ole mitään tekemistä  virtauksien kanssa. Kattilan veto / virtaus on kokonaan toinen alueensa. Toki näihin kattiloihin on liitetty myös savukaasulämpötilan seuraaminen,- mutta sen voi toteuttaa myös manuaalisesti ruuvisäädöin ja säätää kattila max teholle. Siis savukaasujen lämpötilaan, jonka tehdas on ilmoittanut.

Joo mut kun usein lukee et rinnastat kaasutuskattilan kaasuhitsaukseen. Niin toin tämän asian esille et kaasuhitsauksessa vakioidaan kaasunpaine säätimillä. Manuaali kattiloissa määrät on enemmän ja vähemmän Herran hallussa.

[seppol]

Ei lambda pysty säätämään liekkiä tasaiseksi. ( mitä sillä sitten tarkoitetaankin ). Se säätää vain seoksen oikeaksi. Eikä lämmityskattilassa liekin tarvi "tasainen" ollakaan. Tasaisuuden saa aikaan kaasugeneraattori, tässä tapauksessa etupesä.

[Zetor]

Sitähän se lambda ohjaus säätää sitä kaasutusta ja toisioilmaa. Jos Tämä ei pidä liekkiä tasaisena niin ei sit muukaan. Ei lepattava liekki ole käsittääkseni mitenkään hyvä ja toivottu asia.

[markkulievonen]

Joo mut kun usein lukee et rinnastat kaasutuskattilan kaasuhitsaukseen. Niin toin tämän asian esille et kaasuhitsauksessa vakioidaan kaasunpaine säätimillä. Manuaali kattiloissa määrät on enemmän ja vähemmän Herran hallussa.

No, oletko kokeillut eri virtaussäätöjä käänteispalokattilassa/si. Omassa ainakin kaasujen virtausnopudella on huomattava merkitys jo kattilan toimintaan / saada se palamaan rauhallisesti. Valmistaja suosittaa jopa hormiin liitettävää vedon suuruuden säädintä.

Niin, lienee kattiloiden ilman syötöissäkin eroja. Omassa kattilan läpi virtaavaa ilmaa säädetään säätöluukun avulla ja taas seosta (ensiö- ja toisioilman syhdetta   erikseen). Siis virtaus pysyy vakiona vaikka seossuhdetta säädetään.

Niin, omasta puolestani aiheen käsittey riittänee. Kaikki oleellinen lie tullut jo esille.

[Zetor]

Olen säädellyt ja hyvin se kaasuttaa vaikka olisi säödötkin sinnepäin. Lambda ei silti saisi kattilaa huonommaksi.

[AnssiKo]

Tässä on sanottu, ettei palamislämpötilalla ole juuri suoraa yhteyttä kattilan hyötysuhteen kanssa. Kun kuitenkin on tarkoitus polttaa kaikki palava palotilassa, siitä välttämättä seuraa palolämpötilan nousua. Tämä lämpötila on tehon ja jäähdytyksen erotus palopesän ympäristöön.
Olen käsittänyt, että juuri käänteispalossa polttaminen tapahtuisi kuuman suuttimen jälkeen kuumassa ympäristössä juurikaan liekkiä jäähdyttämättä. Ainakin kerrotaan tuossa olevan yli 1000 astetta, juuri teoreettisen lämpötilan tuntumassa. Nyt jotkut väittää, ettei sillä niin merkitystä ole.
Minusta hyötysuhteeseen Vaikuttaa juuri täydellinen polttaminen ja sen jälkeen tehokas kaasujen jäähdytys. Savukaasujen lämpötila on tehon ja jäähdytyksen erotus. Palamisen hyötysuhteesta se ei kerro mitään.

Jos halutaan pitää palaminen tehokkaana, on parempi syöttää toisioilma palotapahtuman tarpeiden mukaisesti. Ei niin, että 'yhdestä isosta reiästä' dumpataan periaatteessa oikea määrä kerralla jonnekin suuttimesta virtaavan kaasutetun nurkille. Tästä varmaan kaikki on ihan samaa mieltä? Nyt sitten, kun asiaa viedään etiäppäin, ja ilmaa syötetäänkin tasaisemmin tuotekaasun sekaan, saadaan parempilaatuinen palaminen. Vieläkin ollaan varmaan aika samaa mieltä? Jatketaan edelleen, hajautetaan toisioilman syöttöä vielä useampaan vaiheeseen, ja tasataan pitoisuuksia pyörteilevällä virtauksella. Mitä luulette palolämpötilalle tapahtuvan? Palohan ei tapahdu enää yhdessä rintamassa, vaan laajemmin pyörteilevässä kaasumassassa. Ja mitäköhän tapahtuu päästöille kun kaasumassan pitoisuuserot tasoittuvat vaiheistetulla toisioilman syötöllä? Tähän kun vielä liitetään toisioilman syötön esilämmitys ja riittävän oikein säädetyt ilmamäärät, niin noilta osin on aika hyvät mahdollisuudet hyvään palamisen hyötysuhteeseen.

