Auttakaa aloittelijaa, ariterm 60+ kiehuu.

[pannu]

Mulla kans oli sama tilanne että kattilalla oli "ilmavaivoja", eli kiehumista tapahtui. Tähän kuitenkin löytyi hyvin yksinkertainen ratkaisu: lisäsin toisen paisunta-astian eli nyt 3000l:n varaajassa on 2x200l paisaria ja siten kun varaaja on "kylmä" niin järjestelmäpaine ei laske alle baarin missään vaiheessa ja toisaalta paisumisvara riittää suosiolla täyttämään varaajan 90 asteeseen. Minun käsitykseni mukaan tämä toimii kyllä sullekkin sillä ei se vesi kiehu kun painetta lisää, vai ruplattaako se silloinkin kun järjestelmäpaine on jo varoa vasten eli 1.5bar? Sillo jos se niin tekee niin kattilan teho on liian kova sen lämmönvaihtimen kykyyn siirtää sen lämpöenergia veteen. Toisin sanoen tehtaan laitteelle lupaamat suorituskykyarvot ei pidä täysin paikkaansa ja niistä on käytännön syistä hieman tingittävä mikäli ei halua päivystää kattilaa ja sen jokaista liikettä.

Olen itse suht vähällä kokemuksella liikkeellä näissä puukeskuslämmitys jutuissa ja toivon ettet loukkaannu, mutta kysyisin että miksi sulla on tarkoitus "räjäyttää" varaaja kuumaksi mahdollisimman nopeasti? Mulla itselläni on Herz:in 30kw kattila joka palaa yhdellä pesällisellä koivua 8-9 tuntia. Eli jos illalla pistän tulet voin tarpeenmukaan aamulla töihin lähtiessäni lisätä puita pesään ja päivystää ei tarvitse yhtään. Kattilahuoneessa vietetty aika on vuorokaudessa max 15min. Voisko sitä sun kattilaa säätää niin että se pesällinen palaisikin mahdollisimman pitkään, siinä samalla poistuisi kyllä varmasti nuo kiehumis ongelmat myös.

[akWho]

Jepulis,

ja vähän eritellymmin ja arvailtuna:

12,9kg+50kg koivua n. 260kWh

kattilan vesitilan(160l) lämmitykseen 14deg-77deg kului n. 12kWh
varaajaan(5000l) latautunut lämmityksen päätyttyä n. 135kWh
aikaa kului n. 3h

jos keksitään lämmityksen aikaiseksi kulutukseksi 5kW/h
saaadaan hyötysuhde: (135kWh+12kWh+15kWh)/260kWh*100% n. 62%
ja keskiteho: (135kWh+12kWh+15kWh)/3h n. 54kW

Tuossa aikaisemmassa laskelmassa osa kilowateista jäi tietenkin kattilaan eli varaajaan meni n.12 kW vähemmän,
laskin kyllä kattilan erikseen mutta en muistanut vähentää ja käytin vähän alhaisempaa lämpöarvoa puulle.

Tuota kattilan tehoa/ keskitehoa laskettaessa on tietysti monta näkökulmaa mitän lasketaan.
Lasketaanko varaajaan saatu energia / lämmitysajalla.
Jos lasketaan poltetut puut ja saatu energia jaettuna lämmitysajalla päästään n.84 kW lämpötehoon, josta osa saadaan varaajaan osa menee savukaasujen mukana harakoille osa haihtuu pannariin jne.
Kuitenkin kattilasta pitää saada siirrettyä keskimäärin 84 kW/h pois jottei se kiehusi.
 

[akWho]

Jos nuo laskelmat pitää paikkansa, niin Kotsa on saavuttanut saman tehon kuin VTT. Suuremmaksi ei voi tuolla kattilalla päästä.
Sen sijaan hyötysuhteessa on kovastikin parantamista. Palotapahtumaan pitäisi kiinnittää tarkemmin huomiota.Aika kovana on pidetty vetoa ja korvausilman saantia on jouduttu kuristamaan tehtaan ohjeista. Mitähän tapahtuisi, jos pienennetään vetoa ja annetaan enemmän happea? Kattila ei tietysti missään tapauksessa saa päästä kiehumaan, joten vetoa on senkin takia pienennettävä.

