Puukeskuslämmitykselle mahdollisuus?

[perde]

Mulkoilin ihan mielenkiinnosta 100 kW -kokoluokan kattiloiden ominaisuuksia. Silmään pisti tuote nimeltä Orlan Super. 80 kW kokoisena varastopesä metrisille haloille on 465 litraa ja 96 kw mallissa 605 litraa. Ylempänä tein vähän karkeampaa mitoitusta järjestelmälle. Jos valinta kohdistuisi tuollaiseen 80 kW malliin mitoittaisi se varaaja tilavuuden kertapesällisellä koivua (150 l ~ 50 kg), 10 kW kulutuksella, 55° lämpötilaerolla ja 85% hyötysuhteella:

Nettoenergia = 150 kg x 4,1 kWh/kg x 0,85 = 523 kWh

Paloaika = 523 kwh / 80 kW = 6,5 h

Varaajaan menee 6,5 h x (80 - 10) kWh = 455 kWh

Varaajatilavuus (sis.  kattilavesi) = 455 kWh / (1,16 kWh/m^3°C x 55°C) = 7,1 m^3

Tämän noin 7 m^3 voi sitten laittaa yhteen tai useampaan astiaan tilankäytön mukaan. Jos tästä vielä laskettaisiin maksimi kulutus kahden päivän lämmitysvälille huomioiden paloaika:
Tasainen kulutus = 455 kWh / (48-6.5) h = 11 kW

Perstuntumalta tuollainen kymmenen kilowattia pitäisi riittää tyypillisessä etelä-Suomalaisessa talvessa nollakelillä, jos huipputehon tarve on 26 kW. Jos epäilyttää, tai haluaa vapauden käyttää myös sekapuuta, kannattaa valita tuo 96 kW malli ja laittaa vaikka 1-2 m^3 lisää varaajatilavuutta.

Varaajien hintoja voi ihmetellä vaikka http://www.lvi-viro.fi/mi-lieriovaraaja ja yllättyä. Eivät ne kovin kalliita ole.

Kattilaa saapi sopivasti https://kotly.com.pl/produkt-wood-and-coal-gasification-boiler-orlan-super-80kw-394.html?l=en

Väittäisin, että pannuhuoneen kamppeet saa 10 keurolla, kun malttaa huolella ostaa. Tähän kun lisää piipun, kanaalin ja patteriverkon ja mahdollisesti vähän halonsäilytysinfraa, niin kyllähän siinä pino riihikuivaa tarvitaan.

Tämän kirjoituksen ei ollut tarkoitus olla suositus Orlan-kattilalle. Sellaisen toiminnasta minulla ei ole mitään kokemusta, muilla palstalaisilla saattaa ollakin. Sopipa vain mukavasti esimerkkilaskelmaan varastopesänsä takia.

Jeps. Itselle tulossa ensi vuonna hyvinkin vastaavat systeemit vanhan navetan toiseen päätyyn. 80-100kw kattila, juurikin tuolta virosta 3x1900L varaajat ja ~30m kanaali talolle. Talossa patterilämmitys, uusilla konvektoripattereilla. Laskeskelin että saan varaajiin talteen noin 350kWh jos pattereille lähtevä vesi on 40-50 asteista. Itsellä on siis tuossa ko. navetassa myös 50m2 lämmintä työtilaa ja talon koko on ensi vuoden elintasolaajennuksen jälkeen noin 240m2 1½ kerroksessa. Tuossa on siis itsellä ylimääräistä kapasiteettia sen verran, että tulevaisuudessa rakentelen ehkä 100-150m² verstaan navetan toiselle puolelle ja siihen lattialämmitys, niin senkin lämmitys onnistuu samoilla vehkeillä, varsinkin jos siinä vaiheessa lisää vielä yhden varaajan ko. systeemiin.

Tämänhetkinen kustannusarvio lämpölaitoksesta on noin 17 000e, johon sisältyy kaikki vermeet virosta tai muualta ulkomailta tilattuna, kanaali, pannuhuoneen + puuvaraston lattiavalut (~64m²) ja seinien sekä yläpohjan eristys, ulkopuolinen savupiippu itse tehden (273mm rosteriputkesta), kaikki putkikilkkeet ja putkimiehen palkka. Tässä tulee huomioida myös se, että melkein kaikki mitä pystytään tehdään itse ja putkimies on oma lanko, joka tekee homman firaabelihommina melko edullisesti ja hänen firmansa kautta saan nuo putkiosatkin tukkuhinnoilla, sekä hänen kauttaan tuli ilmaiseksi systeemiä ohjaamaan jo vanha mutta toimiva Ouman 203. Jos joutuisi tuntemattoman putkarin ottamaan ja rakentamaan koko lämpölaitosrakennuksen + puuvaraston alusta pitäen listahinnoilla niin varmaan kustannukset olisi ainakin 30 000 euroa.

