Auttakaa aloittelijaa, ariterm 60+ kiehuu.

[Höyrykattila]

Sama sekunnissa olis jo ihan kiitettävä 

[Averell]

Sinne jää helposti ilmaa. Ja tuntuu että kun se repii sitä kuumaa vettä putkea pitkin alaspäin niin ilma erottuu vielä herkemmin sinne pumppuun.

 Eräänä päivänä oli kokeilussa 83 asteinen termari niin kuulosti siltä kun pieniä kiviä olisi mennyt imuputkessa. Epäilin että kyseessä olisi ollut kavitaatio pumpun aiheuttaman alipaineen johdosta(tai sanotaanko paineenlaskun). En tiedä paljonko on kuuman veden noste ja voiko se vaikuttaa ilmiöön. Pumppuhan taistelee sitä nostetta vastaan(imupuoli) ja sitä korjaan sillä venttiilin kuristamisella. Sopivasti kun kuristan niin pumppu on täysin äänetön ja vesi kiertää. jos en kurista niin alkaa korina pumpussa ja porina kamiinassa.


Ok eli se ei sitten voi kavitoida. Mutta pumppaus loppuu tai ainakin heikkenee reilusti kun ääntely alkaa, aiheuttaa sen sitten ilma tai pienet kivet.

Wilon omista kuvista tuo löytyi ja totta turiset; ei se Wilon pesässä ole. Muuuutta jos laitos on suunniteltu max. 120kW kattilalle niin virtaama ei voi olla ihan pieni. Manuaalin esimerkkitapauksessa on luvut 3000 - 4000 litraa minuutissa ja oma vaikutuksensa on putkikoolla ja mutkien määrällä. Nyt taisi kuitenkin olla DN50 putkea kyseessä, eikä kuvista päätellen mutkiakaan kovin montaa ole. Jos virtaama 120kW tehoiselle pannulle olisi 3000l/min tarkoittaisi se mittareissa 34 asteen lämpötilaeroja.

Samainen manuaali korostaa niitä putkikokoja:
The diameter of the pipe from the top of the boiler to
the T-pipe and down to the Laddomat 21-100 must be as
large as possible. This gives low water velocity, and allows
air released in the boiler to separate out in the expansion
chamber or the vent.

Minä edelleen sitä ilmaa epäilen...

Viime kevään remontin yhteydessä jouduttiin laskee keskuslämmitys vedet pois. Tuoreen veden poltto hapettomaksi kesti yllättävän pitkään noin 2-3kk. Varaaja on noin 1 000 litraa. Äkkipäätä ajatellen 5 kuutiota vettä kestää helposti puoli vuotta poltella hapettomaksi.

Tässä kun ajatuksen kanssa lukee koko ketjun ja latomaatin ohjeen uudelleen niin täytyy ruveta takinkääntäjäksi  . Eli ilmastahan tässä on todennäköisesti kyse. Pistää vaan miettimään, että kuinkahan suuri putkikoko pitäisi olla kattilan ja Laddomatin välillä, jotta päästäisiin tuohon ohjeen mukaiseen riittävän pieneen virtausnopeuteen.

[Höyrykattila]

Pistää vaan miettimään, että kuinkahan suuri putkikoko pitäisi olla kattilan ja Laddomatin välillä, jotta päästäisiin tuohon ohjeen mukaiseen riittävän pieneen virtausnopeuteen.

Mielestäni putkikoko ei ole ongelman ydin vaan se, että kattilan sisällä on riittävä turbuloiva kierto huuhtelemaan lämpeneviä pintoja. Silloin paikallinen kiehuminen jää pois kun kattilan sisällä oleviin taskuihinkin saa turbulentin aiheuttamaa vipinää vrt. savupiipusta tulevaa savua kun tuuli pyörittää sitä mökin "varjossa".

EDIT: Tarkoitan sitä, että kattilan takaisin kierto nopea, mutta varaajan ja kattilan välinen kierto hidas. Selko suomeksi: kattilan takaisin kierto tyyliin 3-4 kuutiota minuutissa tai jopa sekunnissa ja varaajan ja kattilan välinen kieto 3-4 kuutiota tunnissa. 

[seppol]

Eri palstoilla kijoitellaan nyt kun talvi vaan jatkuu tämän latausyksikön toiminnasta. Laskin että viestejä on yhteensä ainakin 500. Siitä huolimatta ollaan sitä mieltä että ongelmat on satunnaisia ja ohimeneviä.
Kun nyt opiskelin sen toiminnan, en ihmetele yhtään että vaikeuksia tulee. Ennemmin ihmettelisin jos se toimisi.