Kyllä suurempaan kattilatehoon päästään mutta toden näköisesti hyötysuhteen kustannuksella.
Jos hyötysuhteessa olisi päästy VTT:tasolle puita olis tarvinnut polttaa n.43 kg saman energiamäärän tuottamiseen.

[ev3449]

Jos ajatellaan hyvin yksinkertaistetusti tuota 260kWh irrotettua energiamäärää kolmessa tunnissa saadaan tuo n. 87kW:n "kattilan tekemää työtä" tunnille. Taas ilman hukkaa ja kaikki lämpöä talteen 100% -> virtauksen pitäisi, lämpötilaeron ollessa vaikka dT=20, olla luokkaa 11000 l/3h jotta kyseinen energiamäärä saataisiin siirrettyä veteen. Eikös tästä jo voida nähdä että hukkaa tulee väkisinkin ja kiehumistakin saattaa tapahtua?

Edit:korjattu typo 11000l/h-11000l/3h

[Pähkäilijä]

Jos ajatellaan hyvin yksinkertaistetusti tuota 260kWh irrotettua energiamäärää kolmessa tunnissa saadaan tuo n. 87kW:n "kattilan tekemää työtä" tunnille. Taas ilman hukkaa ja kaikki lämpöä talteen 100% -> virtauksen pitäisi, lämpötilaeron ollessa vaikka dT=20, olla luokkaa 11000 l/h jotta kyseinen energiamäärä saataisiin siirrettyä veteen. Eikös tästä jo voida nähdä että hukkaa tulee väkisinkin ja kiehumistakin saattaa tapahtua?

Kattilan pitäs olla 60 kW tehoinen ja varaajan kerrostumisen takia on ero paljon suurempi suurimman osan aikaa ennenkun varaaja on alapäästäkin kuuma. Normipumppu pystyy hoitamaan homman ja termarikin pysäyttää välillä kierron varaajan ja kattilan välillä kun vedellä on dT 50-60 astetta.

Viisaammista niin tiedä mutta jos lähtökohtana on 60 kW teho ja kuutiossa vettä 1 aste on 1.16 kWh tarviaa silloin

  1 asteen lämpötilaerossa vettä siirtää tunnissa 51 kuutioa
10 asteen lämpötilaerossa vettä siirtää tunnissa 5.1 kuutioa
20 asteen -----------------------------------2.55 kuutioa
30 asteen----------------------------------- 1.7
40 asteen-----------------------------------1.28
50 asteen-----------------------------------1.02

jne

[ev3449]

Ok, itse yritin vähän samalla udella tietoutta yleisemmälläkin tasolla jotta sovellettavissa myös omaan lämmityksen harjoitteluuni. Eli olenko ihan väärillä jäljillä jos ajattelen että kattilan lämmönsiirtokyky on suunniteltu toimimaan vaikka kyseisellä 60kW tasolla ja tämän (tietysti tapauskohtaista) voidaan ajatella olevan suurin piirtein se maksimi mitä energiasta saadaan siirrettyä veteen vaikka puuta palaisikin esim. 100kW tunnissa? Loppu heikentää hyötysuhdetta, eli häviöt kasvavat ja lämpöä hukkuu piipusta jne.?

Eli konkreettisemmin omassa tapauksessani jos kattilaan syötetään tasalämpöistä vettä (esim.65C) ja dT halutaan pitää vakiona (esim.20C), missä tulee raja vastaan jossa virtausta ja tehoa lisäämällä ei enää saavuteta etua? Eikö sen voitaisi karkeasti kuvitella olevan siinä ilmoitetun maksimitehon tietämillä jolloin lämpöä ei enää siirry enempää kuin mihin esim. lämmönsiirtopinta jne. ominaisuudet kattilassa riittävät?