On tullut huomattua, että putkiosat maksavat ihan prkeleesti. 1½" tai 2" koossa pelkät sulkuventtiilitkin on melko hintavia...

[Iskä]

Sinulla Perde ilmeisesti talo on jotakin muuta kuin 150 vuotta vanha hirsikehikko?

Mikä kattila sinulle on tulossa ja millä perusteella valitsit?

[perde]

Sinulla Perde ilmeisesti talo on jotakin muuta kuin 150 vuotta vanha hirsikehikko?

Mikä kattila sinulle on tulossa ja millä perusteella valitsit?

Joo, oma talo on vain 70 vuotta vanha hirsikehikko, jota remontoitu, mutta mitään massiivisia lisäeristyksiä ei ole tehty. Yläpohja nyt on eristetty uudestaan, mutta sielläkin on vinokatoilla vain 200mm ja tasakaton kohdalla noin 300-400mm eristettä. Talon vanhan osan kerrosala on 180m2 1½ kerroksessa. Sitten ensi keväänä pykääntyy puurunkoinen elintasosiipi jossa khh, pukuhuone, ph ja sauna, yläkerrassa makuuhuone. Laajennuksen kerrosala noin 70m2. Tämän lisäksi jos vielä pykää joskus sen verstaan niin systeemi ei ole enää ainakaan ylimitoitettu...

Ratkaisuun päädyin siksi, että puulämmitys on omasta mielestä ihan kivaa puuhaa, lähellä on metsiä josta puuta saa ilmaiseksi ja jonkinlainen kalusto sen ajoon ja jalostukseen löytyy. Laskeskelin maalämmön kustannuksia, mutta laitteisto pitäisi olla massiivinen ja patterien kanssa ei mitään hyvää hyötysuhdetta saa ja tämän lisäksi olisi vielä paljolti ostoenergian varassa, sähköä menisi kuitenkin aika paljon maalämpöpumpun pyörittämiseen. Tontti on soramaata, eikä siihen saa kunnon maapiiriä, pitäisi porauttaa vähintään kaksi kaivoa. Pelletit, hakkeet ym. ei innosta koska niille on kuitenkin rakennettava aika kalliit laitteet ja maksettava sitten vielä siitä lämpöenergiasta, joka ainakin pelletissä on seurannut sähkön hinnankehitystä.

Kattilaksi näillä näkymin valikoitumassa Attack DP95 Profi, mutta mitään lukkoonlyötyä ei vielä ole. Jos jollain on tuosta jotain pahaa / hyvää sanottavaa niin palaute otetaan vastaan 

[Iskä]

Kattilaksi näillä näkymin valikoitumassa Attack DP95 Profi, mutta mitään lukkoonlyötyä ei vielä ole. Jos jollain on tuosta jotain pahaa / hyvää sanottavaa niin palaute otetaan vastaan 

Attack SLX profista on muutaman kuukauden käyttökokemus (ja puukeskuslämmityksestä runsaan neljän vuoden kokemus). Kattilasta sinänsä ei ole pahaa sanottavaa, mutta tehdassäädöillä savuttelee turhan paljon. Minulla on tuolla toisessa tuoreessa ketjussa säätäminen käynnissä.

Sen verran olen Attackin tuotteisiin tutustunut, että SLX on kolmas sukupolvi käänteispaloisissa ja DP on ensimmäinen. Manuaaleja olen myöskin karkeasti vertaillut ja DP:n Profissa näkyy olevan erilaiset parametrit kuin DPX:ssä ja SLX:ssä. Näyttää ainakin manuaalin perusteella siltä, että DP:tä ei ohjata ollenkaan savukaasujen lämmön mukaan, vaan ainoastaan kattilaveden lämmön perusteella. DP:n toimivuudesta minulla ei ole mitään käsitystä, mutta ohjauslogiikan muutokset minun korvissani viittaavat siihen, että vanhemmassa versiossa olisi ollut jokin ongelma. Toki on mahdollista, että toiminta on muuten ollut erinomaista, mutta esimerkiksi hyötysuhde ei ole ollut toivotulla tasolla.