[Repa]

Joo, korjaus ehdotus olisi saada se putki nousevaksi varaajalle päin, jotta illma liikkuisi liukkaasti T-haaran ohi. Miehekäs putki on ihan plussaa tossa kohtaa.

Varaajan päälle palloventtiili ja putki/letku viemärille, vähän vaivasia noi automaattivenat, ei ehdi paljon ilmaa poistaa kun 80 kW kuumentaa 5 mottin vesimäärää .

Eri palstoilla kijoitellaan nyt kun talvi vaan jatkuu tämän latausyksikön toiminnasta. Laskin että viestejä on yhteensä ainakin 500. Siitä huolimatta ollaan sitä mieltä että ongelmat on satunnaisia ja ohimeneviä.
Kun nyt opiskelin sen toiminnan, en ihmetele yhtään että vaikeuksia tulee. Ennemmin ihmettelisin jos se toimisi.

Enimmäkseen asentajien ja käyttäjien vikoja. Kyllä toi maatti on ihan toimiva peli. Toki "jos ittelle tekisin" niin jättäsin pois, mekaaninnen sähköä tarvitseva rompe, joka tietysti jossain vaiheessa tulee tiensä päähän. Saman asian saa hoidettua hydraulisesti jos on vähän näppituntumaa asiaan.

ollaan sitä mieltä että ongelmat on satunnaisia ja ohimeneviä.

Juu eihän ronaa muuta kuin lämmitäessä

[Höyrykattila]

Lainaus käyttäjältä: seppol - tänään kello 10:09
Eri palstoilla kijoitellaan nyt kun talvi vaan jatkuu tämän latausyksikön toiminnasta. Laskin että viestejä on yhteensä ainakin 500. Siitä huolimatta ollaan sitä mieltä että ongelmat on satunnaisia ja ohimeneviä.
Kun nyt opiskelin sen toiminnan, en ihmetele yhtään että vaikeuksia tulee. Ennemmin ihmettelisin jos se toimisi.

Silloinhan siinä on jokin 'vika' jos ongelmista kirjoitellaan.

kysymys seppol, Oliko ongelmat sen tyyppisiä, että niitä esiintyi esimerkiksi tietyllä pannulla, polttoaineella tai jotain vastaavaa? (Meinaan, että minkä sortin/tyypin ongelmia.)

[Averell]

Mielestäni putkikoko ei ole ongelman ydin vaan se, että kattilan sisällä on riittävä turbuloiva kierto huuhtelemaan lämpeneviä pintoja. Silloin paikallinen kiehuminen jää pois kun kattilan sisällä oleviin taskuihinkin saa turbulentin aiheuttamaa vipinää vrt. savupiipusta tulevaa savua kun tuuli pyörittää sitä mökin "varjossa".

EDIT: Tarkoitan sitä, että kattilan takaisin kierto nopea, mutta varaajan ja kattilan välinen kierto hidas. Selko suomeksi: kattilan takaisin kierto tyyliin 3-4 kuutiota minuutissa tai jopa sekunnissa ja varaajan ja kattilan välinen kieto 3-4 kuutiota tunnissa. 

Mutta eikös tässä tapauksessa pitäisi ensiksi saada ilmat pois järjestelmästä, systeemihän on toiminut, kun pumpulle ei mene ilmaa. Kotsahan on koittanut lisätä virtausta avaamalla tuota kuristettua venttiiliä (eikös se ole sama miten tuota virtausta kattilassa lisätään), mutta ongelma on vain pahentunut, kun virtausnopeus kasvaa myös tuossa kattilan ja latomaatin välillä (ilmat eivät ehdi poistua, pumppausteho pienenee, kiehuminen lisääntyy, ongelmat kertaantuvat). Olisihan sekin varmaan ratkaisu, että lisättäisiin pelkästään kattilan kiertoa, mutta sehän vaatisi nyt oman piirinsä ja pumpun.

[arveccio]

Mielessä kukkuu että aiemmin mainittiin kattilan ja varaajan välisestä putkesta että siinä olis lopussa kaatoa varaajaan päin. Onko tuo homma korjattu?