[Pähkäilijä]

Olen itse suht vähällä kokemuksella liikkeellä näissä puukeskuslämmitys jutuissa ja toivon ettet loukkaannu, mutta kysyisin että miksi sulla on tarkoitus "räjäyttää" varaaja kuumaksi mahdollisimman nopeasti? Mulla itselläni on Herz:in 30kw kattila joka palaa yhdellä pesällisellä koivua 8-9 tuntia. Eli jos illalla pistän tulet voin tarpeenmukaan aamulla töihin lähtiessäni lisätä puita pesään ja päivystää ei tarvitse yhtään. Kattilahuoneessa vietetty aika on vuorokaudessa max 15min. Voisko sitä sun kattilaa säätää niin että se pesällinen palaisikin mahdollisimman pitkään, siinä samalla poistuisi kyllä varmasti nuo kiehumis ongelmat myös.

karkaa vähän off topic mutta ei kait Herz anna 9 tuntia 30 kW tehoa vaan se lähtee "katkokäynnille", sammuttaa puhaltimen jne...? Jos se täysillä jauhas menis sitten puitakin pesään kokoluokkaa 80 kg kerralla 170 litraan? Hyvän kokoinen puupesä tuossa kyllä on.

Pannut lienee suunniteltu toimimaan parhaiten täysillä eli ilmoitetulla tehollaan, joten 60 kW kattilassa ois parasta polttaa 60 kW teholla puuta. Eihän se 5 m3 varaajaa lämmitä kun 10 astetta tuntiin joten räjähdys on suutari 

[ev3449]

Meneekö teoria kaavion mukaisesti?
Miksi dT on suurimman osan ajasta huomattavasti suurempi?
Miksi termostaatti pysäyttää kierron välillä?

[seppol]

Ei dT oikeastaan ole 85 - 67 vaan varaajaan tulevan ja lähtevän veden lämpötilaero (50). Termostaatti säätelee sen virtauksen niin että kattilan teho saadaan veteen.  Kattilaan tulevan veden lämmöllä ei ole merkitystä. Se on välttämätön välituote. Nyt vaan kattilat on niin huonoja että sekin haluttaisiin pitää vakiona. Kuulemma pikeentyvät.

[ev3449]

No niin... Sori että joudutte vääntämään rautalangasta. Piirtämäni kaavio ei siis pidä Laddomatin kohdalla ollenkaan paikkaansa?!
Omassa järjestelmässäni latauksen hoitaa juurikin sekoitinventtiili jolla ylläpidetään asetettua lämpötilaa kattilaan menevässä putkessa ja virtailut kuten piirtelin (eri arvoilla).

[arveccio]

Mulla tuo menee niin että termostaatilla pidetään kattilasta tuleva vesi tasalämpösenä.

[Pähkäilijä]

Meneekö teoria kaavion mukaisesti?
Miksi dT on suurimman osan ajasta huomattavasti suurempi?
Miksi termostaatti pysäyttää kierron välillä?

riippuu latauspaketista. Laddomat ei ole noin yksioikoinen kun normaali latausventtiili (jollaine on allekirjoittaneella)



joka ohjaa kierron joko kattilan sisäiseksi tai varaajan ja kattilan välille veden lämpötilasta riippuen, jos käytössä vaikka 80 asteinen. Suurimman osan lämmitysaikaa varaajan alapäästä tulee alle40 asteista vettä, syystä jonka video hyvin kertoo.

http://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk

Varaajan yläpäästä (kakkosvaraajassa sen huomaa) saa samantien käyttöön kuumaa vettä vaikka itse varaaja ei olekaan kuuma ollenkaan.

edit joissain kattiloissa, esimerkiksi Arimax 35 on säädettävä termostaatti itse kattilassa joka pätkii sähköjä latauspumpulta kun vesi on liian haaleaa.

[Kotsa]

Käytön aikaista kulutusta voit pähkäillä nyt lämmityksen lopusta seuraavan lämmityksen alkuun tapahtuvalla viilenemisellä. 5000 litran varaajassa 1 aste on ~6 kWh

eli tuosta 78+72+54/3 = 68c keskilämmöstä sitten seuraavan lämmityksen alun keskilämpöön tapahtuvaa jäähtymistä kun laskee saa selville kulutuksen. Jos vielä saa selville keskilämmönkin pihalla saa sitten enemmän "dataa" irti

Kattilassa kun on pelti kiinni sekin on sitten oma lämmitin, kattilan lämpeneminen/jäähtyminen on 0.3 kWh/aste, pitänee pannuhuoneen lämpimänä...

