Näyttäisi että näissä keskusteluissa keskitytään lähinnä palamislämpötilan/-hyötysuhteen maksimointiin, kun taas valmistajat joutuvat tasapainoilemaan koko ajan kiristyvien päästömääräysten kanssa. Ja kuten AnssiKo edellä mainitsikin, niin palamislämpötilan nosto lisää tietyn pisteen jälkeen hyvinkin nopeasti typenoksidien määrää.
Sama koskee vielä rajummin autonmoottoreita, joissa juuri tämän takia käytetään esim. pakokaasun takaisin kierrätystä (egr) joka laskee palamislämpötilaa.
Sekä kattiloista että moottoreista olisi siis päästöjen kustannuksella saatavissa ulos parempi hyötysuhde (ja/tai teho), mutta viranomaismääräykset rajoittaa valmistajia.
Jos pohditaan vain ja ainoastaan puun polttamiseen liittyvää päästö haittoja, niin kattilan valmistajilla murhe liittyy saada kattila / palaminen tapahtumaan savuttamatta ja erikoisesti riittävän korkeassa lämpötilassa. Tämän asian ratkaisemiseen moni valmistaja on ratkaissut keramiikka vuorauksilla. Keramiikan avulla juuri saadaan palaminen täydellisemmäksi eli palamaan korkeammassa lämpötilassa verraten teräspintaiseen, joka on yhteydessä vesitilaan.
Tuon lämpötilan, jossa typenoksiideja muodostuu jo runsaasti, niin sen rajoittaminen on jo helpompaa. Siis tulisijojen saasteongelmat liittyvät epätäydelliseen palamiseen / savun muodostumiseen,- ei niinkään korkeisiin lämpötiloihin.
Niin, auton / bebsiini moottoreissa lämpötilan nostamiseen taas liittyy materiaalin kestävyys. Pakoventtiilin palamisriski näillä materiaaleilla ja siksi seossuhde on vakio. Toki tehotkin alentuisi seoksen laihentuessa. Moottoreissahan oikealla seoksella on saavuttaa mahdollisimman paljon tehoa,- mutta mahdollisimman vähän lämpöenergiaa.