[jiihuima]

Mulla on omassa systeemissä putkien vedot mutkasia ja ilmataskuja jää vängällä. Vetoja vaikeutti pannuhuoneen tuloilmaputki, jonka näin jälkikäteen mietittynä olis voinu tehdä toisinkin. Ilmaa tahtoo myös erottua pitkään ja se siirtyy poistopaikkaan varaajaan vaan kun vetää systeemin niin kuumaksi, että varmasti ei mee pikkukierrolla enää yhtään. Nytkin huomasin systeemin toimnnan paranevan, kun vetäsin välillä varaajan läpeensä normaalia kuumemmaksi. Ja ongelmat on nimenomaan semmosia, ettei taho saaha oikeita tehoja irti millään, vaikka muka kaikki kunnossa, eikä ees ilma kurnuta missään. Niin ja mulla piti käyttää viime suvena koko systeemi tyhjänä muutosten takia, eli alle vuoden vanhoilla vesillä mennään täälläki.

Kunnolla siis kuumaksi vaan muutaman kerran niin ilmavaivat vähenee. Tieten jos putkissa joku kohta josta ei ilma mee mihinkää vaikka mitä tekis niin sen korjaus ensin. Eikö se happi erotu nimenomaan siellä kuumimmassa paikassa, eli kattilassa ja niinpä ne ongelmat jatkuu siellä päässä niin kauan kuin sitä erottumista jatkuu.

[Höyrykattila]

Mutta eikös tässä tapauksessa pitäisi ensiksi saada ilmat pois järjestelmästä, systeemihän on toiminut, kun pumpulle ei mene ilmaa.

Okei. Tämä ongelma on saman kaltainen kuin ittellä vuosi sitten, mutta sillä erotuksella, että kolmas pumppu alkoi sutimaan. Ongelma ei koskenu lataupumppua. Se toimii niin kuin pitää.

Otettiin 'rosvo' haara yläputkesta (kattila-varaaja) ja pumppu sen tuli piirin loppuun. Ja vieläpä pysty asentoon. Pumpun sijoitus korkeus ylä- ja alaputken puoliväliin.

Ongelmana oli jatkuvat kikkailut ilmauksessa, vaikka ko. piirissä on kolme (3) kpl automaatti ilmaajia. Paine tuolloin oli 0,7 bar.

Ongelma ratkesi kun nostin paineen 1.5 bar 90 lämpötilassa. Ilma ongelma poistui. Sen jälkeen vain hiljaiset tuhnut pääsi automaatti ilmaajista ja pummpu toimi moitteetta.

Edit1: Anteeksi on se pumppu ylempänä. Laitan kohta kuvan.
Edit2: kuvat lisätty rosvopiiristä.

[akWho]

Useammallakin Laddomatin käyttäjällä näyttää takaiskuventtili temppuilevan, ei tiedä ollakko auki vai kiinni.

Vapaakiertoventtiilin toiminta perustuu ventiililautasen ylä- ja ala puolen paine-eroon, pumpun aikaan saama virtaus/paine pitää venttilin kiinni, mutta pumpun sammuessa varaajasta virtaava kylmä vesi jaksaa aukaista venttiilin ja vapaa kierto toimii.

Se että varaajan yläputken venttiiliä kuristamalla pelaa paremmin viittaa siihen että suuremalla varaajan kautta tapahtuvalla virtauksella vapaakiertoventtili aukeaa varaajan alaputkesta tulevan kylmän veden virtauksen voimasta.
Pumppu ottaa aina veden sieltä mistä helpoimmin saa imettyä, kun vapaakiertoventtiili on auki niin kierto alkaa pyörimään osittain Laddomattin sisällä niin kauan kuin termostaatti jäähtyy ja katkaisee kierron varaajaan, kattilaan päin on luonnollisesti vähemmän kiertoa jos osa virtauksesta pyörii ympyrää Laddomatin sisällä.

Tuossa esitteessä Laddomatin toiminnasta , kaaviot eri latausvaiheista, mutta eihän siinä tietenkään ole sisäisenkierron kaaviota

Näyttää olevan taas hyvin suomennettu esite Laddomatista, check valve ja choke valve molemmat suomennettu takaiskuventtiliksi ja max. tehonsietokin tippuu 60kW.
Pienet vaaleanvioletit pallerot kuvaa laddomatin sisäistä kiertoa.
Seppol näyttä tutustuneen Laddomatin sielunelämään syvällisesti, siispä kysyn onko esittämäni teoria mahdollinen?

[Kotsa]

Ohhoh, päivän on lukematta niin kaksi sivua vastauksia...  

Putki kattilasta haaralle ja siitä eteenpäin on nousulla varaajaan päin, kaato oli ehkä huono sana kuvaan tilannetta.
Eli ilman pitäisi mennä varaajaan.

Viikonloppuna ajattelin lämmittää koko mällin sataan jos vaikka jouduttais nilman poistumista.