8 astetta tippunut vuorokaudessa keskilämpö varaajassa. Ulkolämpö (keski) -6?

Pannari kyllä jäähtyy tehokkaasti kun seinät 125 harkkoa ja ulkopuolella pakkasta. Myös varaaja kylmässä tilassa toistaiseksi.

Mulla kans oli sama tilanne että kattilalla oli "ilmavaivoja", eli kiehumista tapahtui. Tähän kuitenkin löytyi hyvin yksinkertainen ratkaisu: lisäsin toisen paisunta-astian eli nyt 3000l:n varaajassa on 2x200l paisaria ja siten kun varaaja on "kylmä" niin järjestelmäpaine ei laske alle baarin missään vaiheessa ja toisaalta paisumisvara riittää suosiolla täyttämään varaajan 90 asteeseen. Minun käsitykseni mukaan tämä toimii kyllä sullekkin sillä ei se vesi kiehu kun painetta lisää, vai ruplattaako se silloinkin kun järjestelmäpaine on jo varoa vasten eli 1.5bar? Sillo jos se niin tekee niin kattilan teho on liian kova sen lämmönvaihtimen kykyyn siirtää sen lämpöenergia veteen. Toisin sanoen tehtaan laitteelle lupaamat suorituskykyarvot ei pidä täysin paikkaansa ja niistä on käytännön syistä hieman tingittävä mikäli ei halua päivystää kattilaa ja sen jokaista liikettä.

Olen itse suht vähällä kokemuksella liikkeellä näissä puukeskuslämmitys jutuissa ja toivon ettet loukkaannu, mutta kysyisin että miksi sulla on tarkoitus "räjäyttää" varaaja kuumaksi mahdollisimman nopeasti? Mulla itselläni on Herz:in 30kw kattila joka palaa yhdellä pesällisellä koivua 8-9 tuntia. Eli jos illalla pistän tulet voin tarpeenmukaan aamulla töihin lähtiessäni lisätä puita pesään ja päivystää ei tarvitse yhtään. Kattilahuoneessa vietetty aika on vuorokaudessa max 15min. Voisko sitä sun kattilaa säätää niin että se pesällinen palaisikin mahdollisimman pitkään, siinä samalla poistuisi kyllä varmasti nuo kiehumis ongelmat myös.

Kaikki missä räjäytellään on viihdyttävää! 

Eiköhän se täysteholla pala puhtaimmin, luulisin.

Tulossa isompi pumppu ja sähköohjattu 3-tievena kunhan pakkaset hellittää. Heitän ton laddomatin ojaan, jos vaikka siellä rupeaa pumppaamaan...

[Kotsa]

Jos nuo laskelmat pitää paikkansa, niin Kotsa on saavuttanut saman tehon kuin VTT. Suuremmaksi ei voi tuolla kattilalla päästä.
Sen sijaan hyötysuhteessa on kovastikin parantamista. Palotapahtumaan pitäisi kiinnittää tarkemmin huomiota.Aika kovana on pidetty vetoa ja korvausilman saantia on jouduttu kuristamaan tehtaan ohjeista. Mitähän tapahtuisi, jos pienennetään vetoa ja annetaan enemmän happea? Kattila ei tietysti missään tapauksessa saa päästä kiehumaan, joten vetoa on senkin takia pienennettävä.

Huomenna koita pienempää vetoa. Se on vaan tehdas kovat arvot antanu... 60 pa on aika paljon verrattuna muihin merkkeihin...

[Pähkäilijä]

8 astetta tippunut vuorokaudessa keskilämpö varaajassa. Ulkolämpö (keski) -6?

8c x 6 kWh/aste = 48 kWh, sen kun jakaa 24 tunnilla tulee 2 kW keskiteho -6c kelille. Tosin tuo kerrostumien tekee omat hauskuutensa laskelmiin mutta suurinpiirtein noin.