Toinen asia, mihin kiinnittäisin huomiota, on pienehkö 440-litrainen varastopesä. Esimerkiksi tässä samassa ketjussa mainitsemassani 96 kW Orlanissa on 605-litrainen varastopesä. Tämä ero on suurempi, kuin sekapuu vs koivu. Kuriositeettina voisin mainita, että 25 kW SLX:n mainostettu 200-litrainen varastopesä on oman mittaukseni mukaan 167-litrainen.

Minun mielestäni kattilan kriteerit ovat seuraavat:

1. Varastopesä on riittävä lämmittämään varaajakapasiteetin yhdellä pesällisellä.

1. Kattila on siinä määrin varmatoiminen, että sen voi jättää sytyttämisen jälkeen itsekseen palamaan.

3. Kattila palaa savuttomasti.

4. Hyötysuhde on hyvällä tasolla.

(2 ykköstä listan alussa tarkoittavat jaettua ykkössijaa, eikä typoa.)

[perde]

Minun mielestäni kattilan kriteerit ovat seuraavat:

1. Varastopesä on riittävä lämmittämään varaajakapasiteetin yhdellä pesällisellä.

1. Kattila on siinä määrin varmatoiminen, että sen voi jättää sytyttämisen jälkeen itsekseen palamaan.

3. Kattila palaa savuttomasti.

4. Hyötysuhde on hyvällä tasolla.

(2 ykköstä listan alussa tarkoittavat jaettua ykkössijaa, eikä typoa.)

Jeps, aikalailla samoilla linjoilla ollaan. Tuon 440l varastopesän pitäisi riittää siihen, että varaajissa saavutetaan riittävä lämmönnousu. Jos Yritän nostaa lämpöjä vaikkapa keskimäärin 50 astetta 6000L kapasiteetilla, vaaditaan energiaa 360kwh joka saadaan 80% hyötysuhteella noin sadasta kilosta puuta. Uskoisin että tuohon neljänsadan litran pömpeliin menee se sata kiloa?

Tuosta kattiloiden kehityksestä en osaa sanoa, että miksi ovat tehneet ko. muutokset. Ainakin attackin sivuilla lukee tuosta puhaltimen ohjauksesta DP-sarjassa seuraavaa: "PID regulation of the fan rotations according to the flue gas temperature". Eli ainakin meikäläisen englannilla pitäisi olla puhaltimen ohjaus savukaasujen perusteella?

Nyt itseasiassa tässä samalla selatessa taitaa tuosta DP95:sta puuttua ainakin vipunuohous. Attackin sivuilla ei ole enää listattu ko. mallia ollenkaan, mutta tuo DP-sarja on tuon mukaan tuollaisella "rib exchanger" lämmönvaihtimella. Kunnon kuvia ei tahdo noista löytyä...jos värkki olisi jossain esillä tai löytyisi edes esittelyvideo niin olisi kova sana.

Orlan on varmasti hyvä peli, ei siinä mitään. Hinta aikalailla kovempi vain.

[VPJ]

Toinen asia, mihin kiinnittäisin huomiota, on pienehkö 440-litrainen varastopesä. Esimerkiksi tässä samassa ketjussa mainitsemassani 96 kW Orlanissa on 605-litrainen varastopesä. Tämä ero on suurempi, kuin sekapuu vs koivu. Kuriositeettina voisin mainita, että 25 kW SLX:n mainostettu 200-litrainen varastopesä on oman mittaukseni mukaan 167-litrainen.

Varastopesän litrat ei kerro totuutta mitä saa puuta mahtumaan.

Leveys x korkeus x puun pituus = tulee todellisempi tulos.

DP sarjassa on levylämmönvaihdin johon ei oikein sovi vipunuohous kun taas DPX ja SLX on tuubit savukaasujarruilla joita voidaan liikutella manuaalisesti tai automaattisesti.

[perde]

Varastopesän litrat ei kerro totuutta mitä saa puuta mahtumaan.

Leveys x korkeus x puun pituus = tulee todellisempi tulos.

DP sarjassa on levylämmönvaihdin johon ei oikein sovi vipunuohous kun taas DPX ja SLX on tuubit savukaasujarruilla joita voidaan liikutella manuaalisesti tai automaattisesti.

Osaakohan joku sanoa miten työläs nuohottava tuollainen DP-sarjan attacki on? Vipunuohous kyllä houkuttaisi, muttei ole kokemusta muusta kuin nykyisen jämän savusolien hinkkaamisesta.

[Iskä]

Osaakohan joku sanoa miten työläs nuohottava tuollainen DP-sarjan attacki on? Vipunuohous kyllä houkuttaisi, muttei ole kokemusta muusta kuin nykyisen jämän savusolien hinkkaamisesta.

