Käänteispalokattilan humppaaminen/resonointi

[markkulievonen]

Niin, kattilani syttynyt ja toiminut erinomaisesti pitkän aikaa, mutta eilen koin tilanteen, jota voi kokea vain käänteispalokattilalla.

Niin, poltettavat puut ovat liian pitkiä ja joudun lyhentämään 50cm pituuteen. Nämä jämä pätkät 5.....15cm on lisäyspuita, joita kaadan kattilaan lasten pulkalla, josta etuosa on poistettu. Eilen hurahutin kattilaan taas pulkallisen lisäyspuita ja menin sisälle. Sisältä näen tabletin  ruudulta mittariston. Ihmettelin, miten savukaasujen lämpötila on pudonnut +200C:een.
Hämmästys oli suuri kun toisiopaloa ei ollut pihaustakaan puhumattakaan toisiopalotunnelissa savustakaan. Kaksi lyhyttä kalikkaa oli tiivistänyt koko suuttimen reiän ja näin tukahduttanut koko toisiopalon. Onneksi sain alakuatta nostetuksi kalikat pois suutinreiästä ja lämmitys jatkui normaallisti.

Nyt on pakko kurkistaa lisäyksen jälkeen  toisiopaloa. Ihme kun aiemmin ei ole samaa sattunut. Palaminenhan olisi jatkunut, jos olisi jäänyt edes pieni reikä suutinkiveen, joka nopeasti olisi palanuty suuremmaksi. Nyt ei tuota pientä reikää löytynyt.

[sakarif]

Sisältä näen tabletin  ruudulta mittariston. Ihmettelin, miten savukaasujen lämpötila on pudonnut +200C:een.

Millä vehkeillä oot seurannan toteuttanut?

[Markku]

Niin, kattilani syttynyt ja toiminut erinomaisesti pitkän aikaa, mutta eilen koin tilanteen, jota voi kokea vain käänteispalokattilalla.

Niin, poltettavat puut ovat liian pitkiä ja joudun lyhentämään 50cm pituuteen. Nämä jämä pätkät 5.....15cm on lisäyspuita, joita kaadan kattilaan lasten pulkalla, josta etuosa on poistettu. Eilen hurahutin kattilaan taas pulkallisen lisäyspuita ja menin sisälle. Sisältä näen tabletin  ruudulta mittariston. Ihmettelin, miten savukaasujen lämpötila on pudonnut +200C:een.
Hämmästys oli suuri kun toisiopaloa ei ollut pihaustakaan puhumattakaan toisiopalotunnelissa savustakaan. Kaksi lyhyttä kalikkaa oli tiivistänyt koko suuttimen reiän ja näin tukahduttanut koko toisiopalon. Onneksi sain alakuatta nostetuksi kalikat pois suutinreiästä ja lämmitys jatkui normaallisti.

Nyt on pakko kurkistaa lisäyksen jälkeen  toisiopaloa. Ihme kun aiemmin ei ole samaa sattunut. Palaminenhan olisi jatkunut, jos olisi jäänyt edes pieni reikä suutinkiveen, joka nopeasti olisi palanuty suuremmaksi. Nyt ei tuota pientä reikää löytynyt.

Sattuuhan sitä. Alapaloisessa ei olisi tuollaista vaivaa.

[Iskä]

Minulla on Vedassa arinan aukon yli pituussunnassa menevä lattarauta poikkileikkauksen pidempi sivu pystysuunnassa. Päissä kulmaraudan pätkät, jotka ottavat kiinni aukon päistä. Ei haittaa käyttöä muuten, mutta estää tuollaiset tukokset, kun ainakin pieni henkireikä jää. Jos et saanut kiinni ajatuksesta, pyydä kuva. Tämä on oikeastaan ainoa tehtaalta saamani apu, eli idea on heiltä.

[AnssiKo]

Sattuuhan sitä. Alapaloisessa ei olisi tuollaista vaivaa.

Koska ei ylety pulkalla kaatamaan? 

[markkulievonen]

Millä vehkeillä oot seurannan toteuttanut?

Tavallinen lähikuvaukseen tarkoitettu valvontakamera, joka on langattomasti yhdistetty reitittimeen ja sieltä tabletille. On tarkka kuva, josta näkee savukaasujen lämpötilan, ja veden + verkoiston paineen. Kamera siitä hyvä, jota voi käyttää muuhunkin.