Lyhyesti rautalangasta: Toisiopalon lämpötila voi vaihdella hyvässäkin palamisessa, eikä se suoraan ole verrannollinen palamisen hyötysuhteeseen. Ja imho mitä helskatin järkeä olisi lähteä mittailemaan toisiopalon lämpötiloja, jos ei edes jäännöshapen pitoisuuksista ole muuta kuin luulokuvaa?

Niijjuu, toisiopalon lämpöjä pystyy kyllä mittaamaan pyrometrilla tai sopivalla K-tyypin termoparianturilla. R- tai S-tyyppikin tais mennä noin ylös, mutta hinta vain pompsahtaa. Eikä löydy niin helposti mittausvahvistinta. Saati että saisi kiinni 1-wireen... 

[vilhos]

Hei

Kyllä PT 100 antureita löytyy helposti tuonne 1150 asteeseen.
Tuo toisioiman säätö on taitolaji. Laajakaista lambdalla onnistuu mutta vaatii selvittelyjä. Kyllä palamisen hallinta on helpomppa jos palaminen tapahtuu kohtuullisen tasaisesti.

Tuletko puulämmityskursille myöhemmin keväällä

Terv. Kajaani Koutaniemi

[seppol]

Kun on puusta saatava polttoaine ja ilma polttokaasuna, pitää suhteen olla aika oikea, että saadaan 1200 -1400 asteen kuumuus, niin kuin näillä palstoilla yleisesti tiedetään. En minä tätä palamisen lämpötilaa keksinyt. Täällä keskusteluissa sitä tarjotaan.  Käsittääkseni on tarkoitettu sitä liekkiä, joka sinisenä palaa suuttimen jälkeen. Nyt ei sitten olekaan kysymys tästä , vaan jossain muualla tapahtuvasta palamisesta. Tämän perusteella ymmärrän, miksi veden pitää olla kuumaa. Palaminen tapahtuukin vasta lämmönvaihtimessa, tai sen jälkeen.
Soitin tässä välillä Lappeenrannan yliopiston polttolaitoksen assistentille, kun on vähän yhteistyötä ja kysyin, onko käänteispalo ainoa keino polttaa puu kunnolla. Hän vastasi demokraattisesti, ettei osaa sanoa, kun heillä ei ole tutkittu, eikä mittaustietoa ole. Tyyppihyväksytyt kattilat vain täyttää vaadittavat arvot käyttöohjeen mukaisesti poltettaessa.
Mitä tarkoitatte palamisen tasaisuudella. Onko sen teho vakio, onko liekin lämpötila vakio, vai onko ilmakerroin vakio.

[Urpo82]

Tänään innostuin hyötysuhteen mittaamisesta niin hyvin kun sen "kotioloissa" pystyy tekemään.

57kg kuivaa kuusi halkoa ja varaajissa 45 astetta ylhäältä alas.
Varaajat -+kattila 5600 litraa

Kierrätin kahden ison varaajan välillä olevaa pumppua täydellä teholla pari tuntia ennen kattilan sytytystä ja sain kerrostumat pois eli alhaalta ylös 45 astetta. Lisäksi suljin kaiken käyttö kierron (kanaalipumpun ja hallin lattialämmityksen).

Kahden ison varaajan välillä pumppu käy täysillä kokoajan joten varaajiin ei lämmittäessä kerrostusta päässyt muodostumaan.

Klo 19.27 Kattila tulille ja pesässä reilu puolipesällistä 57kg.
Klo 23.30 Oli kattila sammunut ja varaajissa 78 astetta.

Äkkiseltään laskin tuosta hyötysuhteeksi jotain 93% luokkaa.

Olisko jotain muita tuloksia noilla numeroilla laskettuna.

[dieseljätkä]

Upea tulos ja osoitus siitä, että polttopuulogistiikka toimii. Kostea puu olisi pudottanut hyötysuhdetta.

[Urpo82]

Seuraavaksi täytyy kokeilla vielä suoraan ulkoa haettuja kuivia puita. Nämä nyt poltetut olivat viikon olleet pannuhuoneessa.

[vilhos]

Hei

Kyllä 93 % hyötysuhde tuntuu rajulta. Tuollaisiin prosentteihin on päästy laboraatio olosuhteissa. Otako sinä lämmön talteen savukaasuistakin.


Kyselee Kajaani Koutaniemi