SLX:ssä on vipunuohous. Hiukan ihmettelen sen tarpeellisuutta. Sillä vivullahan heilutellaan ainakin 5 mm tuubin läpimittaa pienempää spiraalia. Jos paskaa tuppaa kertymään, on se jäljelle jäävä keskimäärin 2,5 mm vielä aika runsas kerros. Toisaalta kunnollinen nuohous harjalla vaikkapa parin viikon välein on tehokkaasti estetty, koska ensin pitäisi purkaa nuo vipusysteemit pois. Ohjeen mukaan siivotaan vuosittain purkamalla vivut pois. Olisiko vaiva kahden viikon välein kunnolla nuohoamisesta suurempi vai pienempi kuin ohjeen mukaan toimiminen, jos vivuston jättäisi pois ja kannakoisi savukaasujarrut jotenkin muuten? No, tämä oli sivujuonne.

Levylämmönvaihdin on ikävämpi siivottava kuin tuubit, mutta eipä ole ylimääräisiä vipusia tiellä. Tuttua hommaahan tämä sitten sinulle on.

Googlen kuvahaulla löytyy hakusanalla attack dp rib exchanger karkeasti aukileikattu DP 95. Näkyisi olevan kanttikanavaa siipimutteriluukun alla. Luukku näyttää kuvassa kapeammalta kuin lämmönvaihdin.

[markkulievonen]

SLX:ssä on vipunuohous. Hiukan ihmettelen sen tarpeellisuutta. Sillä vivullahan heilutellaan ainakin 5 mm tuubin läpimittaa pienempää spiraalia. Jos paskaa tuppaa kertymään, on se jäljelle jäävä keskimäärin 2,5 mm vielä aika runsas kerros. Toisaalta kunnollinen nuohous harjalla vaikkapa parin viikon välein on tehokkaasti estetty, koska ensin pitäisi purkaa nuo vipusysteemit pois. Ohjeen mukaan siivotaan vuosittain purkamalla vivut pois. Olisiko vaiva kahden viikon välein kunnolla nuohoamisesta suurempi vai pienempi kuin ohjeen mukaan toimiminen, jos vivuston jättäisi pois ja kannakoisi savukaasujarrut jotenkin muuten? No, tämä oli sivujuonne.

Levylämmönvaihdin on ikävämpi siivottava kuin tuubit, mutta eipä ole ylimääräisiä vipusia tiellä. Tuttua hommaahan tämä sitten sinulle on.

Googlen kuvahaulla löytyy hakusanalla attack dp rib exchanger karkeasti aukileikattu DP 95. Näkyisi olevan kanttikanavaa siipimutteriluukun alla. Luukku näyttää kuvassa kapeammalta kuin lämmönvaihdin.

Pakko kompata ajatuksiasi. Tuli vain yllätyksenä tuo  vipunuohouksen toiminta. Kuvittelin, miten   kierre / puhdistus  on  toteutettu puristussovitteella eli pinnat hankaavat  puhdistettaessa puristeella vastakkain. Jo noin ei todellisuudessa ole, niin  koko laite on turake. Sillä on suunniteltu vain tilanne, ettei putket läpikotaisin mene tukkoon.

Niin, eikö nuo pyöreät putket ole helpoin ja nopein puhdistaa porakoneeseen asennetulla teräs harjalla ja puhdasta tulee. Nykyään  on valmistettu harja, joka tarvittaessa työstää terästäkin,- tosin hitaasti.

[perde]

SLX:ssä on vipunuohous. Hiukan ihmettelen sen tarpeellisuutta. Sillä vivullahan heilutellaan ainakin 5 mm tuubin läpimittaa pienempää spiraalia. Jos paskaa tuppaa kertymään, on se jäljelle jäävä keskimäärin 2,5 mm vielä aika runsas kerros. Toisaalta kunnollinen nuohous harjalla vaikkapa parin viikon välein on tehokkaasti estetty, koska ensin pitäisi purkaa nuo vipusysteemit pois. Ohjeen mukaan siivotaan vuosittain purkamalla vivut pois. Olisiko vaiva kahden viikon välein kunnolla nuohoamisesta suurempi vai pienempi kuin ohjeen mukaan toimiminen, jos vivuston jättäisi pois ja kannakoisi savukaasujarrut jotenkin muuten? No, tämä oli sivujuonne.

Levylämmönvaihdin on ikävämpi siivottava kuin tuubit, mutta eipä ole ylimääräisiä vipusia tiellä. Tuttua hommaahan tämä sitten sinulle on.