Myös haaran kääntäminen on listalla kun pakkaset hellittää.

Kävi myös mielessä että tekis koko systeemin uusiks kun tuo pakkanen aiheutti kevyen paniikin joulukuussa.
Miksiköhän en tehnyt sitä kesällä? tjaa, kiire ja pakkko motivoi....

Olis kuvan mukainen pumppu jouten, oliskohan siitä kiertopumpuksi jos laittaisi sille 2" termovarin kaveriks?
Tekis vaikka kattilaan menon molemmin puolin?

Ohessa myös latomaatin lämmöt eiliseltä ja tällä kertaa kerrostuneesta varaajasta.

[seppol]

Juu, vapaakiertoventtiilin täytyy ehdottomast pitää toiseen eli estosuuntaansa. Muuten kierto tapahtuu vain Laddomatin sisällä ja kattila kiehuu. Pumpun paine työntää venttiiliä kyllä kiinni mutta sen jousi on varmaan melko heikko että vapaakierto pystyy sen aikaisemaan. Roskia ei saa välissä olla.
Tällä järjestelmällä joka on tuttu Mersu ja BMV autoista kylmä vesi kulkee termostaatissa vastavirtaan ja sekottuu termostaatin alla kuumaan kattilan lähtöveteen. Termostaatille tulee siis jäähdyttimen alaletku. Moottori pysyy kyllä meko hyvin lämpimänä pakkasellakin.
Perinteisessä järjestelmässä ohituskierto tapahtuu termostaatin alta ja kun termostaatti aukeaa, se päästää kuumaa vettä jäähdyttimen yläletkuun. Alavesiletku menee pumpun imupuolelle eikä sitä sekoiteta kuumaan veteen.

Jälkimmäisessä lähtevä vesi on tasalämpöista ja edellisessä kattilalle menevä. Nykyisissä kuorma-autoissa lämpötehot on 400 kW luokkaa. Niissä on tämä perinteinen järjestys ja kaksi tai kolme termostaattia rinnan.
Pistin omassani juuri tulet palamaan. Ylälämpö oli 35 ja alalämpö 39. Mitään termostaattia ei ole ja vettä on 510 l.

[Averell]

Ohhoh, päivän on lukematta niin kaksi sivua vastauksia...  

Putki kattilasta haaralle ja siitä eteenpäin on nousulla varaajaan päin, kaato oli ehkä huono sana kuvaan tilannetta.
Eli ilman pitäisi mennä varaajaan.

Viikonloppuna ajattelin lämmittää koko mällin sataan jos vaikka jouduttais nilman poistumista.

Myös haaran kääntäminen on listalla kun pakkaset hellittää.

Kävi myös mielessä että tekis koko systeemin uusiks kun tuo pakkanen aiheutti kevyen paniikin joulukuussa.
Miksiköhän en tehnyt sitä kesällä? tjaa, kiire ja pakkko motivoi....

Olis kuvan mukainen pumppu jouten, oliskohan siitä kiertopumpuksi jos laittaisi sille 2" termovarin kaveriks?
Tekis vaikka kattilaan menon molemmin puolin?

Ohessa myös latomaatin lämmöt eiliseltä ja tällä kertaa kerrostuneesta varaajasta.

Jos meinaat T-haaraa kääntää tuossa serkkuladdomaatissa suositellaan näin:

Huomaa, että lämmityskattilan yläosasta Laddomatventtiiliin
lähtevä T-putki kannattaa asentaa
laajentumisputkeen. Tämä auttaa ilmaa siirtymään
lämmityskattilasta paisuntasäiliöön eikä pumppuun

Eli kannattaa kokeilla vielä suuremmalla putkikoolla niin erottuu tuo ilma helpommin, kun virtausnopeus pienenee.
Linkki:http://www.laddomat.se/media/upload/LM4030_Manual_Fi_AKVA.pdf

[Juhani]

Eri palstoilla kijoitellaan nyt kun talvi vaan jatkuu tämän latausyksikön toiminnasta. Laskin että viestejä on yhteensä ainakin 500. Siitä huolimatta ollaan sitä mieltä että ongelmat on satunnaisia ja ohimeneviä.
Kun nyt opiskelin sen toiminnan, en ihmetele yhtään että vaikeuksia tulee. Ennemmin ihmettelisin jos se toimisi.

Heh, nyt jälkeenpäin tuntuu siltä ettei oventropin latausyksikköön päätyminen ollut huono vaihtoehto.
Tuossa oventropissa vielä säätömahdollisuus, jos huvittaa säätää avautumislämpötilaa niin onnistuu hetkessä.