[Savukaasu]

Nyt kun geswas on videon laittanut näkyville niin ne "ammattilaiset" jotka näitä analysaattoreita ovat maininneet erinäisissä keskusteluissa, voisivat alkaa nyt analysoimaan videolla näkyviä lukemia ja tuomaan esiin sitä tietämystään.

[Urpo82]

Nyt kun geswas on videon laittanut näkyville niin ne "ammattilaiset" jotka näitä analysaattoreita ovat maininneet erinäisissä keskusteluissa, voisivat alkaa nyt analysoimaan videolla näkyviä lukemia ja tuomaan esiin sitä tietämystään.

Missä video?

[Savukaasu]

Missä video?

Edellisellä sivulla

https://www.youtube.com/watch?v=veJdE5ArEM4

[Urpo82]

Amatööri lämmittäjänä mutta lambda kattilan omistajana sanoisin että kyseessä on kattila missä ei ole lambdaa ja sen mukaan toimivaa paloilman ohjausta. Videosta näkee todella hyvin miksi itse valitsin lambda ohjauksella toimivan kattilan.

Alussa käy hiukan rikkaalla ja keskellä videota palaa hyvin lopuksi menee laihalle eli ilmaa liikaa ja alkaa palaminen repimään.
2,5h aikana poltto on n. tunnin lähes täydellinen. Menee siis energiaa hukkaan ja kattila nokeutuu.

[Ari T]

Lopussa selvästi happi nousee. Taitaas  puut olla palaneet hiillokselle. Tässä kohtaa yläpalo miehet kääntää toisio ilma luukun kiinni 
Tuossahan se lambda tietenkin ois poikaa, juuri polton alussa ja lopussa.
Montako klapia tämä sitten säästää, osaako joku sanoa.

[Urpo82]

Suoraan yhdessä poltossa ei varmaan montaa kiloa säästy, mutta puhdas palaminen karstoittaa huomattavasti vähemmän kattilaa joten kattilan hyötysuhde pysyy alkuperäisenä pidempään tai jopa kattilan koko käyttöiän. Ero on varmaan vielä huomattavampi jos puita lisätään lämmityksen aikana.

Kyllä siihen joku kulutus/hyötysuhde syy on miksi autoissakin siirryttiin jo 80 luvulta alkaen lambdan käyttöön. Siis jo ennen kuin päästömääräykset edes autoissa tiukentuivat.

[Ari T]

Tuota loppua lähinnä mietin.Tuskin se siinä vaiheessa mitään karstoittaa kun pelkkiä hiili poltetaan. Mäntämoottorit on hyvinkin karstattomia kun liian laihalle mennään.
Mutta jos tuo hiillosvaiheen toisioilman pienennys tuo säästää mottikaupalla vuodessa puuta niin asialla on jo merkitystä.
KöyhäMies taitaa tehdä toisio luukun sulkemisen solenoidilla jota ohjataan liekkivahdilla tai lämpöanturilla

[Urpo82]

Savukaasun lämpötilan mukaan vois tuon toisioilman säätää. Lambda kattilassa tuo toision säätö tapahtuu osaksi myös savukaasujen lämmön mukaan.

Lopussa ei varmasti karstoita, mutta saako tuo keski- ja loppuvaiheen palaminen poltettua alussa tulleet karstat pois?

Aika suuri on piipusta pakenevan lämmön määrä lopussa kun hiilillä ollaan ja kattila huuhtoo enää ilmaa lävitse.

[Pähkäilijä]

Puun energiasta on 12% vetyä ja 88% hiiltä, toisioilmaa tarvitaan vedyn polttamiseen josta saadaan 1/3 puun energiasta, hiilestä saadaan 2/3 ja siihen ei toisioilmaa tarvita (edit - tässä kohtaa toisioilman typpi vain jäähdyttää turhaan konvektioon meneviä palokaasuja). Siinä se yksinkertaisuudessaan kiinteäsäätöisten ja esim jäännöshappisäätöisten ero, savukaasujen lämpöön perustuvalla säädöllä ei päästä erottelemaan vety-yhdisteiden poltossa tarvittavaa toisioilman määrää hiilenpoltosta.

Oma lahkonsa sitten pesällisen polttavat yläpalohenkilöt jotka käyvät sulkemassa toisioilman jossain vaiheessa ja antavat hiilloksen palaa loppuun. Omaan yläpaloiseen tarttee käydä lisäämässä ja lisäämässä ja lisäämässä ja...