Googlen kuvahaulla löytyy hakusanalla attack dp rib exchanger karkeasti aukileikattu DP 95. Näkyisi olevan kanttikanavaa siipimutteriluukun alla. Luukku näyttää kuvassa kapeammalta kuin lämmönvaihdin.

Ohoh. Hyvä että tuli selvyys tuohon vipunuohoukseen, kuulostaa itse asiassa aika paskalta systeemiltä. Youtubesta löytyi jopa mahtava attackin virallinen video tuon DP:n puhdistuksesta:

https://www.youtube.com/watch?v=Llta1CvpZaE

Tuskin se ihan noin helppoa on, mutta ehkäpä juurikin porakoneharjalla menee aika kivuttomasti. Jakkaralta joutuu varmaan nuohoamaan, kuitenkin jotain 170cm korkea vehje. Kattilan taaksekin on jätettävä tilaa että mahtuu tuhkat poistamaan. Itsellä tulee aika pitkä vaakaveto piisiin, kun savupiippu on ulkona ja navetassa ainakin 50cm paksut seinät + 50cm jätettävä kattilan taakse tilaa ja piipun vois sijoittaa räystään eteen, josta tulee vielä 40cm lisää...kellään kokemusta vieläköhän se kattila tuollaisen vaakaputken jälkeen vetää? Savuputken halkaisija on 273mm ja korkeutta vaakavedon jälkeen voisi olla joku 6-7m...periaatteessa on kyllä mahdollista vetää putki katonkin läpi, mutta mielellään en siihen lähtisi.

[Zetor]

Pakko kompata ajatuksiasi. Tuli vain yllätyksenä tuo  vipunuohouksen toiminta. Kuvittelin, miten   kierre / puhdistus  on  toteutettu puristussovitteella eli pinnat hankaavat  puhdistettaessa puristeella vastakkain. Jo noin ei todellisuudessa ole, niin  koko laite on turake. Sillä on suunniteltu vain tilanne, ettei putket läpikotaisin mene tukkoon.

Niin, eikö nuo pyöreät putket ole helpoin ja nopein puhdistaa porakoneeseen asennetulla teräs harjalla ja puhdasta tulee. Nykyään  on valmistettu harja, joka tarvittaessa työstää terästäkin,- tosin hitaasti.

se tuo metalli meilläpäin pyrkii turpoamaan lämmetessään. Sen takia se spiraali pitää olla väljä kylmänä kun se muuten hirttäis kiinni. Ei ole turhake.

[perde]

se tuo metalli meilläpäin pyrkii turpoamaan lämmetessään. Sen takia se spiraali pitää olla väljä kylmänä kun se muuten hirttäis kiinni. Ei ole turhake.

Tulisiko sitä vipunuohousta käyttää sitten oikeaoppisesti kun kattila on kuumana että se nuohoaa kunnolla?

[Zetor]

No niin minä teen. Ja onhan se jäykempi kuin kylmänä. Mut nuo on makuasioita. Enemmän katsoisin miten helppo putsaus on tehdä. Ainakin orlan ja vigas on helppo tyhjentää tuhkasta etukautta.

[Zetor]

Eikä se karstan määrä niinkään meinaa vaan osa kattiloista hukkaa puhtaana enemmän savukaasuina kun toiset karstaisena. Sitäkin kannattaa tutkia miten hyvä talteen Otto on. Ainakin mitä noita halpis atmoksia tutkin niin heikkoa on jos savut jatkuvasti 250-300.

[VPJ]

Kuvittelin, miten   kierre / puhdistus  on  toteutettu puristussovitteella eli pinnat hankaavat  puhdistettaessa puristeella vastakkain. Jo noin ei todellisuudessa ole, niin  koko laite on turake.
Niin, eikö nuo pyöreät putket ole helpoin ja nopein puhdistaa porakoneeseen asennetulla teräs harjalla ja puhdasta tulee. Nykyään  on valmistettu harja, joka tarvittaessa työstää terästäkin,- tosin hitaasti.

Just joo, puristussovitteella 

Tuubeissa oleva tuhka on kevyttä ja irtoaa kun ne savukaasujarrut heiluu siellä miten sattuu kun nuohooja vääntelee vipua useita kertoja vaihtelevalla nopeudella ja rytmillä. Eikä tarvita mitään metallia työstäviä teriä tai porakoneita.

Kitupolttokattiloissa tarvitaan kunnon lekalla hakattavat höyläävät krassit ja porakoneharjat, laitanko kuvat, nekin löytyy vielä vanhan kattilan ajoilta.